Investointikammo ja täystyöllisyys

ahjoJussi Ahokasta haastateltiin Metalliliiton Ahjo-lehteen täystyöllisyydestä ja investointipolitiikasta. Perusviesti on blogin lukijoille tuttu: täystyöllisyys edellyttää valtiojohtoista investointi- ja kysynnänsäätelypolitiikkaa, johon on löytynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä Euroopassa sekä Suomessa varsin vähän tahtoa. Voidaan jopa puhua investiontikammosta.  Koko haastattelu on luettavissa lehden sivuilla.

Kommentit
  1. 1

    Mikko Kuusankoski sanoo

    Onko täystyöllisyyden tavoittelu ainoa vaihtoehto?

    Entä voidaanko täystyöllisyys saavuttaa muilla keinoin – esim:
    -Työajan säätely
    -Eläkeiän säätely

    Eli onko työvoiman tarjonnansäätelypolitiikka myös mahdollinen mekanismi?

    Olisiko parempi, että tulojen jakamisen sijaan jaettaisiin myös töitä?

    • 1.1

      sanoo

      Nykyinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka osoittaa, että täystyöllisyyden tavoittelu ei todellakaan ole ainoa vaihtoehto.

      Täystyöllisyydellä tarkoitamme käytännössä sellaista tilannetta, jossa kukaan työtä haluava ei ole tahtonsa vastaisesti ilman työtä ja saa tehdä halutessaan täysiä työpäiviä vähintään yhteiskunnallista minimipalkkaa vastaavalla tuntipalkalla. Täystyöllisyydessäkin ihmiset voivat toki jättäytyä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.

      Työtä jakamalla eli käytännössä osa-aikatyötä lisäämällä voidaan kyllä nostaa työllisten määrää, mutta tämä ei tarkoita sitä, että työttömyydestä välttämättä päästäisiin eroon. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa työllisiä on suhteellisesti enemmän kuin Suomessa (työllisyysaste on korkeampi), mutta silti työttömyysaste näissä maissa on samalla tasolla tai jopa korkeammalla kuin Suomessa.

      Näyttää siis siltä, että ilman valtion puuttumista eli investointi- ja työllistämispolitiikkaa työttömyyttä ei voida poistaa työaikaa lyhentämällä ja jakamalla, koska yritykset edelleen pyrkivät säätelemään työtunteja ja palkkamenojaan siten, ettei kaikkia halukkaita oteta töihin.

      Jussi

      • 1.1.1

        Mikko Kuusankoski sanoo

        Tuo täystyöllisyyden määritelmänne selvensikin asiaa. Valtio voisi tosiaankin nyt laman aikana laittaa infraprojekteja käyntiin kun työvoiman saatavuus on hyvä ja teoriassa materiaalienkin hinnat pitäisi olla alhaisemmat kuin kuplavuosina.

  2. 2

    sanoo

    sitten tuohon työajan lyhennykseen. Jokainen tajuaa sen olevan tarpeen. Mikäli meillä olisi lyhennetty työaikaa tuottavuuden kasvua vastaavasti (3% vuoteen) Pekkaspäivistä eteenpäin, oltaisiin noin 700 tunnin työvuodessa.

    Miksi sitä ei ole lyhennetty? Työaika lyhenee kun ammattiliitolla on voimaa niin vaatia. Jos ay liike on maassa, työaika jatkuu.

    Elikkä mikäli haluamme lyhentää työaikaa, täytyy ensin päästä täytyöllisyyteen joka vahvistaa duunarin neuvotteluasemaa josta taas seuraa työajan lyheneminen ja palkan nousu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *