Euroopan keskuspankki kampeaa Kreikkaa irti euroalueesta

eurogreViime viikot ovat olleet euroalueella tapahtumantäytteisiä, kun Kreikan hallitus päätti kysyä kansan mielipidettä velkojiensa sille tarjoamaan sopimukseen. Kansanäänestys ei kuitenkaan ole ollut ainoa erityislaatuinen tapahtuma, jota olemme päässeet todistamaan. Euroopan keskuspankin viimeaikaiset Kreikan pankkijärjestelmään kohdistuvat rahapoliittiset toimet ovat vähintäänkin yhtä kiinnostavia.

Kuten jo helmikuussa kirjoitimme, EKP on ottanut aktiivisen roolin Kreikan talouspolitiikan suunnan määrittelyssä. Rajoittamalla Kreikan pankkijärjestelmän likviditeettiä vakuusvaatimuksia nostamalla se on koko kevään harjoittanut Kreikassa erilaista rahapolitiikkaa kuin muualla euroalueella. Pakottamalla Kreikan pankit lainaamaan niin kutsutusta ELA-ikkunasta (Emergency Liquidity Assistance), EKP on käytännössä hilannut Kreikassa lyhyttä korkoa muuta euroaluetta korkeammalle tasolle.

Viime viikkoina EKP:n toimet ovat koventuneet entisestään, kun se on asettanut rajoituksia ELA-rahoituksen määrälle. Keskellä kasvavaa epävarmuutta ja talletuspakoa EKP:n toimet ovat tarkoittaneet sitä, ettei se enää sitoudu Kreikan maksujärjestelmän ylläpitoon.

Huipennus nähtiin kansanäänestyksen alla, kun EKP ei talletuspaon kiihtymisestä huolimatta lisännyt hätärahoituksen määrää. Tämän seurauksena Kreikan pankit pakotettiin sulkemaan ovensa määrittämättömäksi ajaksi ja hallitus joutui asettamaan merkittäviä pääomarajoituksia. Vaikka yritysten ja kotitalouksien on edelleen mahdollista selvittää jotain maksuja, on Kreikan maksujärjestelmä pahasti halvaantunut EKP:n toimien myötä.

Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä olisi voinut odottaa, että EKP palaa Kreikassakin viimekätiseksi lainaajaksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan maanantai-iltana EKP ilmoitti pitävänsä ELA-rahoituksen tason ennallaan. Lisäksi EKP ilmoitti vakuusvaatimuksien kiristämisestä, eli käytännössä se entisestään supisti Kreikan pankkijärjestelmän maksuvalmiutta.  Näissä olosuhteissa pankkeja ei voida avata eikä pääomakontrolleja poistaa ja Kreikan maksujärjestelmän toiminta heikentyy edelleen.

EKP:n toimet ovat talouspoliittista riippumattomuutta ja rahoitusjärjestelmän vakautta julistavalle keskuspankille erittäin poikkeuksellisia. Tiukka tulkinta tilanteesta on se, ettei Kreikka enää ole osa eurojärjestelmää. Se, että kaikilla eurokansalaisilla ei ole mahdollisuutta muuttaa euromääräisiä talletuksiaan pyynnöstä keskuspankkirahaksi, rikkoo modernin keskuspankkitoiminnan sääntöjä, mutta mahdollisesti myös eurooppalaista lainsäädäntöä. EKP:n lakiosasto lienee ollut viime viikkoina kiireinen toimien perusteluja pohtiessaan.

Vaikka toimet saataisiin lopulta sovitettua EKP:n sääntöjen ja mandaatin sisään, on joka tapauksessa selvää, että EKP harjoittaa nyt politiikkaa, joka ylittää teknisen korkopoliittisen ohjauksen rajat ryskyen.  Se pelaa vaarallista peliä, joka voi pahimmillaan johtaa Kreikan eroon euroalueesta. On selvää, että Kreikan hallituksen kannustimet ottaa käyttöön rinnakkaisvaluutta ja kansallinen maksujärjestelmä lisääntyvät, jos EKP ei pian korjaa syntynyttä likviditeettivajetta.

Kansainvälisessä keskustelussa EKP:n toimia on kritisoitu kiivaasti, mutta myös Suomessa olisi syytä käydä keskustelua EKP:n roolista eurokriisin viimeisissä käänteissä. Jos EKP:lle sallitaan tulevaisuudessakin jäsenvaltioiden talouspoliittiseen linjaan vaikuttaminen, myös EKP:n demokratisointi on nostettava keskusteluun. Euroopassa talouspolitiikka on jo nyt valunut liiaksi kansalaisten päätösvallasta.

Jussi Ahokas

Kommentit
  1. 1

    insinööri sanoo

    Onko EKP perustellut jossain, miten ”kyseinen hätärahoitus voi olla ristiriidassa eurojärjestelmän tavoitteiden ja tehtävien kanssa”, mikä on ELA:n estämisen mahdollistava tekijä?

    Näkeekö jostain, mitä vakuuksia Kreikan keskuspankki on ELA-rahoitusta vastaan saanut? ”lend freely, against good collateral…”

    • 1.1

      rahajatalous sanoo

      Selkeitä perusteluita ei ole tullut vastaan. Jos jostain löytyy, tänne voi linkittää.

      Jussi

    • 2.1

      rahajatalous sanoo

      Hei,

      tässä HS:n artikkelissa sivuutetaan paljolti se seikka, että kuvatut EKP:n toimet ovat keskuspankin perustehtäviä eli maksujärjetelmän ylläpitoa. Jos eurotalletukset halutaan vaihtaa keskuspankkirahaksi (nostaa talletukset), on tämän oltava toimivassa ja yhtenäisessä maksujärjestelmässä mahdollista. EKP:n on siis alettava yleisön pyynnöstä talletusten selvittäjäksi ja niistä vastaavaksi tahoksi,jos eurokansalaiset niin haluavat. Juuri tämän periaatteen rikkominen on EKP:n viimeaikaisissa toimissa ongelmallisinta.

      Artikkelissa mainittu 89 miljardia on vain murto-osa siitä määrästä, minkä EKP on tehnyt vastaavia selvitysoperaatioita vuoden 2010 jälkeen Kreikassa. On kummallista, että niin kauan kuin Troikka oli Kreikassa ohjaksissa, valtion velkakirjat kelpasivat vakuuksina ja Kreikan pankkijärjestelmän likviditeettiä oltiin valmiita tukemaan, vaikka käytännössä maan taloustilanne oli paikoin jopa nykyistä huonompi, samoin pankkien taseet. On myös syytä muistaa, että rajoitamalla likviditeettiä EKP on itse lietsonut talletuspakoa, joka on kasvattanut ELA-rahoituksen tarvetta. EKP:n toimet Kreikassa ovat siis selkeästi olleet riippuvaisia siitä, minkälaista talouspolitiikaa Kreikassa pyritään harjoittamaan ja mikä koalitio maata hallitsee.

      Koska keskuspankin päätöksillä maan maksuvalmiuden ylläpitämisestä on suora yhteys maan pankkien ja siten yritysten, kotitalouksien ja valtion maksukykyyn, sen valta pyörittää peliä kriisiin ajautuneissa talouksissa on lähtökohtaisesti valtavan suuri. Siksi on perin kummallista, että nyt EKP on lähtenyt käyttämään valtaansa valikoiden ja epäjohdonmukaisesti tiettyä talouspoliittista linjaa suosien. Näin se on jo nyt käytännössä irroittanut Kreikan euroalueesta ja ilmeisesti vain tiukan talouskurin hyväksyminen voi jälleen palauttaa EKP:n maksuvalmiusvirrat Kreikan pankkijärjestelmään.

      Jussi

    • 3.1

      rahajatalous sanoo

      Kiitos,

      näistäkin oli kuitenkin vaikea löytää perusteita sille, miten ELA:n rajoittaminen Kreikassa edistää EKP:n yleisiä tavoitteita. EKP:n perustavoitteista kuitenkin löytyy tämäkin kohta:

      Equal treatment and harmonisation

      Another principle is that credit institutions must be treated equally irrespective of their size and location in the euro area. The harmonisation of rules and procedures helps to ensure equal treatment by trying to provide identical conditions to all credit institutions in the euro area in transactions with the Eurosystem.

      Jos tästä periaatteesta pidetään kiinni, tarkoittaa se sitä, että jokaiselta talouskurista irtipyrkivän kriisimaan pankkijärjestelmältä viedään tulevaisuudessa maksuvalmius. Tämä on tietysti erittäin kova linjaus ja sääntönä euroalueelle katastrofaalinen. Kenen talletukset mitätöityvät seuraavaksi?

      Jussi

  2. 4

    sanoo

    EKP voi antaa ELA-rahoitusta vain pitäviä vakuuksia vastaan. Luulenpa, että Kreikalla ovat vakuudet niin vähissä, että EKP on jo nyt ottanut 89 miljardin riskin. Lisärahan rajaton pumppaaminen pohjattomaan kaivoon ilman mitään velvoitteita vastapuolelta olisi edesvastuutonta politiikkaa.

    • 4.1

      rahajatalous sanoo

      On todella kummallista, että vakuudet riittivät niin kauan kuin Troikka oli Kreikassa ohjaksissa. Ei Kreikan talouden ja pankkien tilanne ole huonompi, kuin se on oli esimerkiksi vuosina 2011-2013. Se osoittaa, että tässäkin tapauksessa vakuuksien arviointi on poliittinen toimenpide. Tekemällä tällaisia päätöksiä EKP on ainoastaan kiihdyttänyt talletuspakoa ja lietsonut paniikkia kansalaisten keskuudessa.

      Tärkeää on tietysti huomata, ettei lisärahaa ole pumpattu pohjattomaan kaivoon, vaan kreikkalaisten pankkitalletuksia on muutettu keskuspankkirahaksi. Näin EKP on ottanut suoraan maksujärjestelmää haltuunsa, mutta ei vain ole valmis tekemään sitä riittävällä laajuudella. Nyt rahat on mahdollista saada talouden kiertoon, mikä on tietysti edellytys Kreikan talouden kasvulle.

      Edesvastuutonta politiikkaa on sysätä selvästi rakenteelliset ongelmat yksittäisten eurokansalaisten niskoille supistamalla heidän euromääräisiä säästöjään tietoisilla päätöksillä. Voin vain kuvitella, minkälaisen valitusmyrskyn tällaiset toimet saisivat aikaan Suomessa. Ehkä joskus pääsemme senkin näkemään, jos EKP todella aikoo tehdä nykytilanteesta itselleen säännön: talouskurista eroon pyrkivien maiden pankkijärjestelmät halvaannutetaan. Suomen onneksi täällä ei olla pyrkimässä eroon talouskurista!

      Jussi

  3. 5

    Aragayo sanoo

    AIka irvokasta touhua se että samaan aikaan kun IMF vaatii kreikalta jatkuvalla syötöllä kiristäviä toimia, lupasi IMF juuri että se tukee ukrainaa riippumatta mihin jamaan sen maan talous/maksukyky menee.Taitaa solidaarisuus olla sellainene juttu että sitä suodaan heille kenen poliiittinen agenda on IMF mieleen ja jotenkin veikkaan että kreikassa jos olisi oikesto hallitus nuo velkaleikkaukset olisi jo toteutettu.Mielenkiintoiset ajat jenkit sulkee salamyhkäisesti pörssinsä ja kiinassa alkaa olemaan ihan kivat hulabaloot kohta käynnissä ja eurooppa jatkaa tätä omaa farssiaan jo luoja tietää monettako vuotta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *