Eurokriisin ratkaisuehdotuksia EK:sta

Euroalueen velkakriisin pitkittyminen on lisännyt sekä yritysten että kotitalouksien huolta Suomessa. Viimeisimmät luottamustutkimukset osoittivat, että teollisuusyritysten odotukset ovat heikentyneet selvästi kevään valoisista ajoista. Kotitalouksien luottamusindikaattori sen sijaan näytti alhaisinta lukemaa sitten vuoden 2009 globaalin finanssikriisin. Kun huonot talousuutiset ovat seuranneet toisiaan, on epävarmuus tarttunut sijoittajien lisäksi myös reaalitalouden toimijoihin.

Epävarmuuden lisääntymisestä huolimatta poliittiset päätöksentekijät eivät ole onnistuneet löytämään ratkaisuja euroalueen ongelmiin. Jo sovitutkin toimenpiteet ovat uhanneet kaatua, sillä niiden toimeenpanoa toisaalla vaatineet tahot ovat toisaalla kampittaneet aikaansaatuja sopimuksia. Euromaiden toivottomuus kriisin edessä alkaa näyttää päivä päivältä kokonaisvaltaisemmalta.

Kun poliittiset päätöksentekijät ovat hukassa, on ratkaisuehdotusten tultava muualta. Suomessa ensimmäisen merkittävän julkisen puheenvuoron ja ehdotuksen kriisin ratkaisemiseksi esitti eilisessä (29.8.) Kauppalehdessä Elinkeinoelämän keskusliiton johtajiin kuuluva Jussi Mustonen. Hänen mukaansa eurokriisi ratkeaa vain Euroopan keskuspankin mandaattia muuttamalla, mikä on todettu aiemmin useaan otteeseen tässä blogissa.

Mustonen esittää, että jo luodusta Euroopan vakausvälineestä ja sitä vuonna 2013 seuraavasta pysyvästä vakausmekanismista tehtäisiinkin rahastojen sijaan pankkeja, joilla olisi liikepankkien tavoin oikeus lainata suoraan Euroopan keskuspankista. Näin ollen rahaston varoja eli eurovaluuttaa ei tarvitsisi kierrättää valtioiden budjettien kautta, vaan vakausmekanismipankki saisi varat suoraan eurojärjestelmän likviditeetistä huolehtivalta viimekätiseltä lainaajalta eli EKP:lta.

Näin ollen EKP takaisi suoraan myös eurovaltioiden likviditeetin, eikä rahoitusmarkkinoilla olisi enää syytä pelätä yhdenkään euromaan maksukyvyttömyyttä. Jo tämä tieto itsessään poistaisi epävarmuuden velkakirjamarkkinoilta ja lopettaisi valtioiden rahoitusongelmat kertaheitolla.

Mustonen ymmärtää myös, ettei keskuspankkirahan tarjoaminen ”Euroopan Pelastuksen Pankille” johda väistämättä hyperinflaatioon. Pankille tarjottava keskuspankkiraha voi nimittäin kulkeutua talouteen kysyntää ja hintojen nousupainetta lisäten vain valtioiden kulutuksen kautta. Tietysti valtioiden vapauttaminen rahoitusloukusta tulee lisäämään julkista kulutusta erityisesti kriisimaissa ja viennin kasvun kautta pohjoisissa jäsenmaissa. Euroalueen kokonaiskysyntävaje on kuitenkin tällä hetkellä niin suuri, että selvästi kysyntäinflaatiota suurempi ongelma on kasvava työttömyys. Työttömyyden kasvun pysäyttämisen tuleekin olla kysynnänsäätelyn ensisijainen tavoite Euroopassa tulevina vuosina.

On jossain määrin rohkaisevaa nähdä, että julkiseen keskusteluun nousee nopeutuvaan tahtiin eurokriisin ratkaisuehdotuksia, jotka perustuvat eurojärjestelmän todellisiin rakenteisiin ja eurojärjestelmän toimintalogiikan ymmärtämiseen. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka sellaisiin poliittisiin päätöksiin, jotka konkretisoivat nämä ehdotukset todellisiksi ratkaisuiksi. Euroopan talous- ja rahaliitolla on kuitenkin viimein jotain toivoa pelastua.

Jussi Ahokas

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *