Ankeudesta aurinkoon -raportti nyt luettavissa

ankeusSuomen talouspolitiikan tulevaisuuden valintoja ja taustaoletuksia luotaava raporttimme Ankeudesta aurinkoon – loppu investointilamalle julkaistiin tänään 1.4. Raportti on ladattavissa Vasemmistofoorumin sivuilta. Lisäksi julkistustilaisuudessa pitämämme esitelmät on katsottavissa täältä. Tämän tekstin alta löytyy myös raportin tiivistelmäosuus, jossa on koottuna julkaisumme keskeiset havainnot ja väitteet.

 

Tiivistelmä 

Tässä raportissa analysoidaan Suomen talouden viime vuosien ongelmia ja niistä julkisuudessa esiintyneitä tulkintoja. Lisäksi raportissa esitetään talouspoliittisia suosituksia tulevalle hallituskaudelle ongelmien korjaamiseksi.

Raportissa esitetyn (jälki)keynesiläisen tulkinnan mukaan Suomen talouden ongelmat liittyvät oleellisesti heikentyneisiin kansainvälisiin kysyntäolosuhteisiin. Kuitenkin myös Suomen talouden tuotantorakenteen muutokset ovat vaikuttaneet heikkoon talouskehitykseen.

Globaali finanssikriisi ja eurovaltioiden rahoituskriisi sekä tiukkaan talouskuriin perustunut kriisinhoito saivat aikaan investointi- ja kysyntälaman Euroopan talouteen. Myös maailmantalouden kokonaiskysynnän kasvu on hidastunut oleellisesti finanssikriisiä edeltäneestä ajasta.

Julkisuudessa esitetyissä asiantuntijapuheenvuoroissa Suomen talouden ongelmien syiksi on nostettu rahoituskriisien ja kysyntälaman sijaan pääasiassa niin sanotut rakenteelliset tekijät: työikäisen väestön määrän lasku, johtavien vientitoimialojen ongelmat sekä kotimaisen kustannustason nousu. Pidemmällä aikavälillä näistä rakenteellisista puutteista seuraa niin kutsuttu kestävyysvaje, kun nykyisillä vero- ja menorakenteilla arvioitu julkinen alijäämä kasvaa suhteessa talouden kokoon.

Suomen talouden ongelmien näkeminen puhtaasti rakenneongelmina on seurausta liiallisesta nojautumisesta puutteelliseen uusklassiseen makrotalousteoriaan sekä kustannuskilpailukyvystä kertovien tilastojen rajoittuneesta tulkinnasta. Modernin valtavirtaisen makrotalousteorian mukaan taloudelliset ongelmat ovat pitkällä aikavälillä aina rakenneongelmia ja kokonaiskysyntä tasapainottuu aina kasvun kannalta optimaaliselle tasolle. Kustannuskilpailukykyä tulkitessa on painotettu varsin vähän sitä tosiasiaa, että reaalisten yksikkötyökustannusten lasku on johtunut ensisijaisesti työn tuottavuuden laskusta eikä työvoimakustannusten noususta.

Koska Suomen talouden ongelmat ovat ensisijaisesti kysyntäongelmia, vuodesta 2012 asti kiristynyt finanssipolitiikan linja on heikentänyt entisestään talouden tilaa ja lisännyt työttömyyttä. Tulevalla hallituskaudella finanssipolitiikka on muutettava jälleen elvyttäväksi ja suunnitellut sopeutustoimet on peruttava. Raportissa esitetään neljän miljardin euron elvytyspakettia. Elvytyksellä yksityinen investointihalukkuus saadaan palautettua, jolloin talouden kasvu kiihtyy, työttömyys alenee ja julkinen talous tasapainottuu. Elvytys on kohdennettava siten, että se vaikuttaa suotuisasti vaihtotaseeseen ja työllisyyteen.

Tällä hetkellä EMU-jäsenyys rajoittaa oleellisesti talouspolitiikan mahdollisuuksia Suomessa. Seuraavan neljän vuoden aikana Suomen on pyrittävä kansallisen elvyttävän talouspolitiikan lisäksi muuttamaan eurojärjestelmän rakenteita siten, että aktiivisen kysynnänsäätelyn edellytykset paranevat koko valuutta-alueella.

Kriisin päättämiseksi on välittömästi rakennettava 400 miljardin euron kokoluokassa oleva euroalueen laajuinen investointiohjelma, joka rahoitetaan Euroopan investointipankin sekä Euroopan keskuspankin liikkeelle laskemalla velalla. Jotta euroalueesta tulisi pidemmällä tähtäyksellä toimiva ja vakaa valuutta-alue, on otettava käyttöön EMUn sisäisten vaihtotase-erojen tasapainotusmekanismi.

Jussi Ahokas & Lauri Holappa

Kommentit
  1. 1

    Virta L. sanoo

    Ajattelin lukea raporttinne tässä viikonlopun aikana…

    Tänään aamutuimaan katsoin ITV:n leaders väittelyn Youtubesta ja huomasin, että Britanniassa on huomattavasti enemmän elvytystä kannattavia puolueita kuin Suomessa, jossa ainoastaan Vihreät ja Vasemmisto ovat keksineet ottaa tämän vaaliteemakseen.

    Mieltäni on jo tovin askarruttanut valtioiden alijäämät ja niiden huikea kasvu verrattuna aikaisempaan ja haluaisinkin tietää, että mitä mieltä te olette velkaantumisen kasvamisesta suhteessa bruttokansatuotteseen.

    Esim. Iso-Britanniassa, Suomessa, Slovakiassa, Yhdysvalloissa ja monissa muissa valtioissa velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on n. tuplaantunut sitten Suuren laman.

    Onko tämä suora seuraus siitä, että rikkaiden varallisuus on kasvanut, eivätkä he investoi sitä reaalitalouteen, koska ei ole kysyntää, vaan yritykset ohjaavat varat osakkeiden takaisinostoihin ja osinkoihin?

    Eikö ongelma ole rikkaiden omistajienyritysten säästämisasteessa, joka on liian korkea. Esim. yritysveron (ytheisöveron) lasku tuotti tulosta tekeville omistajille 4,5 % ylimääräisen tulon, jonka he tod. näk. sijoittavat takaisin pörssiin, joka ei kasvata bruttokansantuotetta sentilläkään.

    Miksi bkt ei ole juurikaan noussut missään maassa, mutta velka on? Onko sillä jotain väliä? Eikö koko ajan ole pyritty alentamaan rikkaiden verotusta ympäri maailmaa, että he investoisivat, mutta he vain tuppaavat säästämään?

  2. 2

    mikkojii sanoo

    Jäin pohtimaan raportin esittämää arvonlisäveron alennusta.

    VATT on tutkinut ravintolaruoan ALV:n taannoista alennusta, ja toteaa ettei alennus juurikaan vaikuttanut hintoihin. Myyntimäärään ja ravintola-alan työllisyyteen verokannan muutos ei tutkimuksen mukaan vaikuttanut. (http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/ravintolaalvn-laskeminen-tehotonta)

    Voitaisiinko ansiotuloveron alennuksella, erityisesti alimmissa tuloluokissa, päästä parempiin tuloksiin? Lisäansiot tuskin menisivät säästöön, mutta onko uhkana että valuisivat tuontiin kotimaisen kysynnän sijaan?

    • 2.1

      sanoo

      Hei,

      tuossa VATT:n tutkimuksessa tarkastellaan asiaa mikrotasolla ja osittaisen tasapainon kehikossa. Tavoitteena on siis selvittää, lisääkö reformi ravintola-alan työllisyyttä ja tuotantoa enemmän suhteessa verrokkiryhmään (hotelliala). Koska suuri veronalennus, joka lisää makrotasolla kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja sadoilla miljoonilla, vaikuttaa positiivisesti sekä ravintola-alan että verrokkiryhmän kysyntään, on mahdollista, että tilastollisesti merkitseviä positiivisia vaikutuksia ravintola-alalle ei tässä asettelussa saada näkyviin, vaikka makrotasolla ALV-alennus tuottaisikin halutun tuloksen.

      Vaikka ALV-alennus ei vaikuttaisi merkittävästi hintoihin ja vähentäisi siten kotitalouksien ostovoiman positiivista muutosta, se olisi joka tapauksessa tulonsiirto yrityksille, joista monet kamppailevat tällä hetkellä kannattavuusongelmissa ja lykkäävät siksi työllistämis- sekä investointipäätöksiään tai ovat lähellä irtisanoa työntekijöitään. Positiivisia kehityskulkuja voi syntyä talouteen myös tätä kautta eli yritysten tilannetta parantamalla.

      Esittämämme reformin lähtökohtana on juuri kulutuksen ohjaaminen kotimaiseen tuotantoon, minkä vuoksi ALV-alennus valittiin ansiotuloveroalennuksen sijasta. Jos kulutus- ja tuotantorakenne muuttuu haluttuun suuntaan, voidaan vaikutusta toki vahvistaa ansiotuloveron alennuksella.

      Jussi

  3. 4

    Ville-Valtteri Lehtipuu sanoo

    Veroalennukset vs. elvytys?

    Kiinnostaisiko teitä kirjoittaa miksi Iso-Britanniassa työllisyys on parantunut siitä huolimatta, että on samaan aikaan leikattu julkista kulutusta ja tukiaisia:

    http://www.spectator.co.uk/features/9475222/the-coalitions-jobs-record-is-miraculous-why-wont-they-talk-about-it/

    Kun ihmisille ei anneta ”ilmaista” rahaa eikä valtio kuluta turhuuksiin, niin mitä tapahtuu – no markkinatalous toimii ja ihmiset menevät töihin, koska se on se seuraavaksi helpoin tapa saada rahaa elääkseen. Silloin kun valtio jakaa ”ilmaista” rahaa ja kuluttaa turhuuksiin, niin markkinatalous ei toimi, koska investoinnit kannattaa tietenkin suunnata sinne mistä rahaa helpoiten saa – valtion kulutukseen.

    Absoluuttista lisäarvoa syntyy eniten silloin kun ihmiset ovat valmiita ostamaan tuotteita ja palveluita sekä tarjoamaan tuotteita ja palveluita hintaan, jotka vapaaehtoisesti sovitaan. Aina kun valtio tulee peliin mukaan, niin jonkun kannattaa ennemmin jäädä sohvalle makaamaan sen sijaan, että tuottaisi lisäarvoa.

  4. 5

    Harri Ahola sanoo

    Kiitos hyvästä raportista. Miksi siitä ei puhuta ja kirjoiteta yleisemmin? Ilmeisesti Taloussanomat ja Kansan Uutiset ovat siitä kirjoittaneet. Missä on Hesari? Missä YLE?

  5. 6

    Asianharrastaja sanoo

    Kiitos raportista. Pari kysymystä : onko mielestänne mahdollista selvitä kokonaan ilman leikkauksia, ilman että Suomen valtionvelka kasvaa tai kestävyysvaje pahenee ? Eikö tämä edellyttäisi epärealistisen suurta talouskasvua lähivuosina ? Tämä liittyy potentiaalisen tuotannon tasoon, olkoonkin että se voi olla suurempi kuin mitä VM:n laskelmat näyttävät, onko se niin suuri että voimme olla lainkaan leikkaamatta valtion menoja ? Toinen kysymys, mitä mieltä olette elvytyksestä verojen keventämisen avulla, julkisen investointiohjelman asemasta tai yhdessä investointien kanssa esim 50 – 50 ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *