Ankeudesta aurinkoon – loppu investointilamalle

ankeusSuomen talouspolitiikan tulevaisuutta käsittelevä raporttimme julkaistaan Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla (Tiedekuntasali, 2. krs) 1.4. kello 13.00. Raporttimme on kattava, 60-sivuinen, analyysi Suomen talousongelmien syistä sekä ratkaisuista niihin.

Raportin ensimmäisessä osiossa arvioidaan valtavirtaisessa keskustelussa esitettyjä näkemyksiä Suomen talouskriisistä ”rakennekriisinä”. Osoitamme, että tällaiset näkemykset perustuvat suurelta osin kyseenalaisiin makrotalousteoreettisiin väittämiin ja vientikilpailukykyä kuvaavan aineiston jokseenkin tarkoitushakuiseen tulkintaan. Raportin toisessa osiossa kuvaammekin runsaaseen tilastolliseen aineistoon nojautuen, kuinka Suomen talouskriisi on keskeisiltä piirteiltään kysyntä- ja investointikriisi. Sen tausta on globaalissa finanssikriisissä ja euroalueen talouskriisissä, mutta sitä on syvennetty harkitsemattomilla kotimaisilla päätöksillä.

Raportin kolmannessa osuudessa esitämme sekä yksityiskohtaisen oman elvytysohjelmamme että uuden finanssipolitiikan ohjauskeinon. Arvioimme, että oikein optimoitu finanssipoliittinen elvytys yhdessä kattavan työmarkkinaratkaisun kanssa tukee parhaiten Suomen talouden kasvua ja julkisen talouden tasapainottumista. Pidemmällä aikavälillä pidämme kuitenkin välttämättömänä, että euroalueen rakenteita muutetaan paremmin vakaata kokonaiskysynnän kehitystä ja täystyöllisyyttä tukeviksi.

Raportti julkaistaan Vasemmistofoorumin julkaisusarjassa. Julkistamistilaisuudessa raporttia on kommentoimassa professori Sixten Korkman Aalto-yliopistosta. Julkistamistilaisuuteen on vapaa pääsy. Tilaisuuden Facebook-sivu löytyy täältä.

Raporttia on saatavilla julkistamistilaisuudesta. Sen sähköinen versio on ladattavissa Raha ja talous -blogista sekä Vasemmistofoorumin sivuilta julkistamistilaisuuden jälkeen.

Lisätietoja:

Jussi Ahokas (jussi@ahokas.com)

Lauri Holappa (lauri.holappa@helsinki.fi)

 

Kommentit
  1. 1

    WeeTu sanoo

    Pidemmällä aikavälillä rakenteet jäävät korjaamatta jos elvytys asetetaan etusijalle. On poliitikkojen ja puolueiden vika, että politiikka laitetaan asioiden hoidon edelle.

    • 1.1

      Keke sanoo

      Mitä rakénteita halutaan korjata? Julkisen, yksityisen vai ns. kolmannen sektorin.
      Talouden yksitussektorin tehokkuus ei ole julkista kummempi – usein päinvastoin.
      Rakenteiden korjaamisella viitataan epämääräisesti mitä erilaisimpiin intresseihin. Yksi tällainen intressi on kuntien ja valtion tuottamien terveyspalveluiden siirtohalu yksityisen rahatalouden hallitsemaksi.

      • 1.1.1

        sanoo

        Rakenteista käy esimerkiksi vaikkapa ministeriöt. Opetusministeriö ei opeta, terveysministeriö ei hoida sairaita, työministeriö ei palkkaa työttömiä – ne eivät tee muuta kuin pyörittävät papereita keskenään ja erilaisissa turhissa piilo-organisaatiossaan (mm. ”tutkimuslaitoksia” muka, pah). Toiminnan tärkein tulos on pakottaa muutkin samanlaiseen paperinpyöritykseen (kunnat, yritykset, jopa vapaaehtoisjärjestöt).
        Silti niiden toimintaa ja kuluja kasvatetaan ”koska suomalaiset ovat valmiita maksamaan veroja palveluiden turvaamiseksi”.
        Niistä kelpaa leikata. Rahaa kentälle jlkisten palveluiden arvoketjuun, ei valtionhallintoon typeriä normeja keksimään.

  2. 2

    Asianharrastaja sanoo

    Kiitos erittäin mielenkiintoisesta raportista. Näyttää siltä että virallisen talouspolitiikan ” catch 22″ on tuotantokuilu. Koska se nähdään kovin pieneksi ei elvytyksen mahdollisuuteen vaikuttaa kestävyysvajeeseen uskota, siis on leikattava. Työikäisen työvoiman väheneminen ja korkea NAIRU muodostavat pakkopaidan joka estää elvytyksen. Kuitenkin on ilmiselvää että NAIRU tason mittaaminen on kovin epämääräistä ja riippuu aivan liikaa suhdannetilanteesta. Työikäisen väestön väheneminen lienee fakta, mutta olisi mielenkiintoista nähdä projektioita, joissa elvytetään ja joissa NAIRUlle on asetettu erilaisia skenaarioita. Mitä jos NAIRU olisikin esim vain 4 % ? Saataisiinko kestävyysvaje kuriin elvytyksellä ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *