Rahapoliittisella suvereniteetilla on merkitystä

security-week-35-notagain-en

Heikki Pursiainen on jälleen kerran intoutunut kirjoittamaan uuden jälkikeynesiläisyyden kritiikin. Kirjoitus jatkaa suomalaista jälkikeynesiläisyyden kritiikin linjaa, sillä se on pääosin sisällötön.

Tällä kertaa Pursiaisen hampaissa on rahapoliittisen suvereniteetin merkitys. Hänen kirjoituksensa sisällön voi tiivistää seuraavasti: Ahokas ja Holappa sanovat, että rahapoliittisesti suvereeni valtio ei voi ajautua maksukyvyttömäksi. Tämä on muodollisesti pätevä väittämä, mutta lopulta kuitenkin irrelevantti, koska rahan painaminen voi aiheuttaa hyperinflaation. Tässä tapauksessa muodollinen maksukyky on yhdentekevää. [Read more…]

Juha Tervala ratsastaa jälleen

arsenal_oikea
Tuoreimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (KAK) julkaistiin meidän perusteellinen vastineemme Juha Tervalan edellisessä numerossa ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen, jossa hän arvosteli allekirjoittaneita omalaatuisilla perusteilla. Osoitimme vastineessamme, että Tervalan kuvaukset väitteistämme ovat pääosin virheellisiä ja parhaassa tapauksessa rankasti harhaanjohtavia. [Read more…]

Tapaus Juha Tervala

Library Walk 36.JPG

Kuva: Wikimedia Commons

Viime keväänä Palkansaajasäätiö antoi VTT Juha Tervalan johtamalle työryhmälle Helsingin Yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselle 10 000 euron apurahan tutkimukseen otsikolla ”Jälkikeynesiläinen talousajattelu Suomessa”. Nyt ”työryhmän” vetäjä, Helsingin yliopistossa päätoimisena lehtorina työskentelevä Tervala, on julkaissut tutkimushankkeen tuloksia Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. [Read more…]

Helikopterielvytys on finanssipolitiikkaa

Bell_47-helidrop

Kuva: Wikimedia Commons (Public Domain)

Financial Timesin kolumnisti Martin Wolf arvioi tällä viikolla, että vauhdittaakseen aneemista talouskasvua keskuspankkiirien on ryhdyttävä entistä radikaalimpiin toimenpiteisiin. Kun hallitukset keskellä kysyntälamaa kieltäytyvät finanssipoliittisesta elvytyksestä, on keskuspankkien saatava oikeus niin sanottuun helikopteripudotuselvytykseen (helicopter drops), jota kutsutaan nykyisin myös ihmisille suuntautuvaksi määrälliseksi helpottamiseksi tai elvyttäväksi kansalaisosingonksi (QE for People). [Read more…]

Markkinapaniikin ja talouskasvun hidastumisen syyt

Federal_Reserve

By Dan Smith Rdsmith4  [CC BY-SA 2.5], via Wikimedia Commons

Vuoden alussa alkanut rahoitusmarkkinoiden kuohunta ei ole vieläkään päättynyt. Raaka-aineiden ja osakkeiden hinnat ovat sukeltaneet, kun samalla valtion velkakirjojen kysyntä on kasvanut. Käynnissä on sijoittajien lisääntyneeseen epävarmuuden tunteeseen liittyvä turvasatamien etsintä eli riskittömämmiksi koettuihin sijoituskohteisiin siirtyminen. Keynesiläisittäin sanottuna sijoittajien likviditeettipreferenssi on noussut merkittävästi. [Read more…]

Arviointineuvosto, julkisen talouden kestävyys ja talouspolitiikan rajat

Credibility Trust Provenace data.svg

Kaksi vuotta sitten perustettu Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi viime viikolla vuosittaisen raporttinsa eli arvionsa Suomessa harjoitetusta talouspolitiikasta. Raportin tärkein viesti suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun oli selvä: finanssipolitiikan on oltava tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kiristävää, jotta julkinen talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon. Tällä tavalla arviointineuvosto heitti kylmää vettä niiden taloustieteilijöiden (1,2,3) niskaan, jotka ovat viimeaikaisessa keskustelussa olleet finanssipoliittisen elvytyksen kannalla. [Read more…]

IMF paljastaa huterat oletukset Suomen taloudesta

Headquarters_of_the_International_Monetary_Fund_(Washington,_DC)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut Suomelle jälleen talouspoliittisia ohjeita. Kolmen vuoden välein annettavassa konsultaatiossa listalla ensimmäisenä ovat rakenneuudistukset ja toisena julkisen talouden tasapainottaminen.

Vaikka IMF näkee tasapainottamisen välttämättömänä, tulee se valuuttarahaston mukaan ajoittaa siten, ettei liian suurta negatiivista kasvuvaikutusta synny. Edellisen kerran IMF antoi suosituksiaan vuonna 2012 ja ne olivat jokseenkin samansuuntaisia, joskin tuolloin pankkijärjestelmän vakauttamista painotettiin enemmän. [Read more…]

Miksi suomalainen talouspolitiikka on talouskuripolitiikkaa?

alesardgYlen MOT-ohjelmassa 2.11. käsiteltiin talouskuria Euroopassa ja Suomessa. Toimittajat olivat lähettäneet talouskuripolitiikkaa käsittelevän kyselyn lähes viidellekymmenelle eurooppalaiselle makrotaloutta tutkineelle professorille. Näistä kaksikymmentäkuusi vastasi. Vastaajien enemmistö suhtautui kriittisesti Euroopassa viime vuosina harjoitettuun talouspolitiikkaan, jonka he näkivät heikentäneen erityisesti eurotalouden tilaa huomattavasti.

[Read more…]

Palkanalennus rahataloudessa

lantitSuomessa on viime viikkoina puhuttu paljon palkkojen alennuksesta. Jo kaatuneessa yhteiskuntasopimushankkeessa etsittiin erilaisia keinoja työntekijöiden tuntipalkkojen ja yritysten työkustannusten alentamiseen.

Vaikka nimellispalkkojen leikkaukset eivät varsinaisesti olleet neuvotteluissa pöydällä, ilmassa on ollut myös ajattelua, jonka mukaan lopulta ainoastaan nimellispalkkojen alentuminen kääntäisi Suomen talouden jälleen kasvu-uralle. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti totta. Rahataloudessa palkoilla on kaksoisrooli: sen lisäksi että palkat ovat yritysten kustannuksia, ne muodostavat merkittävän osan kotitalouksien ostovoimasta. Jos palkkojen alennuksella on kasvun ja työllisyyden kannalta positiivisia tarjontavaikutuksia, sillä on samanaikaisesti negatiivisia kysyntävaikutuksia. [Read more…]