Arviointineuvosto, julkisen talouden kestävyys ja talouspolitiikan rajat

Credibility Trust Provenace data.svg

Kaksi vuotta sitten perustettu Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi viime viikolla vuosittaisen raporttinsa eli arvionsa Suomessa harjoitetusta talouspolitiikasta. Raportin tärkein viesti suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun oli selvä: finanssipolitiikan on oltava tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kiristävää, jotta julkinen talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon. Tällä tavalla arviointineuvosto heitti kylmää vettä niiden taloustieteilijöiden (1,2,3) niskaan, jotka ovat viimeaikaisessa keskustelussa olleet finanssipoliittisen elvytyksen kannalla. [Read more…]

IMF paljastaa huterat oletukset Suomen taloudesta

Headquarters_of_the_International_Monetary_Fund_(Washington,_DC)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut Suomelle jälleen talouspoliittisia ohjeita. Kolmen vuoden välein annettavassa konsultaatiossa listalla ensimmäisenä ovat rakenneuudistukset ja toisena julkisen talouden tasapainottaminen.

Vaikka IMF näkee tasapainottamisen välttämättömänä, tulee se valuuttarahaston mukaan ajoittaa siten, ettei liian suurta negatiivista kasvuvaikutusta synny. Edellisen kerran IMF antoi suosituksiaan vuonna 2012 ja ne olivat jokseenkin samansuuntaisia, joskin tuolloin pankkijärjestelmän vakauttamista painotettiin enemmän. [Read more…]

Miksi suomalainen talouspolitiikka on talouskuripolitiikkaa?

alesardgYlen MOT-ohjelmassa 2.11. käsiteltiin talouskuria Euroopassa ja Suomessa. Toimittajat olivat lähettäneet talouskuripolitiikkaa käsittelevän kyselyn lähes viidellekymmenelle eurooppalaiselle makrotaloutta tutkineelle professorille. Näistä kaksikymmentäkuusi vastasi. Vastaajien enemmistö suhtautui kriittisesti Euroopassa viime vuosina harjoitettuun talouspolitiikkaan, jonka he näkivät heikentäneen erityisesti eurotalouden tilaa huomattavasti.

[Read more…]

Palkanalennus rahataloudessa

lantitSuomessa on viime viikkoina puhuttu paljon palkkojen alennuksesta. Jo kaatuneessa yhteiskuntasopimushankkeessa etsittiin erilaisia keinoja työntekijöiden tuntipalkkojen ja yritysten työkustannusten alentamiseen.

Vaikka nimellispalkkojen leikkaukset eivät varsinaisesti olleet neuvotteluissa pöydällä, ilmassa on ollut myös ajattelua, jonka mukaan lopulta ainoastaan nimellispalkkojen alentuminen kääntäisi Suomen talouden jälleen kasvu-uralle. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti totta. Rahataloudessa palkoilla on kaksoisrooli: sen lisäksi että palkat ovat yritysten kustannuksia, ne muodostavat merkittävän osan kotitalouksien ostovoimasta. Jos palkkojen alennuksella on kasvun ja työllisyyden kannalta positiivisia tarjontavaikutuksia, sillä on samanaikaisesti negatiivisia kysyntävaikutuksia. [Read more…]

Ei sittenkään suurta kohtaanto-ongelmaa

kohtaanto

Tasaisin väliajoin Suomen työttömyystilanteesta tehdään uutisia ja pääkirjoituksia, joissa päivitellään sitä, että avoimia työpaikkoja on siitä huolimatta, että työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa. Tällä tavalla kasvava työttömyys pyritään esittämään suhdannetyöttömyyden sijaan rakenteellisena työttömyytenä, joka on seurausta työttömien haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hakea ja ottaa vastaan tarjolla olevia töitä. [Read more…]

Yhteiskuntasopimus 101

poijjaat

Kuva: Valtioneuvosto, (c) Sakari Piippo

Juha Sipilän hallitus käynnisti uudestaan ennen hallitusneuvottelujen alkua keskeytyneet yhteiskuntasopimusneuvottelut. Elokuun 21. päivään mennessä on tarkoitus saada selvyys siitä, ovatko työmarkkinaosapuolet mukana hallituksen johdolla neuvoteltavassa sopimuksessa, jonka avulla on tarkoitus ottaa viiden prosentin kilpailukykyhyppy. Koska tuskin kenellekään on täysin selvää, mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse, alle on koottu muutamia yhteiskuntasopimukseen liittyviä faktoja helpottamaan neuvottelujen seuraamista.

[Read more…]

Suomen investointilama ja orastava suurtyöttömyys

tetoimKirjoitimme viime keväänä analyysin Suomen talouden tämänhetkisistä ongelmista. Ankeudesta aurinkoon -julkaisun johtopäätös oli, että Suomen talous kärsii tällä hetkellä ensisijaisesti investointi- ja kysyntälamasta, jonka juuret ovat globaalissa finanssikriisissä ja eurokriisissä.

Rahataloudessa investointilama, joka on seurausta yritysten, sijoittajien sekä kotitalouksien talousluottamuksen heikkenemisestä, voi kestää periaatteessa ikuisesti. Jos esimerkiksi julkinen valta toimillaan kiristää taloutta ja imee sieltä verotuksen kiristämisen ja kulutuksen vähentämisen kautta ostovoimaa, yritysten ja sijoittajien voitto-odotukset jatkuvasti laskevat. Myös kotitaloudet pysyvät varovaisina kulutuksen ja velanoton suhteen. [Read more…]

Euroopan keskuspankki kampeaa Kreikkaa irti euroalueesta

eurogreViime viikot ovat olleet euroalueella tapahtumantäytteisiä, kun Kreikan hallitus päätti kysyä kansan mielipidettä velkojiensa sille tarjoamaan sopimukseen. Kansanäänestys ei kuitenkaan ole ollut ainoa erityislaatuinen tapahtuma, jota olemme päässeet todistamaan. Euroopan keskuspankin viimeaikaiset Kreikan pankkijärjestelmään kohdistuvat rahapoliittiset toimet ovat vähintäänkin yhtä kiinnostavia. [Read more…]