”Yhdessä tekeminen ja kokeminen lisäävät ihmisten luottamusta toisiinsa ja elämään yleensä” – tukeni Keltaiselle Manifestille

Kansalaisaktivisti, taiteilija ja muusiko Maria Mattila eli Mara Balls toimittaa näillä hetkillä laatimansa Keltaisen Manifestin Tampereen Morkun aukion ja Ratapihankadun asemakaavoituksesta järjestettävään avoimeen yleisötilaisuuteen. Manifesti vaatii kaupungilta uusia tiloja Tampereen Tammelasta puretulle Keltaiselle Talolle.

keltaane

Mattila ja Keltaisen Talon yhteisö ovat esimerkillään innoittaneet minua ja muuta Alakulttuurikeskus Loukon perustamiseksi työskentelevää porukkaa suuresti. Tampereella toteutunut vapaan kulttuurin tila on antanut motivaatiota ja uskoa siihen, että epäkaupallista kulttuuritoimintaa ja ennen kaikkea sen ympärille muodostuvaa hierarkioista vapaata yhteisöllisyyttä todella tarvitaan ja kaivataan.

Keltaisen Manifestin julkaisemalla haluan ilmaista tukeni pyrkimyksille saada Tampereelle uusi tila kansankulttuurille. Samalla toivon myös Helsingin Kaupungin edustajien huomioivan tämän ja vastaavan yhteydenottopyyntöihini liittyen tilan saamiseksi vastaavanlaiseen toimintaan.

Tsemppiä Tampereelle, ja perästä tullaan!

Yhdessä tekeminen ja kokeminen lisäävät ihmisten luottamusta toisiinsa ja elämään yleensä. Rohkeutta on kohdata toinen ihminen lihassa ja hengessä tässä digitalisoituvassa ajassa, jossa muukalaisviha, näkymätön kastijako ja tuntematon pelko nakertavat ihmisen yhteyttä toiseen.

KELTAINEN MANIFESTI

Keltainen Talo on tapa luoda yhdessä kansankulttuuria. Se on mielentila, muutosvoima ja oodi keskeneräisyydelle. Keltainen Talo on rohkeutta kohdata ihminen.

Vuonna 2014 käynnistin Tampereella sijaitsevassa vanhassa rintamamiestalossa ihmiskokeen nimeltä Keltainen Talo. Kyseessä oli kaikille avoin, epäkaupallinen ja musiikkipainotteinen vapaa kulttuurin tila ilman hierarkiaa, valvontaa tai organisaatiota. Toimin kahden vuoden ajan talon talkkarina ja eräänlaisena primus moottorina, mutta apunani oli alusta alkaen kymmeniä vapaaehtoisia joita ilman Keltaista Taloa ei olisi koskaan syntynyt. Kahden vuoden aikana talossa järjestettiin satoja konsertteja, kymmeniä näyttelyitä, työpajoja, keskustelupaneeleita ja ”kyläjuhlia”. Kaikki talon tapahtumat ja toiminta oli ilmaista ja toteutettiin talkootyönä. Artisteille kerättiin kolehti kattamaan matkakuluja, tölkkirahoilla ostettiin kahvia, saimme lähileipomosta pullalahjoituksia jne. Ennen kaikkea Keltainen Talo oli kohtaamispaikka. Ihmiset kohtasivat toisensa neutraalilla maaperällä, jossa statuksella tai yhteiskunnallisella asemalla ei ollut merkitystä. Tämän mahdollisti se, että tilassa rahalla ei ollut valtaa. Keltainen Talo oli yhteisö, johon sai vapaasti tulla ja mennä. Se tarjosi ihmisille sosiaalista tukea, vertaistukea ja myös työllisti ja kuntoutti ihmisiä. Keltainen Talo oli monelle turvapaikka. Vuonna 2016 kaupunki päätti purkaa huonokuntoisen talon. Kun talo purettiin, vahvat juuret kahden vuoden aikana kasvattanut yhteisö jäi kodittomaksi.

Keltainen Talo ei ole vain seiniä, katto ja keltaista maalia. Keltainen Talo on tapa ajatella, toimia, luoda kulttuuria ja kohdata ihminen. Yhteisöllisyys, talkootyö ja yhdessä ponnistelu, sekä musiikin parantava voima hoitavat rahan, vihan, pelon ja valtataistelun runtelemaa maailmaa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen lisäävät ihmisten luottamusta toisiinsa ja elämään yleensä. Rohkeutta on kohdata toinen ihminen lihassa ja hengessä tässä digitalisoituvassa ajassa, jossa muukalaisviha, näkymätön kastijako ja tuntematon pelko nakertavat ihmisen yhteyttä toiseen.

Maria Mattila
Muusikko, taiteilija, yrittäjä ja kansalaisaktivisti
11.9.2017 Tampereella

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *