Vanha kunnon vaalivagina

vagina

Vaalipäivän kunniaksi tekee mieleni nostaa pöydälle Sanna Ukkolan aivopieru ehdokkaan alapään äänestämisestä. Kirjoituksessaan Ukkola kritisoi sukupuolen perusteella äänestämistä, mikä sinänsä on ihan ymmärrettävä avaus, mutta oletus, että kukaan äänestäisi naista vain naiseuden vuoksi on outo. Ja ylipäätään väite, että naiseus olisi yhtä kuin vagina… No, ehkei edes mennä siihen.

Ukkolan maailmassa kuitenkin ilmeisesti on vain miehiä ja naisia ja sukupuoli määräytyy pelkästään genitaalien perusteella. Oikeasti olisi tietysti hirvittävän tärkeää, että sukupuolen moninaisuus näkyisi myös valtuustoissa, mutta koska Ukkolan postaus kuitenkin käsitteli nimenomaan naisten äänestämistä, pitäydyn lopputekstin samassa binäärisessä kuplassa.

On erikoinen ajatus, ettei sukupuoli saisi olla äänestyskriteeri. Toki ehdokas tulee valita ennen kaikkea itselle oikean tuntuisen arvomaailman ja agendan perusteella, mutta mikäli valitsemassani puolueessa on kaksi itselleni yhtä sopivaa ehdokasta, joista toinen on nainen ja toinen mies, äänestän naista. Jos halutaan vaikuttaa siihen, että yhteisistä asioista on päättämässä muitakin kuin keski-ikäisiä valkoisia miehiä, täytyy äänestää myös siitä poikkeavia ehdokkaita. Tästä syystä ehdokkaan sukupuoli, ikä ja esimerkiksi kaupunginosa, mistä hän on kotoisin, voivat olla aivan hyviä perusteita ajettavan asian ohessa.

Koska tästäkin postauksesta on tavalliseen tapaan odotettavissa miespuolisten lukijoiden minuun kohdistama paskamyrsky, haluan alleviivata, etten missään tapauksessa yritä väittää ettei päteviä miespuolisia ehdokkaita tulisi äänestää. Olen siitä Ukkolan kanssa täysin samaa mieltä, että ehdokkaan sukupuolella ei tulisi olla mitään väliä. Koska yhteiskuntamme ei kuitenkaan vielä ole tasa-arvoinen, sillä nyt vain on. Juuri tähänhän Ukkolan tekstissään ihmettelemä kiintiöajattelukin perustuu – toki absoluuttisen tasa-arvon toteutuessa kaikista kiintiöistä tulee tarpeettomia.

Eikö ole muuten jännä, että kun mies äänestää miestä, kukaan ei oleta sen tapahtuneen ehdokkaan housujen sisällön vaan pätevyyden johdosta.

Kommentit
  1. 1

    Mika Sarivaara-Satta sanoo

    Hei,
    ”Koska yhteiskuntamme ei kuitenkaan vielä ole tasa-arvoinen, sillä nyt vain on.” -anteeksi tyhmyyteni, mutta ei avaudu ja absoluuttinen tasa-arvo, mikä se on?

    • 1.1

      hannaraty sanoo

      Olen huomannut, että sinulla on hankaluuksia ymmärtää tasa-arvon käsitettä. Lause jota et ymmärtänyt viittaa edelliseen lauseeseen, eli sen sisältö on ”sukupuolella on väliä, koska yhteiskunta ei ole tasa-arvoinen”.

  2. 2

    Sami And sanoo

    Onhan täälä sukupuolikiintiötkin, eli alapää menee pätevyyden ohi! Mikä ihme tässä valossa on äänestää elintä?

  3. 3

    Hanski Vastaranta sanoo

    No, kyllä Suomessa valitettavasti juridinen sukupuoli määräytyy syntymässä juurikin sukuelimen mukaan. Koko juridinen sukupuolihanpn täysin turha. Olisi hienoa, kun ehdokkaina olisi vain ihmisiä ihmisten nimineen (nythän ehdokkailla on naisten ja miesten eli vaginoiden ja penisten nimet kuten meillä muillakin). Kuinkahan silloin kävisi sukuelinjakauman? Ai niin, mutta emmehän me sitä silloin tietäisi. Silloin, kun sukupuoli olisi yksityisasia joka paljastetaan vain lähipiirille ja lääkärin vastaanotolla.

  4. 4

    Tommi Karin sanoo

    ”Ukkolan maailmassa kuitenkin ilmeisesti on vain miehiä ja naisia ja sukupuoli määräytyy pelkästään genitaalien perusteella.”
    -Kyllä ja ei, aivan kuten kenen tahansa muunkin ihmisen maailmassa, myös sinun. Sekä sukupuoli, että sukupuolielimet määräytyvät kromosomien mukaan. Sukupuolia on kaikilla nisäkkäillä kaksi. Sukupuoliidentiteetti on täysin toinen asia. Se on sosiaalinen konstruktio vain kantajansa itsensä päässä, eikä tiede tue kuin kahden sukuuolen olemassaoloa.

    ”Jos halutaan vaikuttaa siihen, että yhteisistä asioista on päättämässä muitakin kuin keski-ikäisiä valkoisia miehiä”
    -Mitä ihmeen merkitystä sillä sukupuolella ja ihonvärillä on jos poliittiset atteet ja suunitelmat ovat samat? Oletko rasisti tai syrjitkö ihmisiä heidän sukupuolen perusteella? Olet lisäksi puhunut aijemmin sukupuolioletetuista, joten mikä on todellisuudessa sinun syy äänestää kahdesta poliittisesti identtisestä ehdokkaasta naisen näköistä? Miksi valkoisista keski-ikäisistä miehistä koostuva valtuusto olisi jotenkin huonompi, kuin poliittisesti yhtä pätevä ja samat linjat omaava naisten valtuusto?

    ”…toki absoluuttisen tasa-arvon toteutuessa kaikista kiintiöistä tulee tarpeettomia.”
    -Millä tavalla sukupuolikiintiöt ovat tarpeellisia tasa-arvon kannalta? Miten ihmeessä sukupuolten jopa valheellinen eriarvoistaminen jakamalla heidät omiin ryhmiinsä sukupuolikiintiön nimissä edistää tasa-arvoa?

    • 4.1

      Mika Sarivaara-Satta sanoo

      Ilmeisesti Hannan käsitys tasa-arvosta on marxilainen, eli lopputuloksen pitää olla tasa-arvoinen, muuten tasa-arvo ei toteudu.
      Liberalismissa leikkikentän pitää olla tasa-arvoinen ja tästä seuraava lopputulos on oikeudenmukainen, paras mies voittakoon, mutta juuri miesten paremmuus rehdissä kilpailussa on feministeille raskas pala, joten naisten asemaa pitää keinotekoisesti parantaa kiintiöllä.

  5. 5

    Heini Peiponen sanoo

    Olen sitten mikä tahansa feministikommarisuvakki tai muuta, teen kyllä äänestyspäätökseni seuraavilla kriteereillä:
    1) Vasemmistoliitto
    2) nainen
    3) henkilö, jonka tunnen tai josta tiedän ainakin jotain

    Onneksi minulle, tällaisia ehdokkaita on ollut sekä kuntavaaleissa että eduskuntavaaleissa!
    Naista äänestän siksi, että vieläkään ei kunnanvaltuustoissa eikä eduskunnassa ole naisia yhtä paljon kuin miehiä.
    Vasemmistoliittoa äänestän siksi, että se on todellinen vaihtoehto tänä päivänä toteutettavalle kurjistamispolitiikalle.
    Jos jollakulla on kysyttävää, niin vastaan mielelläni!

    • 5.1

      Tommi Karin sanoo

      Miksi pidät sukupuolta itseisarvona sellaisessa kontekstissa, jossa sillä ei ole edes välinearvoa?

  6. 6

    Perusarvot sanoo

    Minusta tuo Ukkolan avautuminen ennen oli vain ajan kysymys ottaen huomioon hänen kotoisat taustavaikuttimensa – vain kohde oli kysymysmerkki. Onhan hän hankkinut omanlaistaan uskottavuutta Ylen äänenä – mikäpä olisi suvaitsemattomuuden puolueele parempi puolestapuhuja kuin puolueeton hahmo hieman takaoven kautta kertomassa ettei perinteisistä arvoista poikkeaminen ehkä olekaan hyväksi.

  7. 7

    Kaija Laine sanoo

    Hyvä kirjoitus Hanna!

    Kommenttiketjussa pisti silmään se, että miksi vain miespuoliset lukijat pitävät uhkana tai vääränä sitä, että naiset äänestäisivät naisia, samoin kuin sukupuolikiintiöitä?
    Perinteiset arvot istuvat tiukassa rakenteissamme, kiintiöt antavat mahdollisuuden tasa-arvon toteutumiselle. Toivottavasti olemme menossa kohti yhteiskuntaa jossa kiintiöitä ei tarvita eikä sukupuolella ole väliä, miehillekään. Tuskin kuitenkaan minun elinaikanani.

    • 7.1

      Tommi Karin sanoo

      ”Toivottavasti olemme menossa kohti yhteiskuntaa jossa kiintiöitä ei tarvita eikä sukupuolella ole väliä, miehillekään.”
      Edellä olevan virkkeen logiikka on kyllä todella pahasti solmussa. Sinun mielestäsi nyt tarvitsemme kiintiöitä. Tämä tarkoittaa, että sinun mielestä sukupuolella on väliä. Pilkun jälkeen kuitenkin todella putkinäköisellä yleistyksellä vihjaat, että sinulle(/naisille) tällä ei olisi väliä. Kysyn sinulta saman, kuin Hannalta kun en tunnu saavan vastauksia: Miten ihmeessä sukupuolten jopa valheellinen eriarvoistaminen jakamalla heidät omiin ryhmiinsä sukupuolikiintiön nimissä edistää tasa-arvoa? Kiintiöiden tarve lähtee kahdesta virheellisestä ja epätasa-arvoisesta oletuksesta. Ensinnäkin naiset olisivat niin epäpäteviä miehiin verrattuna, että he eivät pärjäisi mitenkään samalle viivalle laitettuna, joten he tarvitsevat epäreilua etumatkaa kiintiöiden muodossa. Toiseksi miehet ovat kollektiivisesti niin sovinisteja, että naisen pätevyydestä huolimatta paikaan tulee aina valittua mies. Miten tällainen ajattelumalli voi edesauttaa tasa-arvon synnyssä?!

    • 7.2

      Mika Sarivaara-Satta sanoo

      Sukupuolli-kiintiö syrjii biologisen ominaisuuden perusteella, johon ei voi vaikuttaa, toista sukupuolta. Miten syrjivä mekanismi voi edistää tasa-arvoa? Kyseessä lienee ”listen and believe”-argumentti.
      Sukupuolten mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomessa kunnossa, mutta lain edessä tasa-arvoa ei vielä täysin ole saavutettu.

    • 7.3

      Mikael Holm sanoo

      Moni mies pitää vähintäänkin outona myös toista miestä, joka julkeaa äänestää naista.

      Olen itse käynyt vaaleissa uurnilla 19 kertaa, joista kolme presidentin vaalit kaksine kierroksineen – siis – 16 vaalit. 8 kertaa on lapussa ollut miehen ja 11 kertaa naisen numero. Yhdet eurovaalit jäivät väliin, kun työmatka venyi yllättäen enkä ehtinyt äänestyspaikalle (läpi meni kuitenkin myös ilman ääntäni).

      Ihan olen mielestäni äänestänyt parasta ehdokasta.

  8. 8

    Kari Lapio sanoo

    Itseäni huvitti Ukkolan loppukaneetti:

    ”Olisiko tässä parempi: ’Selvitä ensin itsellesi, miten yhteiskunta toimii. Selvitä sen jälkeen, mitä haluat. Valitse sitten itse.'”

    Minun kohdallani summasi erinomaisesti sen miksi olen jo pitkään äänestänyt nuorta naista.

  9. 9

    paula h sanoo

    Kaikille, jotka ovat sitä mieltä, että kiintiöt ovat ”syrjivä mekanismi” koska ”silloin paras ei voita”, YKSI kysymys:

    Miten määrittelette ”parhaan ehdokkaan”? Siis pystytkö luettelemaan ja perustelemaan ihan kaikki muuttujat, jotka vaikuttavat päätöksentekoonne?

    Tuskin, koska ajattelustamme 90% on alitajunnassa tapahtuvaa. Eli ainoastaan noin 10% on tietoista.

    Vaalikoneet tietty auttavat oikeampaan suuntaan, mutta iso osa päätöksistä perustuu kuitenkin mielikuviin eikä tarkkaan mietittyyn data-analyysiin.

    Vaikka kuinka uskoo tasa-arvoon ja kaikkeen hyvään, niin ne käsitykset siitä, kuka on paras kandidaatti (tai vaikkapa paras jollakin osa-alueella) perustuu aikaisempiin kokemuksiimme ihmisistä ko. tehtävässä. Jos vaikkapa näemme paljon (tai ainoastaan) valkoisia, keski-ikäisiä miehiä johtajina, se vaikuttaa mielikuvaamme siitä, kuka on sopiva johtajan tehtävään. Näitä tutkimuksiahan on paljon, monet varmasti kuulleet tutkimusasetelmista joissa rekrytoijat arvioivat ehdokkaita, joilla on identtiset CV:t, mutta nimet vaihdetaan (naisen/miehen nimi, tuttu/vierasperäinen nimi). Sen lisäksi, että meillä on alitajuisia malleja siitä, minkälaiset ihmiset sopivat mihinkin boksiin/ovat hyviä missäkin, meillä jokaisella on myös päässämme mallit siitä, millaista käytöstä ym. odotamme ja suvaitsemme esimerkiksi miehiltä ja naisilta. Tai pojilta ja tytöiltä: voiko pojat leikkiä nukeilla, tai olla herkkiä? Sallitaanko pojille/miehille enemmän jämäkkyyttä, tai jopa agressiivisuutta tai rötöstelyä? Jos Jan Vapaavuori olisikin nimeltään Jaana Vapaavuori, miten suhtautuisimme siihen, että hänellä on rikosrekisteri pahoinpitelyn ja varastelun takia? Verrataan tätä vaikka siihen, millaiseksi roistoksi Hillary Clinton maalailtiin kun ei osannut käyttää sähköpostia. Millaiseen boksiin naisen on sovittava, jotta on hyvä johtaja tai päättäjä?

    Kaikki alitajuiset mallit ja mielemme vinoutumat ovat tietenkin vanhentuneita, koska ne perustuvat historiaan/kokemukseen. Mutta jos niitä malleja ja niiden pohjalta rakennettuja rakenteita ei tietoisesti tehdä näkyväksi, ja siten lisätä tietoista ajattelua, niin ei se tasa-arvo oikein toteudu.

    Niin hyvä idea kun se mielestäni olisikin, on ehkä kohtuuton (kallis) vaatimus vaatia usean vuoden psykoanalyysia jokaiselta äänestäjältä. Ja ei kai silläkään pääse kuin murto-osaan omasta alitajunnasta kiinni. Et kyllä ne kiintiöt on ihan ok seuraavaksi paras vaihtoehto tasa-arvon lisäämiseen 😀

    Ja en siis todellakaan puhu lopputuloksen tasa-arvoisuudesta vaan mahdollisuuksien tasa-arvosta.

    ps. vaikka vähän vihervassari olenkin, niin vilpittömästi uskon, että Vapaavuori ei ollut lainkaan hullumpi valinta. Mutta kyllä hänen polkunsa Jaanana olisi erilainen ollut.

    • 9.1

      hannaraty sanoo

      Kiitos sinulle tästä, mä en jotenkin jaksanut edes aloittaa vääntöä.

    • 9.2

      Tommi Karin sanoo

      Käytännössä ainoa, mitä sait sanottua on, että ihminen on täysin kykenemätön jättämään omat ennakkoasenteet tuntemattomista(?) ihmisistä pois ja käsittelemään vain sitä päivitettyä tietoa, mitä vaalien alla ehdokkaista on saatavissa. Oletat ihmisten olevan aivan idiootteja ja rationaaliseen ajatteluun kykenemättömiä.

      Se on ihan itsestäänselvyys, että absoluuttisesti parasta ehdokasta on mahdoton tietää. Ihan jo sen takia, että ehdokkaatkin ovat vain ihmisiä ja vaalilupauksia on ennenkin rikottu.

    • 9.3

      Mika Sarivaara-Satta sanoo

      Sekoitat lähtökohdat mahdollisuuksiin, sillä mahdollisuudet on kaikille samat, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset, mutta niihin on vaikeaa/mahdotonta puuttua. Väite, että kiintiöt lisäävät tasa-arvoa, on yhtä absurdi kuin väite, että orjuus lisää vapautta.

      • 9.3.1

        Paula H sanoo

        Aa niinpä kirjoitinkin huolimattomasti siinä kohtaa, hyvä pointti. Lähtökohdat on tarkempi ilmaisu.

        Miten itse lisäisit tasa-arvoa, jos kiintiöt aiheuttavat noin vahvoja negatiivisia tunteita? 😉

        • 9.3.1.1

          Mika Sarivaara-Satta sanoo

          Sikäli mikäli mahdollisuudet ovat tasa-arvoiset ja kohtelu lain edessä, niin tasa-arvo on saavutettu, loppu on kiinni valinnoista, työmotivaatiosta ja biologiasta, sillä keskimäärin naisten aivot on suunniteltu sosiaaliseen, ja miehen aivot systemaattiseen, työhön, ja yllättävää kyllä, moni nainen haluaa panostaa enemmän
          perheeseen, kuin työhön, mikä ei tarkoita, etteikö mies voi valita samoin, mutta valinta on perheen sisäinen asia.

          • 9.3.1.1.1

            Paula H sanoo

            Tasa-arvoa mitataan aika monissa tilanteissa ennen kuin edes käräjille asti mennään. Tässä esimerkiksi yksi lista tutkimuksia noin alkuun, joista käy aika selkeästi ilmi, että tasa-arvo ei toteudu:

            Banaji, M. R., Caruso, E. M. & Rahnev, D. A. (2009). Using Conjoint Analysis to Detect Discrimination: Revealing Covert Preferences from Overt Choices.

            Brooks, A. W., Huang, L., Kearney, S. W., & Murray, F. E. (2014). Investors Prefer Entrepreneurial Ventures Pitched by Attractive Men.

            Bongiorno, R., Haslam, A. S., Hersby, M. D., & Ryan, M. K. (2011). Think Crisis–Think Female: The Glass Cliff and Contextual Variation in the Think Manager–Think Male Stereotype.

            Brescoll, V. L., Dovidio, J. F., Graham, M. J., Handelsman, M. J. & Moss-Racusin C. A. (2012). Science Faculty’s Subtle Gender Biases Favor Male Students.

            Hebl, M. R., Foster, J. B., Mannix, L. M., & Dovidio, J. F. (2002). Formal and Interpersonal Discrimination: A Field Study of Bias Toward Homosexual Applicants.

            Jones, K. P., Peddie, C. I., Gilrane, V. L., King, E. B., & Gray, A. L. (2013). Not So Subtle: A Meta-Analytic Investigation of the Correlates of Subtle and Overt Discrimination.

            Martell, R. F., Lane, D. M., & Emrich, C., (1996). Male-Female Differences: a Computer Simulation.

            Murphy, M. C., Steele, C. M., & Gross, J. J. (2007). Signaling Threat: How Situational Cues Affect Women in Math, Science & Engineering Settings.

            Rudman, L. A., Ashmore, R. D., & Gary, M. L. (2001). “Unlearning” Automatic Biases: The Malleability of Implicit Prejudice and Stereotypes.

            Welle, B., & Heilman, M. E. (2007). Formal and Informal Discrimination against Women at Work: The Role of Gender Stereotypes.

            En tiedä kuuluuko akateemiset referenssit tällaiseen kevyen hauskaan musta tuntuu -keskusteluun, mutta vähän kyllästyttää, että näin tärkeiden asioiden käsittelyyn riittää keskustelussa taso, että katsoin ikkunasta ulos ja kyllä se näytti siltä että maailma on litteä ja kaveri sanoi samalla tavalla, joten kyllä se maailma on litteä, sanoi tiede mitä hyvänsä.

            Voitko myös antaa jotain lähteitä väitteelle, että mainitsemasi naisten ja miesten väliset erot ovat 100% synnynnäisiä eivätkä ympäristön/yhteiskunnan synnyttämiä?

  10. 10

    Paula H sanoo

    @tommikarin En oleta, että ihmiset ovat idiootteja. Ikävää, jos tulkitsit asian noin. Itse ajattelen, että ihmiset ovat monella tapaa rajallisia, inhimillisiä, ei mitään pirun koneita, thank god. Olis aika tylsää. Se, että esim. tunteet värittävät ajatteluamme, on hieno juttu (lähtökohtaisesti!). Voimme vaikkapa luoda toisiimme yhteyden (tai epäonnistua siinä…) ja se on ihmisyyttä. <3

    Google on yrityksenä edelläkävijä tässä teemassa ja systemaattisesti yrittää kitkeä ajattelun vinoumia firmastaan (mm. henkiövalintojen yhteydessä, mutta ylipäätään kaikessa päätöksenteossa). Eikä heillä siihen todellakaan liity oletus, että heidän työntekijät ovat idiootteja – päinvastoin, kuten hyvin tiedät. Ne jakaa niiden sisäisiä koulutusmatskuja ilmaiseksi kaikille netissä (kuinka siistii!):
    https://rework.withgoogle.com/guides/unbiasing-raise-awareness/steps/introduction/

    Heidän viestinsä on myös varmasti pidemmälle hiottu ja ehkä onnistuvat asian kertomisessa paremmin kuin @hannaraty ja minä kaikessa rajallisuudessamme ja inhimillisyydessämme 😉 Halutessasi löydät myös akateemisia tutkimuksia ym aiheesta, joiden metodiikka sopii tarkkaan logiikan tajuusi.

    Tai sit vaan sovitaan et ollaan eri mieltä, se on ihan ok, kyllä näitä eri näkemyksiä tähän maailmaan mahtuu eikä useimmista asioista absoluuttista totuutta ole olemassakaan. Eikä kaikki voi perehtyä kaikkiin asioihin kun ollaan vaan ihmisiä 🙂 En minäkään tähän asiaan ole perehtynyt läheskään tarpeeksi, ja mun tulokulma on just unconscious bias ym; täällä on varmasti asioihin paljon perehtyneempiä feministejä (ja parhaat asiantuntijat tuskin roikkuvat täällä kommenttibokseissa).

    @hannaraty joo aina joskus jostain puskee sellainen energia, että jaksaa vääntää. Sit taas muistaa miten tää menee… You know.

      • 10.1.1

        paula h sanoo

        Katsoin, ihan hyvä kuvaus nykytilasta, aika positivistinen? Ei käynyt ilmi, miten hän määrittelee sex/gender. Tai miksi nuo ominaisuudet olisivat juuri by nature, miten on todettu että ei ole ympäristöllä/kulttuurilla/yhteiskunnan rakenteilla jne osuutta. Nature/nurture eroa on aika vaikea tehdä, kun käsittääkseni yhä enemmän esim. neurobiologiassa mennään siihen suuntaan että aivotkin ovat plastisia, geenien tutkimuksessa siihen että geenit aktivoituvat/mukautuvat ympäristön mukaan jne.

        Ja: mennään kuitenkin vähän hakoteille keskustelussa, jos sivuutetaan gender ja puhutaan vaan sex differences eroista (sori en muista/tiedä suom.kiel. termejä, en ole saanut ikinä suom.kiel. yliopisto-opetusta eikä tule juuri luettua suomeksi) ja kuvitellaan että tässä on koko kuva?

        Oli nature/nurture osuus eroista mikä tahansa, niin tuskin kukaan pystyy todistamaan, että yhteiskunnan rakenteilla, kasvatuksella, kulttuurilla jne jne ei olisi merkitystä. Ja etteikö maailmaa voisi ymmärtää moniuloitteisemmin sosiaalisen konstruktionismin, gender studies ym kautta. Ja etteikö meillä olisi cognitive biases/unconscious bias, jotka vaikuttavat siihen kuinka (epä)reilussa maailmassa elämme.

  11. 11

    paula h sanoo

    ja toisaalta: eikö sukupuolten väliset eroavaisuudet vain korosta tasapuolisen kohtelun tärkeyttä? Että tsekkaamme, että yhteiskunnan rakenteet (jotka pitkälti ovat miesten määrittämiä back in the day) eivät syrji naisia tai muunsukupuolisia?

    Ja et kai missään vaiheessa sanonut, että olet eri mieltä Ukkolan kanssa, mutta kun eroja (olivat ne sitten biologisia tai opittuja) on, niin sittenhän on ERITYISEN perusteltua äänestää (oman) sukupuolen mukaan edustuksellisessa demokratiassa. Varmistaa, että joku joka ajattelee kuten minä, on edustettuna. Tai varmistaa, että valtuustossa on samassa suhteessa kaikkia sukupuolia, kuin on väestössä (kiintiöt). Samoin yrityksessä, joka valmistaa ja haluaa myydä tuotteita kaikille sukupuolille, kannattaa varmistaa että kaikki sukupuolet ovat edustettuna tuotekehityksessä, markkinoinnissa, johtoryhmissä jne – eikö?

    • 11.1

      Tommi Karin sanoo

      Tulihan sieltä sellainenkin vastaus, joka tukeutuu muuhunkin kuin ideolodiaan. Silti olet mielestäni väärässä. On olemassa paljon asioita, joissa eri sukupuolilla on erilainen merkitys ja täten olellinen osa sitä kokonaisuutta. Kunnallispolitiikka ei kuitenkaan ole tällainen asia. Yksikään poliittinen asia, joka ottaa millään tavalla kantaa asioihin sukupuolten mukaan, ei sisälly kunnallispolitiikkaan. Kunnan päättäjien suorittama politiikka ei katso sinun housuihin ja päätä asioita sen mukaan, samalla tavalla kuin paljon puheissa ollut maahanmuuttopolitiikkakaan. Kaikki edellämainittu kuuluu puhtaasti eduskunnan päätäntävaltaan.

      Edellä väännetty rautalanka mitätöi perustelusi käsillä olevan aiheen(kunnallispolitiikka) suhteen. En ota kantaa noihin muihin aiheisiin joihin vihjaat, koska ne ovat tämän aiheen kannalta irrelevantteja.

  12. 12

    paula h sanoo

    Tehkää itsellenne ja muille palvelus ja lopettakaa toisten vähättely olettamalla ja julistamalla, että jokin asia perustuu ”vain ideologiaan” kun ette muuta keksi. Haastakaa ajatteluanne, menkää seuraavalle levelille. Kaikki ihan ensimmäisestä kommentistani lähtien perustuu tieteeseen: yritin siinä esimerkin omaisesti kuvata, miten ajattelun vinoumat (cognitive biases, unconscious bias) toimii.

    Ja esimerkiksi mainitsemani Googlen toimintatapa perustuu 100% tieteeseen ja dataan. Eikä mihinkään yksittäisen tutkimukseen tai tutkijaan, vaan meta-analyyseihin. (jos nyt mikään päätös voi 100% tieteeseen ja dataan perustua; vaikka dataa onkin, silti on vielä se tunteiden ja arvojen komponentti, että onko tämä tärkeää, tärkeämpää kuin vaihtoehto B jne. Sen takia esim. ihmiset joilla aivojen tunteita käsittelevä osa on tuhoutunut, eivät pysty tekemään päätöksiä, he vain jäävät käsittelemään vaihtoehtoja ja ”dataa”. Vähän kuten tietokone ei itsenäisesti tee mitään päätöksiä ilman että joku ihminen on päättänyt millä perustein ne tehdään… Tämä neurotieteestä myös, kaivan sulle lähteet jos haluut. Vähän sivupolulle mutta toisaalta ei yhtään, ottaen huomioon tuon teidän ideologiahössötyksen ja ajattelunne, joka selkeästi perustuu maailmankuvaan, joka perustuu ajatukseen että ihmiset olisivat jotenkin super-rationaalisia).

    Itsekin ajattelin sukupuolista ja kiintiöistä kuten te vielä 10 vuotta sitten. Erona nykyisyyteen on, että itse olen oppinut asioista ja tiedekin on kehittynyt – en ole mihinkään mystiseen uskonlahkoon siirtynyt. Kuten Ukkola kerrankin inspiroivasti sanoi, ”ota selvää miten yhteiskunta toimii”.

    Jos otamme lähtökohdaksi Mika Sarivaara-Sattan linkin, niin siellä eroja on mm. life preferences: Miehet status, naiset family/social. Tastes: men things, women people. Temperaments, mm. Miehet ottavat enemmän riskejä, enemmän kilpailuhenkisiä (naiset yhteistyö?).

    Ajatteletko siis, että nämä asiat eivät mitenkään ulotu kunnallispolitiikkaan? Vai haluatko, että avaan, miksi ajattelen että nuo ovat aika fundamentaalisia eroja, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ihan kaavoituksesta sosiaalipolitiikkaan, lyhtypylvään paikasta suurmoskeijapäätöksiin?

    • 12.1

      Tommi Karin sanoo

      Harmi, että näet kommenttini noin negatiivisessä sävyssä vähättelynä. Ajattelun vinoumat eivät ole eksaktia tiedettä, vaan statistiikkaa ja todennäköisyyksiä. Suurestä ihmismassasta voidaan heittää _arvio_, miten ryhmä ajattelee tai minkälainen äänestystulos ryhmän kesken on. Tätä ei kuitenkaan voi seveltaa yksittäisiin henkilöihin ja heidän vaali- tai muuhunkaan käyttäytymiseen. Se on ihan itsestään selvää, että ympäristö jossa elämme, vaikuttaa meidän tapaan ajatella sekä tietoisesti, että tiedostamatta. Kollektiivinen ajattelutapa muuttuu hitaasti, kun yksilöt kyseenalaistavat vallitsevat normit. Omaan vaalikäyttäytymiseen on todellakin mahdollista vaikuttaa niin, että ”ajatusvinoumat” eivät pääse häiritsemään oman numeron valintaa.

      Harvoin ovat kiellot ja tarkat säännökset vaikuttaneet positiivisesti ihmisten tapaan ajatella tai toimia. Itse näen pakolliset sukupuolikiintiöt hieman samalla tavalla kuin kieltolain aikanaan. Sukupuolen pakollinen nostaminen esiin asiassa, jossa sillä ei todellakaan pitäisi olla merkitystä(kunnallisvaalit) ei saa aikaan positiivista vaikutusta sukupuolelliseen tasa-arvoon. Ainakaan omalla kohdallani.

      ”Ajatteletko siis, että nämä asiat eivät mitenkään ulotu kunnallispolitiikkaan? Vai haluatko, että avaan, miksi ajattelen että nuo ovat aika fundamentaalisia eroja, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ihan kaavoituksesta sosiaalipolitiikkaan, lyhtypylvään paikasta suurmoskeijapäätöksiin?”
      Olisi mukava, jos voit vähän avata tätä. En pysty näkemään edes kaukaa haettua pseudotieteellistä linkkiä äänestäjän tai ehdokkaan sukupuolella kunnallisiin kaavoitusasioihin.

      • 12.1.1

        paula h sanoo

        Noh, ei se asenne ole harmillinen kuin oikeastaan itsesi kannalta, jäät mielestäni paljosta paitsi. Kuinka paljon läheiset vuorovaikutussuhteesikin (saati oma maailmankuvasi) voisi rikastua, jos olisit vähän avoimempi muille näkökannoille. Siis jos nyt oikein tulkitsen (?), että olet ihan vilpittömästi olet sillä kannalla, että kaikki yhteiskuntatiede, humanistiset tieteet ja psykologia on pseudotiedettä/ideologiaa? Että asioita, joita ei voi tarkkaan mitata – siis vaikkapa kulttuuri – ei edes kannatta yrittää ymmärtää tieteen keinoin.

        En tosiaankaan halua tässä enkä pysty tiivistämään kaikkea mitä tieteen filosofiassa on asiasta sanottu tuhansien vuosien aikana, tai pysty mitään uutta lisäämään siihen debattiin. Mutta oman kantani olen muodostanut ja niin paljon kuin luonnontieteet ja positivismi tai ”insinööri-ideologia” (heitin pallon takas, heh) voi tuottaa hyviä, tarkkoja vastauksia, tarjoaa se yksinään hyvin yksiulotteisen, lattean ja rajoittuneen kuvan maailmasta. Erityisen puutteellinen se on tutkittaessa moniulotteisempia, hähmyisempiä, vaikeammin mitattavia asioita kuten miten yhteiskunta toimii, miten ihmiset toimivat, miten kulttuuri meihin vaikuttaa.

        Jos ja kun näin fundamentaalisesti näkökulmamme eroaa, niin voin vain sanoa iloisesti että let’s agree to disagree. Pystyn kyllä näkemään, miten tuolla katsantakannalla voi päätyä noihin johtopäätöksiin, mutta itse olen valinnut, että haluan katsoa asioita useammista eri näkökulmista.

        Esimerksiksi diplomi-insinööreiltähän ei käsittääkseni juuri edes vaadita tieteen filosofista osaamista (korjatkaa, jos olen väärässä), joten he saattavat jäädä täysin epätietoiseksi oman ajattelutavan rajoista.

        Kysymykseesi: miten ajattelet, että kaavoituspäätökset tehdään, jos ei arvojen ja maailmankuvan perusteella? Siis toki kaikkiin päätöksiin löytyy rationaalisia perusteluja, mutta lopulta pitää määrittää asioiden arvo, ja päättää, mikä on tärkeämpää, autoilun vai pyöräilyn tukeminen? Tilaa perheille, sinkuille, kulttuurille vai bisnekselle? ja niin edelleen, niin edelleen. Sanotaan, että autoilulla hyödyt X Y Z. Pyöräilyllä OPQR. Mitkä arvot annat millekin muuttujalle? Mitataanko arvoa pelkästään rahassa, vai jotenkin muutenkin? Mikä arvo annetaan kuntalaisten kunnon kohoamiselle? Elämän helppoudelle? Talouden kasvulle? Ympäristöarvoille?

        Croninin mukaan (Sarivaara-Sattan jättämä linkki) pelkästään biologialla voidaan selittää valtavia, fundamentaalisia eroja sukupuolten välillä mitä tulee siihen, mitä kukin sukupuoli kokee tärkeämmäksi. Life preferences: Miehet status, naiset family/social. Tastes: men things, women people. Temperaments: miehet ottavat enemmän riskejä, enemmän kilpailuhenkisiä (naiset yhteistyö?).

        Tämän pohjalta syntyy oletus, että miesvaltuutetut tekevät *keskimäärin* päätöksiä mm. kaavoituksessa, joissa korostuu riskihakuisuus, kilpailun ja statuksen tärkeys elämässä, vs. sosiaaliset suhteet, yhteystyö.

        Toki nämä perustuu keskiarvoihin ja todennäköisyyksiin, mutta itsepähän tuota lähdettä tarjositte… ja tarkastellessa isoa joukkoa erot tasoittuvat. Tuo siis PELKÄSTÄÄN biologiasta (supposedly, itse vielä skeptinen), ja tuolta yksittäiseltä tutkijalta, ei vielä edes kosketettu gender eroja / muun kuin biologian selittämiä eroja, joita käsittääkseni on valtavasti enemmän.

        Kaikki varmasti ovat samaa mieltä, että kiintiöt eivät ole täysin yksiselitteinen asia tai pelkästään hyvä juttu. Mutta vaikuttaa siltä, että tietoisuus kiintiöiden mahdollisista eduista on rajallista.

        Olen samaa mieltä siitä, että omaan vaalikäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa niin, että ajatusvinoumat eivät (paljoa) pääse häiritsemään oman numeron valintaa. Mutta valtaosa äänestäjistä ei ole edes tietoinen, että sellaisia vinoumia voisi olla olemassa tai ei ymmärrä niiden laajutta (paljon ajattelusta on automaattista, nopeaa, alitajuista, vain 10% ajattelusta tietoisella tasolla). Itse en ole keksinyt vielä, miten vinoumat eivät yhtään vaikuttaisi valintaani, vaikka kuinka yrittäisin olla tietoinen ja minimoida virheelliset oletukset.

        Valtaosa äänestäjistä ei myöskään seuraa kunnallispolitiikkaa, vaan joutuu turvautumaan valinnassaan entistä enemmän omiin mielikuviin ja arvioon ehdokkaan arvomaailmasta.

  13. 13

    paula h sanoo

    ps. edellisessä 12.4. kommentissani oli kirjoitusvirhe, piti tietenkin lukea *Ukkolan kanssa samaa mieltä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *