Pysykää housuissanne – imettävä rinta tuskin on viettely-yritys

Turkulainen ravintola Aune sai aikaan kiivasta keskustelua ohjatessaan imettävät äidit ruokkimaan vauvaansa wc-tilojen yhteyteen tehtyyn imetystilaan. Toki aihe on paljon yhden ravintolan noloa linjausta laajempi, sen todisti case Teri Niittikin, jonka yhteydessä julkisilla paikoilla tapahtuvasta rintaruokinnasta viimeksi oli laajempaa keskustelua.

20258137_10155689956447342_6427339938003616145_n

Ravintola Aune kirjoitti Facebookiin tekemässään päivityksessä seuraavasti:

”Vuosien saatossa olemme saaneet lukea ja kuulla lukuisia palautteita koskien imettämistä ravintolassa. Vaikka kyseessä on maailman luonnollisin asia, palautteissa on yleensä kerrottu, etteivät ihmiset haluaisi nähdä imettämistä ruokaillessaan. Iso osa kanssaruokailijoista tuntee olonsa tällöin kiusaantuneeksi.”

Ravintola on siis päätynyt sulkemaan imettävät äidit lapsineen vessaan, koska osa kanssaruokailijoista ei halua nähdä imettämistä syödessään ja tuntee olonsa kiusaantuneeksi. Vaikka mielikuva valtoimenaan imettelevistä äiti-ihmisistä valloittamassa pientä bistro-parkaa hieman huvittaakin minua, yritän pysyä asiallisena.

Mitä absurdeimpia selityksiä imetysinholle on tullut esiin; naiset muun muassa kuulemma läväyttävät rintansa pöydälle (?!) ja yrittävät vietellä rintoja vilauttamalla muiden pöytäseurueiden miehiä. Eniten pielessä koko kuviossa onkin nimenomaan rintojen jatkuva seksualisoiminen.

Kun nainen imettää, hänen rinnoistaan tulee ravintoa vauvalle. Moni meistä, joskaan eivät tietenkään kaikki, on kasvanut ensimmäiset kuukautensa sillä tavoin ruokittuna. Kuten Aunen ravintoloitsijatkin kirjoittivat, kyseessä on maailman luonnollisin asia. Silti naisten nännien mahdollisesta vilahtamisesta ja vauvan pään takana tapahtuvasta imemisliikkeestä onnistutaan saamaan jotenkin irstasta. Minusta ainakin lapsen ruokkimisen seksualisoiminen on huomattavasti kiusallisempi ja oudompi ajatus kuin vauvaikäisen syöttäminen. Silti vauvaansa ruokkivan äidin pitäisi jättää oma ruokansa kylmenemään ja mennä vessaan piiloon muiden katseilta, ettei kenenkään munaskuissa vaan ala kihelmöidä.

Jos ravintola ei halua lapsiperheitä asiakkaakseen, sen on täysin mahdollista rajata palvelunsa täysi-ikäisille. Itsekin mieluiten käyn aikuisille suunnatuissa paikoissa, koska hermoni eivät kestä riekkuvia lapsia. Tiedostan kuitenkin, että se on minun päänsärkyni, ja pyrin valitsemaan ravintolan omien mieltymysteni mukaan sen sijaan, että olettaisin lapsiperheiden ruokailevan vessassa tai pysyvän kotonaan minun ärsyyntymiseni takia. Niin kauan, kun pienen lapsen äidin rahat kuitenkin kelpaavat ravintoloitsijalle, tulisi jokaisella asiakkaalla olla lupa nauttia ruokansa lämpimänä ja tasavertaisella palvelulla tarjoiltuna.

Minuakin muuten etoo ruokaillessani katsella muun muassa maiskuttavia ihmisiä. En silti odota, että ravintola siellä asioidessani käskee maiskuttajat wc-tiloihin syömään, vaan katson muualle ja keskityn omaan ruokaani.

Lainaan lopuksi – APUA – julkisesti imettävän Fanni Kevätniemen Facebook-päivityksen aiheesta.

Fanni

”Imettää saa missä haluaa, milloin haluaa, miten haluaa. Tai saa olla imettämättäkin. Rinta on muutakin kuin ruokaa.

Imettävän henkilön ei pitäisi joutua miettimään sitä, missä paikoissa hän voi liikkua tai asioida, jos vaikka lapsi tarvitseekin ruokaa tai läheisyyttä. Silmät voi sulkea, pään kääntää pois, jos imetyksen näkeminen häiritsee.

Liian paljon pienten lasten vanhemmat eristäytyvät koteihinsa siinä pelossa, että lapsi ei osaa käyttäytyä, itkee, saa kilarit, on äänekäs, on jotenkin epäsopivasti muuten. Ja vielä jos pitäisi kaivaa rinta esille. Ja jos sattuu, että samassa tilassa on joku, kenelle se ei ole ok.

Imetän ylpeänä puhuvaa ja kävelevää taaperoani, ja en tiedä melkein mitään parempaa kuin ne hetket, jolloin hän sihisee ”tissssi”, ja alan raottaa paidankaulusta, ja näen sen ilon, jonka voin tarjota lapselleni.

Viittaan tällä tekstillä Turussa sijaitsevan ravintolan täysin kohtuuttomaan vaatimukseen, jossa imetyksen pitäisi tapahtua saniteettitiloissa, ja ravintolan puolella ei lapsi saisi ruokailla. Laitan siitä linkin kommentteihin.

Minusta on täysin ok, jos joku kaipaa yksityistä tilaa toimilleen, ymmärrän sen täysin. On imetyssuojaa, imetyshuonetta, joka on erillään vessasta. Minusta kaikissa julkisissa tiloissa tulisi olla myös imetyshuone, jossa voi rauhassa imettää. Ongelma on, jos verukkeella ”häiritsee muita asiakkaita” pyritään eristämään kaikki imettäjät (mitä todennäköisimmin) epähygienisiin saniteettitiloihin hoitamaan lapsensa ruokailua.

Vanhemmat, tukekaa toisianne, söi lapsi mitä tahansa, mistä tahansa, missä tahansa.”

Ikävä nänni-ilmiö ja muita itsenäisyyspäivän ongelmia

nayttokuva-2016-12-07-kello-14-19-06

Itsenäisyyspäivän Linnan juhlista uutisoitiin jälleen näyttävästi, ja lähes jokainen media on tuttuun tapaan mässäillyt juhliin osallistuneiden ”tyylimokilla”. Aamulehti nosti otsikoihin asti ikävän ilmiön, eli rintaliivittömänä juhlimisen yleistymisen. Merja Rehnin liian avonainen kaula-aukkokin aiheutti kauhua Suomen maassa; Iltalehti muun muassa otsikoi hänen olleen paikalla ”liki rinnat paljaana”, vaikka heti niiden yläpuolella oli huomattavasti mauttomampi turkisstoola. Jonna Tervomaan nänneistä on jaksettu jauhaa yli vuosikymmen. Pitäisi kai olla tyytyväinen, jos naisen rintojen vääränlainen oleminen on aina vaan valtakunnan ykkösongelmia. Mutta…

Samoihin aikoihin, kun näyttelijä toi nänninsä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, marssi Helsingissä lukuisista rasistisista ja kansallissosialistisista ryhmittymistä ainakin osin koostunut soihtukulkue. Uusnatsit huusivat omassa, ennen yhteistä soihtukulkuetta järjestetyssä mielenosoituksessaan muun muassa saastaa pois Suomesta, ja saivat tehdä sen poliisin suojeluksessa. Natsimielenosoitusta vastustamassa olleita lynkattiin jälleen uutisten kommenttikentissä, vaikka onneksi sentään mediat antoivat vastamielenosoitukselle reilumman kohtelun kuin viime vuonna.

Suomalaisten tapa juhlistaa itsenäisyyttä on muutenkin absurdi: kansa katsoo televisiosta, kun sen oloista viis veisaavat poliitikot ja tämän eliitin mittapuulla tarpeeksi menestyneet urheilijat, yrittäjät ja taiteilijat juhlivat normaalin kansalaisen useiden vuosien palkan maksavassa tilaisuudessa. Keitetään kahvit ja kauhistellaan kaula-aukkoja ja nännejä juhlissa, joihin ei koskaan tulla olemaan osallisia.

Kun kerran joka tapauksessa on päätetty juhlimisen sijaan keskittyä vakavuuteen, voisi sen edes kohdistaa järkevämmin ja yrittää tehdä maamme tilanteen parantamiseksi tai edes nykyisellään säilyttämiseksi jotain. Itsenäisyyttä ei tosin kunnioiteta myöskään marssimalla rinta rinnan uusnatsien kanssa, jotka huutavat valkoista ylivaltaa ja haaveilevat pohjoismaisen valtion perustamisesta. Olisikohan aika skarpata?

Vääränlaiset tissikuvat tissiviikon vitsauksena

Kuluva viikko on julistettu tissiviikoksi, minkä ideana on normalisoida rinnat. Siinä kun mies voi kävellä kadulla paidatta, naisen paidattomuus seksualisoidaan tai sitä vähintään katsotaan kummeksuen. Julkisella paikalla imettävästä naisesta on ok julkaista salaa otettu kuva sosiaalisessa mediassa ja ylipäätään rintojen paljastamista edes tällaiseen käytännönläheiseen tarkoitukseen paheksutaan suureen ääneen. Viikon teeman mukaisesti ihmiset ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa kuvia rinnoistaan hashtagilla #tissiviikko. Tietysti surkeat feministit ovat onnistuneet tekemään senkin väärin.kuva-otettu-25-11-2016-klo-17-22

Törmäsin Facebookissa keskusteluun, jossa miespuoliset henkilöt valittelivat vähäistä #tissiviikko-materiaalia. Yksi keskusteluun osallistuneista oli sitä mieltä, että tissikuvia jakaneet ovat tekopyhiä, koska esiintyivät niissä paita tai rintsikat päällä tai ovat ottaneet kuvan alakulmasta (?). ”MISSÄ SE YLPEYS MIKÄ TÄN ”LIIKKEEN” IDEANA ON ?!”, hän kysyi.

Jos joku muukin käy läpi samanlaisia ajatuksia, niin väännettäköön rautalangasta: ”liikkeen” ideana ei ole varsinaisesti olla ylpeä rinnoista ja tuoda niitä esiin, vaan tasapäistää tilanne kaikkien sukupuolten välillä. Kampanjan tarkoitus on nimenomaan epäseksualisoida ja normalisoida myös muiden kuin miesten rinnat, ei esitellä niitä runkkausmateriaalia kaipaaville.

Naisen rinnat tosin seksualisoidaan myös paidan alla, koska sielläkin ne ovat olemassa vain miessukupuolta varten – joko rinnat peittävä paita on liian kireä (”tyrkky”), liian löysä (”lauta”) tai liian avoin (”huora”). Esimerkiksi näkyvä rintavako tuntuu olevan monelle jonkinlainen kutsu kommentoida tai koskea. Nyt puetuista rinnoistaan kuvia julkaisevat olivat siis kommentoijan näkemyksen mukaan tekopyhiä ja toteuttivat tasa-arvoa vaativan kannanottonsa väärin. Uskallan otaksua, että kuvat paljaista rinnoista olisivat näin ajattelevan mielessä kääntyneet epätoivoiseksi itsensä tyrkyttämiseksi.

Yllättävän sitkeässä tuntuu istuvan ajatus, että nainen pukeutuu miehen (anteeksi heteronormatiivisuuteni) huomion ehdoilla. On toki totta, että ihminen itsekeskeisenä olentona useasti pitää itseensä kohdistuvasta positiivisesta huomiosta. On yhtä totta, että moni pukeutuu tavalla, joka saa oman olon tuntumaan hyvältä ja itsevarmalta sen sijaan, että valitsisi vaatteensa tai tavan olla sen mukaan, minkä uskoo miellyttävän muita.

On käsittämätöntä, että tätä tarvitsee edes sanoa, mutta tehdään se nyt vielä kertaalleen oikein alleviivaten: tissit ovat kantajansa oma asia sukupuolesta, pukeutumisesta ja kuvakulmasta riippumatta. Niiden esille tuomiseen ei ole oikeaa tai väärää tapaa – ainoa oikea ratkaisu on, että niiden annetaan olla.