Uskonnolla perustellun syrjinnän täytyy loppua

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Päivi Räsänen ja Antero Laukkanen ovat tehneet melkoiset ulostulot. Räsänen on miehensä kanssa kirjoittanut avioliittoa, seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta käsittelevän teoksen puolustaakseen avioliittoa miehen ja naisen välisenä instituutiona, Laukkanen taas kanteli oikeuskanslerille Opetushallituksen tasa-arvo-oppaasta, joka ohjaa kohtaamaan kunnioittavasti muun muassa sukupuolen moninaisuuden.

Nyt ihan oikeasti. Meillä on eduskunnassa ihmisiä, jotka pyrkivät systemaattisesti ylläpitämään epätasa-arvoa ja tyrmäävät lukemattomien ihmisten kokemuksen sukupuolestaan sekä seksuaalisuudestaan syntisenä puuhasteluna. Miten se voi olla aina vaan ihan ok?

 

Kuvankaappaus Päivi Räsäsen virallisilta kotisivuilta

Kuvankaappaus Päivi Räsäsen virallisilta kotisivuilta

 

Mtv3 kertoo Päivi ja Niilo Räsäsen Mistä on kysymys? Avioliittokirjan alkavan kannanotolla: ’Räsäset ovat huolissaan ”aikamme kehityssuunnasta”, jossa ihmisen sukupuolen käsitettä on ”pyritty irrottamaan ihmisen biologiasta.”’ Maikkari siteeraa teosta suoraan: ”Toteutamme tänä aikana ihmiskoetta, jossa ihmisen biologian ja ihmiskunnan kulttuurihistorian syvimmät ja rakkaimmat käsitteet isyydestä, äitiydestä, mieheydestä ja naiseudesta sekä avioliitosta halutaan muokata monimuotoista seksuaalisuutta edistävän ideologian mukaisiksi.”

Olisiko nyt jo korkea aika kertoa lääkäriksi kouluttautuneelle kansanedustajalle, että ihmisen sukupuoli ei määräydy sukupuolielimen mukaan? Seksuaalisuus ja sukupuoli eivät myöskään ole toistensa synonyymeja tai edes sidoksissa toisiinsa.

Väärään kehoon joutumisen kokemuksen mitätöinnin lisäksi Räsästen näkemykset ovat törkeitä esimerkiksi intersukupuolisena syntyviä kohtaan. Sukupuolta ei voida jaotella yksiselitteisesti, koska niin moni ei kuulu tai tunne kuuluvansa kumpaankaan tällä hetkellä viralliseen sukupuolikategoriaan. 

Sukupuolikokemuksen lisäksi Räsäset antavat huutia seksuaalivähemmistöille. ”Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta tasavertainen ja yhtä arvokas. Tasavertaisuus ei kuitenkaan merkitse seksuaalisen käyttäytymisen tasavertaisuutta.” Tämä on niin absurdia, että on vaikea käsittää, miten nämä ihmiset voivat pokkana toistella mantraansa. Kyseessähän on katolilaisuudestakin tuttu homot on okei, kunhan ne eivät homostele -asenne.

Ihminen on siis ihan kelpo, kunhan tajuaa kieltää ja piilottaa itsestään sellaisen pikkuseikan kuin seksuaalisuus. Räsäset pitävät julmana ja rakkaudettomana, jos homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synniksi. Henkilökohtaisesti minun on vaikeaa pitää mitään julmempana ja rakkaudettomampana kuin sitä, että pyrkii jatkuvasti saamaan toisen ihmisen olon itsestään ja tunteistaan jotenkin vääräksi, likaiseksi ja syylliseksi.

Homotartuntoja ja seksuaalista ahdistelua

Myös Antero Laukkanen on huolissaan avioliiton asemasta homosaation keskellä. KD-lehti siteeraa häntä seuraavasti: ”Sen sijaan, että nähtäisiin merkityksellisenä ja tärkeänä sekä vahvistamisen arvoisena ydinperhe, miehen ja naisen välisenä avioliittona, on yhteiskunnallisessa keskustelussa tärkeämmäksi painopisteeksi nousemassa samaa sukupuolta olevien oikeudet, sukupuolineutraalius ja jopa tarve määritellä sukupuoli-identiteetti omavalinnaiseksi omien tuntemuksien pohjalta.”

Sen kunniaksi Laukkanen on siis tehnyt oikeuskanslerille kantelun lainvastaisena pitämästään Opetushallituksen oppaasta Tasa-arvotyö on taitolaji — Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opas auttaa kouluja laatimaan tasa-arvosuunnitelman ja neuvoo arvostamaan oppilaiden omaa kokemusta sukupuolestaan ja seksuaalisuudestaan, tukemaan heitä sekä puuttumaan kiusaamiseen. Tätä kansanedustajamme todella pitää lainvastaisena. Yle kirjoittaa eilen julkaistussa jutussaan: ”Kun opettajia ohjataan huomioimaan sukupuolten kirjo, koulu syyllistyy Lukkasen ajattelun mukaan seksuaaliseen häirintään. Lapsi ei kansanedustajan mukaan voi kuulua sukupuolivähemmistöön, koska kehitys on vielä kesken.” Laukkanen ei tule kertoneeksi, miten lapsi voi kuitenkin kuulua sukupuolienemmistöön. Hän myös epäilee, että opettajan seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaa oppilaiden seksuaaliseen suuntautumiseen. Istuva kansanedustajamme on siis oikeasti sitä mieltä, että homous tarttuu.

Valikoivaa välittämistä

Kotisivuillan Laukkanen esittelee vaalilupauksensa. Hän tuo esiin kohtaamisen nuoren kanssa, joka oli syyttänyt Laukkasta elämänsä pilaamisesta: ”Meitä ei kuunnella meidän asioissa, meitä pidetään liian nuorina ymmärtämään nuoria ja sitä, mikä meille olisi parasta.” Laukkanen myöntää nuorilla olevan tahtoa, halua ja unelmia ja että syyt nuorten ahdinkoon löytyvät vanhempien päättäjien kyvyttömyydestä luoda heille mahdollisuuksia. Tämä on kuitenkin kompa.

Kuvankaappaus Laukkasen virallisilta kotisivuilta.

 

Voisi päätellä, että Laukkanen haluaa nuorten kokevan itsensä arvostetuiksi ja saavan mahdollisuuksia onnistua elämässään. Lupauspartteristo jättää mainitsematta, että sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa nuorta ei kuitenkaan tule tukea – niitä ei ilmeisesti lasketa olosuhteiksi, joissa nuori on. 

Nuoresta siis pitää välittää, kunhan se tajuaa olla kristilliseen avioliittoon pyrkivä hetero ja selkeästi mies tai nainen. Transnuorten ja sukupuolestaan epävarmojen kohdalla taas olisi ilmeisesti paikallaan jatkaa syyttävää, taaksepäin katsovaa näkemystä. Joissain, tosin määrittelemättömissä asioissa nuoret ovat ilmeisesti Laukkasenkin mielestä kykeneviä ymmärtämään omaa parastaan, mutta omaan sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvissä asioissa on parempi luottaa ulkopuolisen Raamattu-tulkintaan.

 

On järkyttävää, että varsinkin nuoret sukupuolisuutensa ja/tai seksuaalisuutensa kanssa epävarmat ihmiset saavat jatkuvasti kuulla olevansa friikkejä, syntisiä ja vähempiarvoisia. Eikö nyt ihan oikeasti olisi jo aika puuttua tähän uskonnon varjolla harjoitettavaan jatkuvaan henkiseen väkivaltaan? Voidaan aloittaa päättäjistä.

Mustalaisvaroitus

eli mitä tehdä, kun työnantaja yrittää velvoittaa rasistiseen toimintaan?

Tein muutaman vuoden kaupan alan töitä vuokrafirman kautta. Aluksi kiersin lähes päivittäin eri K-kaupoissa, myöhemmin tein vakituisesti vuoroja kahteen paikkaan. Molemmissa näistä pitkäaikaisemmista paikoista minulta yritettiin vaatia erityistoimia tiettyjen rotujen edustajien asiointiin liittyen. Olen pyöritellyt aihetta pitkään, ja nyt haluaisin avata keskustelua siitä, kuinka yleistä tällainen loppujen lopuksi on.

Lähiökaupan mustalaiskello

Ensimmäinen vakituisempi paikkani oli lähiön keskellä olevassa pikkukaupassa, missä henkilöstöjohtaminen ja työskentelyilmapiiri olivat kieltämättä kaikin puolin aika hakusessa ja laillisen rajoilla. Olin toiminut aamukassana ehkä kuukauden, kun kauppias soitti minulle vihaisena kassapuhelimeen: kauppaan oli tullut sisään romaneja, enkä ollut soittanut mustalaisvaroitusta. Kyllä, MUSTALAISVAROITUSTA. Selvisi, että romaniasiakkaiden saapuessa kaupan vakiintuneena tapana oli soittaa kassakelloa kahdesti, jotta joku tajuaisi lähteä seuraamaan heitä valvontakameroista. En tietenkään soittanut varoitussoittoja, joten lihatiskin myyjä sitten seurasi näitä asiakkaita metrin päästä pitkin kauppaa.

Sokerivarkaat kahvilassa

Vielä räikeämmän tilanteen eteen jouduin keskustan ison supermarketin kahvilaosastolla. Olin ehtinyt olla paikassa töissä jo varmaan pari vuotta, kun yhtäkkiä muut työntekijät rupesivat huomauttelemaan minulle, etten saisi palvella romanikerjäläisiä, joilla he selkeästi viittasivat Romanian romaneihin, joita kauppakeskuksen ulkopuolella kerjäsi. Kun luonnollisesti jatkoin edelleen kahvin myymistä rahalla maksaville asiakkaille, ilmestyi viestivihkoomme osastomme esimiehen kirjoittama teksti, jossa ilmoitettiin, että ”yhteisellä päätöksellä kerjäläisille ei enää myydä mitään!”. Vaikkei vihkossa suoraan mainittu näiden ”kerjäläisten” rotua, oli asia tehty näyttämällä selväksi niin moneen kertaan, ettei siitä ollut epäilystä. Lopullinen päätös oli tehty kokouksessa, johon minua ainoana vakituisesti vuoroja tekevistä työntekijöistä ei oltu kutsuttu.

Otin yhteyttä kauppiaaseen ja kysyin, onko edellytetty rotuerottelu hänen linjauksensa ja tietääkö hän sellaisen olevan laitonta. Kauppias ei ainakaan omien sanojensa mukaan tiennyt kiellosta, ja oli sitten tiedustellut siitä esimieheltäni. Tämä oli kertonut kauppiaalle minun vain ymmärtäneen väärin, minkä jälkeen määräys oli revitty viestivihkostamme irti.

Seuraavan kerran työvuoroon saapuessani esimieheni otti minut puhutteluun, jossa hän antoi erilaisia syitä sille, miksi juuri Romanian romaneja ei meillä palveltaisi: toiset työntekijät kuulemma pelkäävät heitä, minkä lisäksi kerjäläiset varastavat. Pyysin häntä totutun käytännön mukaan osoittamaan varastamisesta kiinni jääneet yksilöt, jotta tietäisin keitä ei sovi palvella. Selvisi, että oikeastaan he varastavatkin sokeria, eli laittavat sitä kahviinsa useamman kuin kaksi palaa. Tällaista sokerisäännöstelyä ei ollut käytössä muiden asiakkaiden kohdalla.

Keskustelumme aikana sain jonkinlaisen ”erityisluvan” palvella myös romaneja, mutta muut myyjät noudattivat edelleen aikaisempia ohjeita. Työilmapiiri muuttui inhottavaksi, joten lähdin paikasta. En siis tiedä mikä tilanne on tänä päivänä. Toivottavasti parempi.

Kokemuksia?

Miettikää mikä show syntyisi, jos yritykset kieltäytyisivät palvelemasta vaikkapa kaikkia venäläisasiakkaita, kun yksi jää kiinni varkaudesta. Romanikerjäläisten ollessa kyseessä tämä ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan ketään. Se on kammottavaa.

Minua hävettää ja harmittaa, etten silloin osannut, jaksanut tai uskaltanut viedä asiaa kaupan omistajaa pidemmälle. Olisi tietysti pitänyt. Nyt haluaisin kuitenkin viimein avata keskustelua tästä aiheesta ja kuulla muiden kokemuksia siitä, kuinka yleistä tällainen rasistiseen toimintaan yllyttäminen suomalaisilla työpaikoilla on? Miten olette toimineet vastaavanlaisissa tilanteissa?