Runotyttö vieraissa

Olen aina ollut pahemman luokan runotyttö, mutta minulle runous on ollut yksinäistä puuhaa – enkä ole siihen seuraa juuri kaivannutkaan. Siksi Annikin Runofestivaalin kaltaiset, runouden ympärille rakennetut tapahtumat ovat minulle edelleen vieraita. Eilinen Tampere-visiitti kuitenkin osoitti, että on ehkä aika laajentaa omaa runokokemustani itseni rapsuttelusta kimppakivaksi. Festivaalin teemana olikin tänä vuonna sopivasti Runoilija vieraissa, jolla saatettiin tosin viitata poikkitaiteellisuuteen.

Ensinnäkin Annikinkadun puutalokortteli, missä festivaali järjestetään, on ympäristönä mielettömän viehättävä ja idyllinen. Vaikka festarin esiintyjätaso on kova ja mukana on aina myös lukuisia kansainvälisiä nimiä, on tunnelma onnistuttu säilyttämään sympaattisen kotikutoisena eikä hommalla ole yritetty lyödä rahoiksi. 5 – 12 euron hintaisella pääsylipulla oli mahdollista nähdä 23 esitystä lausunnasta performanssiin sekä nauttia alueelle ympäriinsä ripotellusta taiteesta. Annikin asukkaat myivät itse valmistettua kasviskeittoa, vegaanisia leivonnaisia ja kahvia varsin edulliseen hintaan. Kaikesta huokui hyväntuulisuus ja rakkaus sekä kunnioitus niin runoutta kuin umpipihaista puukortteliakin kohtaan.

Ville Pirisen taidetta oli esillä ympäri Annikin aluetta.

Olen nauttinut runoni aina mieluummin paperilta kuin kuunneltuna ja pitänyt lausuntaa suorastaan kiusallisena harrasteena. Kirjoittajana ja lukijana pidän lyhyestä, asiassa pysyvästä tekstistä enkä yleensä jaksa edes lukea yli sivun mittaisia runoja. Ääneen luettuna rönsyily kuitenkin toimii minimalismia paremmin. Nautin suunnattomasti islantilaisen nykyrunoilijan Martin Glaz Serupin esityksestä, jossa hän luki rinta rinnan suomennetun tekstin kanssa osan 100-sivuisesta runostaan Kenttä. Vaikka teoksen kieli on lakonista ja toteavaa, toimi sen rytmiikka lausuttuna timanttisesti. Kenttää pidetään yhtenä merkittävimmistä tanskalaisista nykyrunoteoksista, enkä kuulemani perusteella ihmettele ollenkaan.

Muita kansainvälisiä nimiä Annikin festivaaleilla olivat vuoden 2015 runouden Pulitzer -voittaja Gregory Pardlo, palkittu japanilaisrunoilija Yumi Fuzuki yhdessä taiteilija Hikaru Chon kanssa sekä islantilaisrunoilija Kári Tulinius, joka taas esiintyi runoilija Vilja-Tuulia Huotarisen ja tanssitaiteilija Satu Tuittilan kanssa. Viimeisimmäksi mainitusta esityksestä sanottakoon, että olisin toivonut Tuliniuksen esiintyvän mieluummin soolona, sillä hänen ilmaisussaan oli juuri sellaista voimaa, mikä tuntui mahassa asti. Sen sijaan Huotarisen ja Tuittisen improvisoimat osiot muistuttivat – joskin vain etäisesti – siitä, mitä taidefestarit kiusallisimmillaan voivat olla. Tämä tosin oli vain oma kokemukseni; aplodeista päätellen muu yleisö viihtyi myös improvisoidumman kielen parissa.

Runoilijoiden, kuten käsite tavallisesti ymmärretään, lisäksi runofestivaaleille oli kutsuttu esiintymään myös muun muassa rap-artisti Paperi T. Vaikka hän itse sanoi välttävänsä puhumasta itsestään runoilijana, oli räppärin buukkaaminen festareille ehdottomasti perusteltua. Pari kappaleistaan acapellana esittänyt Paperi T todisti, että hänen lyriikkansa kestävät hyvin tarkastelua myös runoutena. Sanoitusten riimillisyyden takia kappaleet, joissa käytettiin taustoja, toimivat kuitenkin säestyksettömiä paremmin. Keikka oli kokonaisuudessaan vaikuttava ja nautinnollinen, vaikka ainakin puolet sitä satoikin.

Onnistunut oli myös koko tapahtuma, kiitos siis ihanasta kokemuksesta Annikin Runofestivaalin vapaaehtoisille ja korttelin asukkaille, jotka avaavat pihansa tällaiseen käyttöön. Jälleen ollaan juuri sellaisen ainutlaatuisen kaupunkikulttuurin ytimessä, jota toivoisi aina vain lisää. Paitsi pitkään kadoksissa ollut kirjoitusinto, jäi Annikista käteen myös Archie Aholan ensimmäinen runoteos. Aholaa on kuulemma kuvailtu runouden Tom of Finlandiksi homoeroottisten tekstiensä johdosta, joten enhän voinut olla kiinnostumatta. Sen lisäksi, että alan antaa toden teolla periksi runoudesta kollektiivisemmin nauttimiselle, saatan joutua eilisen jälkeen myös myöntämään, ettei kaikki nykyrunous olekaan lähtökohtaisesti paskaa!

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *