Punainen oikeistopresidentti 2018

Presidentinvaaleissa nähtiin jättiluokan koossa monelle naisoletetulle tuttu tilanne: kun nainen heittää vaikkapa työpaikan palaverissa hyvän idean, se ohitetaan. Kun miesoletettu kollega sitten kertoo saman idean hieman eri sanoin, häntä ylistetään nerokkaasta ajatuksesta ja homma laitetaan pikimmiten käytäntöön.

Juuri ratkenneiden presidentinvaalien kampanjoinnissa ja vaalitenteissä tämä asetelma nähtiin isommassa mittakaavassa oikeisto-vasemmisto-asetelmassa, jossa vasemmistoehdokkaan ajamana ilmastonmuutoksen torjuminen ja tasa-arvo ovat naiiveja ajatuksia, mutta kokoomustaustaisen istuvan presidentin suusta upeita tulevaisuuden maaleja.

Toki väittämä on kärjistetty, mutta koska Niinistöä on jo vuoden 2012 vaaleista saakka tituleerattu Koko Kansan Presidentiksi, ei se myöskään ole tuulesta temmattu. Vai arvaisitko, että esimerkiksi tämä sitaatti on kokoomustaustaisen poliitikon vaaliteemoista aikana, jolloin porvarihallitus kurittaa köyhiä jatkuvalla syötöllä:

“Jokainen on pidettävä osallisena.

Suomi on maailman vähiten hauras maa, niin on tutkittu. Toisinkin sitä voi kuvata: on ehjä, ei helposti haavoittuva eikä joka tuulessa taivu.

Tämä vahvuus lähtee kansasta, ihmisistä, ja siitä, miten olemme keskenämme toimineet. Olemme sanoneet ”yhdessä”, ”kaikki mukana” tai ”ketään ei jätetä”.

Uusi aika on vaativaa, ja olla osallinen, tuntea niin, on ihmiselle vaikeampaa. Köyhälle, kun yleinen hyvinvointi muutoin lisääntyy. Tai taitamattomalle, kun digielämä sykkii. Sille nuorelle, joka jo varhain saa huonoja vaikutteita saamatta mistään hyvästä otetta. Entä maahanmuuttajalle, joka tuntee vain muuttaneensa.

Suomi on edelleen vähiten hauras maa, jos pidämme kaikki osallisina.”

Tiedän, ettei presidentin sana juurikaan paina esimerkiksi aktiivimallin kaltaisissa kepposissa. Silti tuntuu hassulta, että meistä pienituloisistakin selkeästi iso osa äänestäisi oikeistolaista Suomen arvojohtajaksi.

Vaaliteemoissaan Niinistö puhuu myös kehitysmaiden (ja erityisesti naisten aseman) tukemisen ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn puolesta:

“Luonnon ja ihmisen keskinäinen tasapaino on jo nyt kovalla koetuksella. Maapallon väestön määrän on ennustettu nykytahdilla nousevan kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Se merkitsee yhä useammalle ihmiselle hätää ja puutetta ja pakottaa yhä useamman vaellukselle.

Ratkaisevaa on, miten naisten asemaa kehitysmaissa kyetään parantamaan. Siihen tarvitaan kansainvälistä painostusta ja panostusta. Alaikäisten tyttöjen suojelu sekä yleinen koulutustason nosto ovat välttämättömiä ja vaikuttavia toimia.”

Hienoja arvoja, sitä en kiistä. Se vain hämmentää, miksi nämä Kyllösen vaaliteemoissa olivat olankohautuksella ohitettavaa punavihreää maailmanhalailua, ituhippeilyä ja äärisuvakismia, kun taas Niinistön suusta kuultuna selkeästi purevat ihmisiin?

Jokainen toki äänestää oman harkintakykynsä mukaan, mutta kannattaa muistaa, ketkä Suomessa näiden arvojen mukaista politiikkaa oikeasti tekevät ja ketkä puheista huolimatta toimivat juuri päinvastoin.