Ne neutraalit ja vähemmän neutraalit marssit
Olin seuraamassa Helsinki Prideä lauantaina. Heti pääbanderollin takana marssiva iloisesti lippua heiluttava univorumuinen henkilö kiinnitti huomioni, mutta Prideillä näkee tätäkin kummallisempia asuja joten en jäänyt miettimään oliko kyseessä hieno asu vai virkapuku. Totuus paljastui pian – puolustusvoimien ylikersantti Juho Pylvänäinen oli osallistunut marssille virkaunivormussaan. “Etuoikeutetulla enemmistöllä on vastuu syrjinnän ja vihapuheen kitkemisessä. Älkää olko hiljaa vieressä, puuttukaa”, kirjoitti Pylvänäinen kommenttina siihen miksi oli marssilla mukana.
Tästä käynnistyi keskustelu, jossa puolustusvoimat kiemurtelee sen välillä, pitäisikö Pylvänäisen teko tuomita vai olla vain kommentoimatta aihetta. Lyhytsanainen kommentti puolustusvoimien tiedotuksen puolelta kuului seuraavasti: “Puolustusvoimat toimii vastuullisena ja luotettavana instituutiona, eikä sen tehtäviin kuulu Prideen osallistuminen tai siihen kantaa ottaminen.“
Vastuullinen ja luotettava instituutio? Ketä puolustusvoimat puolustaa? Onko vastuullista ja luotettavaa toimintaa olla puolustamatta ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa? Pride ei ole mielenosoitus eikä puoluepoliittista toimintaa, vaan yleisesti määritelty juhlakulkueeksi. Marssiminen on tietenkin aina kannanotto, neutraalia marssimista ei ole olemassakaan. Helsinki Pride ei ole neutraali, sen sanoma on vahva: tasa-arvo kuuluu kaikille.
Puolustusvoimat on kiemurrellut Pridegatessa puolustautumalla neutraaliksi tahoksi. Onko puolustusvoimien sotaharjoituksessa kaduille marssittama sotilasjoukko neutraali? Ovatko erilaiset sotilasparaatit neutraaleja? Puolustusvoimat ei ole sen enempää neutraali toimija kuin Helsinki Pride. Puolustusvoimien ainoa tehtävä on väkivallalla ja aseellisesti pitää yllä vallitsevaa asiantilaa, ovat kyseessä sitten hallintomuoto, valtion rajat tai sotilasliitot.
Taho joka ajaa tankeilla kaupunkien katuja väittämässä itseään neutraaliksi on erikoinen ilmiö. Ylipäätään neutraaliuden ihanne on älytön – on aiheita, joiden suhteen emme voi olla neutraaleja. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet eivät ole aiheita, joiden suhteen kenenkään pitäisi voida olla neutraali. Ne eivät ole neuvottelu- tai mielipidekysymys. Neutraaliuden, hiljaa sivusta katsomisen ja asioihin puuttumattomuuden seuraukset on nähty historiassa hirvittävällä tavalla useita kertoja.
Älkää hyvät ihmiset väittäkö puolustusvoimien olevan neutraali toimija. Jos puolustusvoimat kieltäytyy asettautumasta ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolelle, se ainoastaan tekee näkyvämmäksi sisäänrakennetun mekanisminsa. Armeijat eivät ole missään maassa koskaan puolustaneet kaikkia ihmisiä. Ne ovat olemassa suojellakseen vallanpitäjiä, ihmisoikeudet eivät ole puolustusvoimien prioriteettilistalla korkealla niin kauan kuin ihmisiä ollaan valmiita tappamaan näiden edustaessa väärää mielipidettä, valtiota tai ryhmää.
Mitä Prideen tulee, on olemassa ainoastaan yksi vastaus jossa on järkeä, selkärankaa ja rohkeutta. Puolustusvoimat, I dare you, saa kopioida vapaasti: “Ihmisoikeudet ja tasa-arvo kuuluvat kaikille. Tuemme Helsinki Prideä.” Vitut neutraaliudesta.
