Palautetaan: yksi kelvoton pääministeri

Meillä on enemmän oikeuksia leivänpaahtimiemme kuin demokratiamme suhteen, ja se on ongelma.

Meitä länsimaisia kuluttajia suojellaan monin tavoin erilaisilta kusetuksilta. Se on hienoa. Jos ostan leivänpaahtimen, joka paahtamisen sijaan polttaa leivät, sulakkeet ja hermot, saan rahani takaisin. Meillä on sopimusten suhteen hyvin aikaa muuttaa mielemme ja perua tehdyt diilit sähköstä puhelinliittymiin. Useat yritykset lähtevät olettamuksesta, että asiakas on aina oikeassa. Jos asiakas valittaa, tämä saa palvelua ja hyvityksiä, jos ei muutoin niin oikeusasteiden kautta.

Mutta kun kyse on demokratiasta, kuluttajansuojamme on olematon. Me äänestämme ihmisiä näiden lupausten perusteella. Koko edustuksellinen järjestelmämme perustuu luottamukseen: te lupaatte jotain, me annamme äänemme, te teette mitä lupaatte. Äänestämisen jälkeen ei ole kuitenkaan enää mitään tehtävissä.

Olipa kyse sitten koulutuslupauksesta tai rahoituksen kanavoimisesta johtavien poliitikkojen sukulaisten taskuihin, on jokaiselle normaalilla moraalintajulla varustetulle ihmiselle selvää, että pieleen on menty. Erityisen raskauttavaa on kuitenkin pääministeri Sipilän painostus Yleä kohtaan. Viime viikolla Pohjois-Suomen journalisteille Sipilä viesti: ”Suomen mediaympäristön voidaan sanoa olevan yksi maailman vapaimmista.” Vain muutamia päiviä myöhemmin pääministeri painosti Yleä luopumaan omaa korruptiotaan koskevasta uutisoinnista. Ylen johto taipui.

Juha Sipilän on välttämätöntä erota pääministerin tehtävästä. Sipilä on toiminut tavalla, joka ei sovi  demokratiaan. Aiemmin tehtävistään eronneet Jäätteenmäki ja Kanerva olivat nämäkin toimineet epäilyttävästi, mutta Juha Sipilän toiminta on räikeämpää kuin faksien ja seksiviestien lähettely. Me emme valitettavasti voi muuta kuin vaatia Sipilän eroa. Äänestäjillä ei ole mahdollisuutta vetää ääniään pois, palauttaa kelvottomaksi todettua pääministeriä ja sanoa, ettei tämä enää edusta meitä.

Minä kaipaan parempaa kuluttajansuojaa äänestäjille. Meillä pitäisi olla oikeus hyllyttää lupauksensa pettäneet poliitikot, kuitilla tai ilman. Jos Sipilä ei itse eroa, meillä pitäisi olla oikeus erottaa tämä. Me emme voi joutua katsomaan sivusta, kuinka valtion ylin johto luikertelee kuin koira veräjästä toimittuaan vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteiden vastaisesti. Minä todella kaipaan demokratialtani enemmän oikeuksia kuin suhteeltani leivänpaahtimeen.

 

[Muokkaus klo 9:57 poistettu toiseksi viimeisen kappaleen toisesta lauseesta tarpeettomana sana ’länsimaisen’]

Tyhmät jenkit äänestävät väärin

Yhdysvallat äänestävät näillä hetkillä vapaan maailman johtajasta. Leader of the free World valitaan tällä kertaa kaksikosta, jota on sanottu historian huonoimmiksi vaihtoehdoiksi.

Jokainen edes etäisesti tolkuissaan oleva yksilö ymmärtää, ettei Donald Trump ole missään mielessä sopiva henkilö olemaan edes esillä missään – saatika ydinaseiden laukaisukoodit hyppysissään. Me paheksumme sitä 44% yhdysvaltalaisista äänestäjistä, joiden ennustetaan äänestävän Trumpia. Miten on mahdollista, että kukaan olisi niin tyhmä, että äänestää keskimääräistä kolmevuotiasta huonommin käyttäytyvää ehdokasta?

Ylenkatseemme typerästi äänestäviä jenkkejä kohtaan osoittaa uskomme poliittiseen järjestelmäämme olevan hyvin heikko. Meidän on helppo paheksua populistisen, seksistisen rasistin pärjäämistä länsimaisessa demokraattisessa presidentinvaalissa. Meidän on helppo paheksua niin ikään omaa etuaan vastaan äänestäneitä Brexitin kannattajia. Kun kysymys tulee lähemmäs, muuttuu aihe jo vaikeammaksi. Miten on mahdollista, että hallituksessamme on puolue, jonka edustajat systemaattisesti jäävät kiinni fasismin kanssa flirttailusta tai suoranaisesta uusnatsien tukemisesta? Miten on selitettävissä, että ulkoministerinämme on sekavia kirjoituksia suoltava ja tehtävänsä laiminlyövä huliukkeli, jota ei ole aikoihin tuntunut kiinnostavan muu kuin oman uransa edistäminen?

Trump, Brexit ja persut ovat kaikki yhtä ja samaa rumaa kuvaa. Me emme tahdo katsoa sitä, koska se tuo sivistyneelle ihmiselle mieleen kauhean ajatuksen: Jos uskon, että kansa voi äänestää väärin, en ehkä uskokaan demokratiaan siinä muodossa kuin me siitä nyt puhumme.

Jos uskot, että nykyisessä järjestelmässämme on mahdollista päätyä väärään lopputulokseen, kadotat koko luottosi edustukselliseen demokratiaan. Edustuksellisuudessa enemmistö päättää. Me kohauttelemme olkiamme äänestystulosten saapuessa milloin minkäkin pehmofasistin päästessä valtaan, muttemme rohkene kyseenalaistaa koko päätöksentekojärjestelmää.

Yhdysvaltojen presidentinvaalin tuloksen legitimiteettiä voi kyseenalaistaa monesta hyvästä syystä. Äänestysprosentti jäi edellisissa vaaleissa surkean 55% pintaan. Läheskään kaikki täysi-ikäiset eivät ole äänioikeutettuja. Eniten ääniä saanut ehdokas ei välttämättä tule valituksi. Mutta vaikkemme edes puuttuisi näihin epäkohtiin, on ajatus siitä, että yhdysvaltalaiset voivat valita väärin hyvin epämukava. Se haastaa täysin käsityksemme siitä, miten päätöksiä tulee tehdä. Jos uskot, että tyhmät jenkit voivat tänään äänestää väärin, et ehkä kannatakaan nykymuotoista edustuksellista demokratiaa.

 

Näkemykseni USA:n presidentinvaaleista.

Näkemykseni USA:n presidentinvaaleista.

Vitun vegaanit

Kukaan ei enää kysy minulta miksi olen vegaani.

Me emme pidä koiranpotkijoista. Jos iltapäivälehti uutisoi väkivallasta lemmikkejä kohtaan, täyttyy kommenttiosio välittömästi raaoista uhkauksista pahoinpitelijää kohtaan. Me vihaamme turhaa, mieletöntä väkivaltaa kumppaneina pitämiämme eläimiä kohtaan.

Somevitsit ja meemikuvat “niistä vitun vegaaneista” ovat juurtuneet syvälle mieliimme. En puoleen vuoteen sanonut itseäni vegaaniksi sen jälkeen, kun olin lopettanut kaiken eläinperäisen syömisen. Pidin vegaaneja ärsyttävinä kiihkoilijoina, joiden lahkoon en halunnut kuulua. Kun joku kysyi minulta olenko vegaani, vastasin etten ole, mutta etten syö mitään millä on naama tai mitään mikä tulee jonkun äidistä.

Vuosi 2016 on ollut veganismin nousulle käsittämätöntä aikaa. Tarjonta on räjähtänyt käsiin, kuten myös kulutus. En olisi vuoden alussa voinut kuvitellakaan, että kasvipohjainen Härkis peittoaisi suomalaisten suosikin, broilerinsuikaleet, myyntitilastoissa. Mediat käsittelevät vegebuumia yksi toisensa perään ylistävimmillä sanankäänteillä: ison ruokajätin somepostaus ei eroa sanavalinnoiltaan veganismia edistävien järjestöjen viestinnästä. Veganismin stigma alkaa vähitellen lievetä, mutta edelleen vegaaneja pidetään helposti toisia kyttäävinä tiukkapipoina. Niitäkin vegaaneja valitettavasti löytyy. Teille vegaanipoliiseille minulla on vain yksi asia sanottavana: Lopettakaa.

Jos et seuraa minua sosiaalisessa mediassa, väitän ettet voi arvata minun olevan vegaani. En koskaan, milloinkaan ota asiaa puheeksi ihmisten kanssa. Itse asiassa vältän sitä viimeiseen asti – juhlissa kieltäydyn jauhelihapasteijasta sanoen että olen juuri syönyt, ravointoloilta varmistan vegaaniruoan saatavuuden etukäteen. Lounaspaikkojen suhteen Helsingissä muuten kiven alla ovat ne paikat, joista vegaani ei mitään lounasta saa. Minua ei loukkaa kanssaruokailijan lautasella oleva liha, asia ei yksinkertaisesti kuulu minulle.

Jos joudun tilanteeseen, jossa veganismi väistämättä tulee esiin, ei juuri kukaan enää kysy miksi olen vegaani. Me olemme kaikki nähneet ne videot. Kukaan ei pidä koiranpotkijoista, eikä kukaan pidä teurastajasta, joka hakkaa lammasta muovilaatikolla. Me tiedämme lihankulutuksen ympäristövaikutukset, me olemme kuulleet mitä punainen liha tekee terveydellemme. Sen sijaan että minulta kysyttäisiin miksi olen vegaani, kertovat ihmiset usein pyytämättä siitä, miksi eivät vielä ole vegaaneja.

Maailma muuttuu, kun vihaamme koiranpotkijoita ja lampaanhakkaajia enemmän, kuin niitä vitun vegaaneja. Tänään 1.11. on maailman vegaanipäivä, mutta sillä nimitätkö itseäsi vegaaniksi ei ole mitään väliä (eikä kukaan meistä sitäpaitsi ole vegaani). Väliä on jokaisella valinnalla, jonka päivittäin teemme. Väliä on jokaisella eläimellä, joka aktiivisen valintamme takia jää syömättä. Vegaanipäivänä ei pitäisi juhlia vegaaneja, vaan planeettaa ja eläimiä. Jos et pidä vegaaneista, älä ole vegaani. Se ei tarkoita sitä, ettetkö voi jättää eläimiä syömättä. Identiteetit eivät pelasta elämiä, teot tekevät sen.