Perinteinen pikkujoulujen pettämispostaus

On se aika vuodesta, kun pikkujoulukausi käy kuumimillaan ja kondomikauppiaat taputtelevat paksuja lompakkojaan. Naistenlehdet tulvivat vinkkejä, kuinka petettyään kumppaniaan pääsee pälkähästä, kertoi siitä tai ei. Joka tapauksessa pettäjällä on paska fiilis, mutta onneksi sitä voi ehkäistä.

Palataanpa taas perusasioiden äärelle. Monet viettävät aikaa työpaikalla keskimäärin enemmän kuin puolisonsa kanssa ikinä. Siellä tutustuu aika helposti mielenkiintoisiin ihmisiin, eli heihin, jotka tekevät samojen kiinnostuksen kohteiden kanssa työtä.

Ei siis mikään ihme, että firman pikkujouluissa parin glögin jälkeen alkaa posket punottaa. On ihan luonnollista, että kielletty hedelmä alkaa kiinnosta, jos elää yksiavioisessa suhteessa. Tästä ei kuitenkaan kannata mitään elämää suurempaa ongelmaa itselleen tai kumppanilleen tehdä.

Pettäminen on alkujaankin vähän kummallista puuhaa. Mielestäni sen taustalla on parisuhteessa lähes aina kommunikaation puute. En ymmärrä ollenkaan, miten ihmiset voivat seurustella jonkun kanssa, jonka kanssa he eivät keskustele tunteistaan ja tarpeistaan.

Mielestäni avoin suhde ratkaisee monia ongelmia, kuten harmituksen pikkujoulupussailusta. Saattaa toki olla olemassa niitä puhtoisia yksisarvisia, jotka eivät koskaan vilkaisekaan muualle, kuin omaan kotipesään. Nämä tyypit tosin taitavat valehdella itselleen ja puolisoilleen.

Pettäminen ei ainakaan paranna parisuhdetta missään tilanteessa. Luvan kanssa muiden paneminen taas usein lähentää pariskuntaa ja piristää heidän seksielämäänsä. Keskustele kumppanisi kanssa jo ennen pikkujouluja mahdollisista sudenkuopista ja miettikää, mikä on pahinta mitä voi tapahtua.

Kun säännöt on sovittu etukäteen, välttää monenlaiset mielipahat ja voi itseasiassa pitää jopa hauskaa! Avoin suhdemalli ei mukamas sovi kaikille, mutta miksi sitten pettämistä tapahtuu niin paljon? Ei kai lehdissä kirjoitettaisi pikkujoulupettämisestä, jos ilmiötä ei olisi olemassa?