Seksiklubien muna kädessä vaeltavat runkkarit ovat kuin netin peniskuvien lähettäjät

Berliinissä on monia seksiklubeja, joissa ihmiset ovat pukeutuneet teeman mukaisesti ja voivat harrastaa mitä irstaimpia akteja näin halutessaan. Vierailin muutamalla klubilla ja nyt en voi ajatella mitään muuta kuin löysää kyrpää.

Ensimmäinen klubi, jossa vierailin Berliinissä oli pettymys. Heti narikassa huomasin, että miehiä oli paikalla selkeästi naisia enemmän. Valitsin paikan siksi, että hinnoittelu suosi naisia, jonka luulisi houkuttelevan heitä paikalle.

Ei mennyt montaa minuuttia, kun joku tuli hiplaamaan käsivartta ja kyselemään kuulumisia. En järkyttynyt siitä vielä niin paljon, tuleehan tavallisissakin baareissa aina joku iskemään.

Menimme seuralaiseni kanssa jossakin vaiheessa yhteen yläkerran punaisista sängyistä ja hän alkoi sitomaan minua köysillä. Sekunnissa sängyn ympärille kerääntyi ainakin kymmenen miestä, jotka hiplasivat sukupuolielimiään läähättävä katse naamalla.

Keskityimme seuralaiseni kanssa toisiimme ja huomasimme, että osa miehistä jatkoi matkaa melko pian. Loppuja saimme kuitenkin hätistellä kimpustamme tasaisin väliajoin, sillä yllättävän moni tuli hyvin lähelle ja alkoi koskettelemaan meitä ilman lupaa.

Olen varmasti Suomessa tottunut liian hyvään, kun kuvittelin, että meno olisi kaikkialla yhtä siistiä ja tiedostavaa. Minulle on opetettu, että seksibileissä koskettamiseen täytyy kysyä aina ensin lupa. Oletin tietenkin, että tämä on normaali käytäntö joka paikassa.

Ihmiset käyvät näillä paikoissa eri syistä, mutta luulisi, että monella päämäärä on seksin harrastaminen jossain muodossa. Minusta kuitenkin munaansa ronklaava runkkari ei ole kovin kiihottava asia, vaan keskustelutaidot vievät voiton mennen tullen.

Jos olisin mies ja haluaisin harrastaa seksiä, oli se sitten klubilla tai missä vaan, en ensimmäisenä esittelisi alapäätäni. Mielestäni kuulostaa melko yksinkertaiselta asialta, mutta netissä kyrvän kuvien lähettelijät ja klubien lääppijät ovat ilmeisesti eri mieltä.

Pois lähtiessäni eräs paikan työntekijöistä kertoi, että he kutsuvat näitä bileitä sikajuhliksi ja että meno ei ole aina noin ällöttävää. Saatoin siis olla vääränä iltana liikkeellä. Täytyy tehdä taustatyö hieman paremmin ensi kerralla ja toivoa parasta.

Vierailin viikonlopun aikana toisellakin seksiklubilla ja se ei ollut niin iso pettymys kuin ensimmäinen, joten en tuomitse koko Berliinin seksiskeneä yhden huonon kokemuksen takia.

Nainen ei saa seksiä aina kun haluaa

Viettäessäni villiä sinkkuelämää olen huomannut, että väittämä naisten ainaisesta saannista ei pidä paikkaansa. Miesasiamiehet ja laasaslaiset tekevät kaikkensa, jotta tämä legenda eläisi pitkään. Tietysti, jos kelpuuttaa seksikumppanikseen ihan kenet tahansa kaduntallaajan, tilanne saattaa olla toinen.

Minä olen kiinnostunut ajattelevista ihmisistä, sellaisista joiden kanssa on jotain keskusteltavaa. En ole ihan aina ajatellut näin vaan tämä on kehittynyt vasta vuosien varrella. Myönnän, että minusta on tullut vaativampi. En ole etsimässä mitään elämänkumppania, mutta vaadin silti satunnaiseltakin seksiseuralta aivoja.

Joko minun kuuluisa markkina-arvoni on laskenut huikeasti yhdessä vuodessa tai sitten asia on tosiaan niin, että kysymällä ei aina saa seksiä. Minä olen hyvin suora sen suhteen, kun haluan panna. En jää jahkailemaan kolmansille treffeille, vaan teen vaadittavat peliliikkeet hyvissä ajoin.

Olen saanut useammat pakit viime aikoina seksiehdottelusta ja se kuluttaa rautaista itsetuntoani. Olen elänyt itsekin pitkään siinä vahvassa käsityksessä, että naisoletettu saa aina kun vain kehtaa pyytää. Näin ei kuitenkaan empiirisen havainnointini mukaan ole.

Minun kohdalleni on sattunut jopa sellaisia miehiä, joista seksiä haluava nainen on pelottava. En minä sellaisia miehiä haluakaan panna, joiden mielestä seksuaalisuuttaan avoimesti harjoittava nainen on jotenkin kauhea asia. Sitten mennäänkin jo hyvin syvälle feministisiin vesiin.

Onhan se nimittäin huomattu, että seksistä puhuva ja pitävä nainen on outo ja kiinnostava asia. Minua on haastateltu jokaiseen suomalaiseen valtamediaan ja pyydetty puhumaan aamutelkkariin orgioista. Ainoa meriittini on tämä blogi, joka käsittelee seksiä ja seksuaalisuutta minun näkökulmastani.

Jatkan kuitenkin satunnaisen seksiseuran etsintää optimistisin silmin. Pistän Tinderin tulille ja puhun uusille ihmisille kotibileissä. En nimittäin halua, että tästä tulee surullinen sinkkublogi laululyriikoineen ja mietelauseineen. Haluan jatkaa seksin ilosanoman jakamista, omasta väliaikaisesta puutostilastani huolimatta.

Melissa Mäntylä: Sex är politiskt

melissa-mäntylä-hbl-sex-är-politiskt-01052015

Glada vappen kära runkare!

Husis intervjuade mig såhär arbetets dag till ära. Det jag gör här är nämligen arbete som ser lite annorlunda ut.

Voit lukea haastattelun husiksen sivustolla tai näköislehden muodossa.

Mest nöjd är jag med artikelns bild där jag uppträder i ”vårhatt”, en blommig keps med en fin kuk.

Uniikin seksibloggaajan kruunun, eli dildohatun on suunnitellut ja toteuttanut Unni Leinonen.

Sexbloggarens officiella krona

Sexbloggarens officiella krona. Bild: Leif Weckström /HBL