Sä oot hyvännäkönen muija, sillä sä pääset eduskuntaan

Alviina Alametsä

Alviina Alametsä (vihr.) on kertonut Iltalehdelle saaneensa raiskausuhkauksia

Seksuaalinen ahdistelu on ala-arvoista käytöstä ja siihen pitää puuttua, aina kun sitä havaitsee. Raiskauskulttuuri nimittäin elää ja voi hyvin suomalaisella vaalikentällä.

Paras tapa on näpäyttää ahdistelijaa välittömästi ja kertoa, miksi tämä toimii väärin. Useimmiten tilanne ei ole näin ihanteellinen, vaan ahdistelun uhri menee lukkoon ja ei tiedä mitä sanoa. Ainakin minä hämmennyn näistä tilanteista, sillä ne tapahtuvat odottamatta arjen keskellä. Lisäksi häpeän tunne saattaa olla vahvasti läsnä, jos joutuu ahdistelun uhriksi.

Vihreät eduskuntavaaliehdokkaat Alviina Alametsä ja Elina Hietanen kertovat avoimesti Facebookissa kokeneensa häirintää kampanjoidessaan. Alametsän puhelin on tukossa kyrvänkuvista, hänet on uhattu raiskata ja Hietaselle on tultu kasvotusten laukomaan kaikenlaista typerää. Myös ehdokas Maria Ohisalo kertoo kohdanneensa ulkonäköönsä liittyvää kommentointia vaalikentällä.

Alametsä, Hietanen ja Ohisalo ovat kaikki koulutettuja ja älykkäitä ihmisiä, joten heidän aliarvioimisensa poliitikkoina siksi, että he sattuvat olemaan naisia, on törkeää. Minun päähäni ei yksinkertaisesti mitenkään mahdu se, että tuolla kävelee sellaisia idiootteja, joiden mielestä tällainen toiminta on millään tasolla hyväksyttävää.

Eräällä suomalaisella kuvafoorumilla Hietasen kokemuksia vähätellään ja kysytään, että eikö nyt saa enää pyytää edes kahville ilman raiskaajan leimaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö ihmisiä saisi pyytää treffeille. Hietasta kutsuttiin suoraan prinsessaksi ja ehdotettiin missikisoja politiikan sijaan. Tämä on puhdasta vallankäyttöä. Sillä osoitetaan uhrille, että tämä on alempiarvoinen yksilö sukupuolensa vuoksi.

Niin kauan kun naisehdokkaat joutuvat kohtaamaan tällaista kuraa, Suomi tarvitsee feminismiä. Yhdessä voimme päästä eroon häpeän illuusiosta. Voit puoluetaustastasi riippumatta jakaa omia kokemuksiasi häirinnästä kommenteissa, vaikka anonyymisti.

Kuva: Alviina Alametsä

Digikyttäys parisuhteessa on sairasta

Nykyaikainen teknologia on tuonut 2010-luvun parisuhteisiin uusia ulottuvuuksia. Minun korviini on kantautunut lähinnä kokemuksia nettipettämisestä. Jotkut ovat kuitenkin vieneet teknologian hyödyntämisen itsekkäisiin tarpeisiin aivan uudelle tasolle.

Räikeä tapausesimerkki partnerin kyttäämisestä on Digitodayssa esitelty ”Mirkan” kertomus omasta parisuhteestaan. Mirkan puoliso on asentanut hänen Android-kännykkäänsä erilaisia seurantaohjelmia. Näiden avulla puoliso voi esimerkiksi tarkastaa Mirkan sijainnin, kuunnella hänen puhelimensa mikrofonia ja ottaa kuvia sen kameralla.

Mirkan sekä hänen puolisonsa olisi syytä katsoa peiliin ja pohtia, tarvitsevatko he ehkä ulkopuolista apua. Ihmettelen syvästi, miten Mirkan puolisolla riittää aikaa ja jaksamista kytätä Mirkaa käytännössä vuorokauden ympäri. Mirka taas vaikuttaa sairaalloisen läheisriippuvaiselta, sillä hän alistuu mieluummin järkyttävään stalkkaamiseen ja vallankäyttöön, kuin olisi yksin. En voi olla varma, koska en toivottavasti tunne häntä.

Vaikka Mirka ja hänen puolisonsa olisivat jollain ihmeen tasolla täysjärkisiä aikuisia, en haluaisi missään tilanteessa olla Mirkan ystävä. Hänen puolisonsa lukee kaikki hänen viestinsä ja tallentaa kasvotusten käytyjä keskusteluja mikrofonin kautta. Tämä loukkaa merkittävissä määrin Mirkan läheisten rajoja ja yksityisyyttä tai jopa turvallisuutta. Ei olisi ennenkuulumatonta, jos kyttäyksen tavoitteena olisi Mirkan täydellinen eristäminen hänen läheisistään. Jos Mirka joskus pääsee epäterveestä suhteestaan eroon, hän tulee tarvitsemaan ystäviään enemmän kuin koskaan.

Yksityisyyden tarve ei ole leikin asia ihmispsyykkeelle. Tietoturva-asiantuja Bruce Schneier kirjoitti jo vuosia sitten kauniisti siitä, miten ihminen laumakäyttäytymisestään huolimatta etsii yksityisiä hetkiä elämäänsä. Myös Helsingissä tehdyn tutkimuksen tulokset paljastavat, että jatkuvalla kyttäämisellä saattaa olla merkittäviä negatiivisia seurauksia mielenterveydelle.

Älypuhelimet eivät ole koskaan turvassa valtiotasoisilta vakoiluhankkeilta. Itse suosin kuitenkin Applen iOS-laitteita, joiden sovelluskehittäjiin kohdistuvat rajoitteet estävät ainakin osan puolisokyttäämisestä.

iOS-sovellusten mikrofonin käytöstä ilmoitetaan aina näytön yläosaan ilmestyvällä merkkivalolla, eikä pääsyä kameraan anneta ilman lupaa. Pääsyä sensoreihin ja sijaintitietoihin pystyy rajaamaan jälkeenpäin sovelluskohtaisesti. Muista myös, että iOS-laitteesi koko sisältö on salattu, jos käytät näytön lukitukseen pääsykoodia.

Jos olet irrottautumassa suhteesta, jossa rajojasi on toistuvasti loukattu, kannattaa vaihtaa kaikki tärkeät salasanasi. Muista silti, että sinun laitteissa saattaa olla vakoiluohjelmia. Pyydä tarvittaessa luotettavalta ystävältä apua laitteiden tehdasasetusten palauttamiseen. Älä kerro salasanojasi kenellekään.

Jos olet nainen ja olet irrottautumassa väkivaltaisesta puolisosta, ota yhteyttä Naisten Linjaan.

Porno informaatiosodan välineenä

Oletko koskaan ajatellut, että porno voi olla yksi sodankäynnin aseista? Tässä esimerkkejä hieman erilaisista tavoista käyttää pornografista materiaalia. Lähde: The Hacker News.

Terroristit piilottavat viestejä pornoon

Steganografia tarkoittaa tiedon piilottamista toisen tiedon sisälle, esimerkiksi käsittelemällä video- ja kuvatiedostoja. Terroristit hamstraavat, kuluttavat ja tuottavat pornoa, joten tällaisten datamäärien laittaminen hyötykäyttöön on puhdasta tehokkuusajattelua. Pornon lähettäminen edestakaisin on oiva tapa viestiä.

Länsimaiset tiedusteluviranomaiset analysoivat pornoa ja väkivaltapropagandaa

Ainakin Yhdysvaltojen viranomaisilla on terroristeilta talteen otetun median tutkimiseen erikoistuvia tiimejä. Terroristien sivustoilta ja kovalevyiltä löytyy runsaasti matskua, joka saattaa antaa vihjeitä kidnappausuhrien sijainneista tai terroristien piilopaikoista.

Osa tällaisesta videomateriaalista on pornoa ja väkivaltaa, joka raiskauksineen, lasten hyväksikäyttöineen ja mestauksineen on niin raskasta, että sitä käsittelevät analyytikot tarvitsevat jatkuvaa terapiaa. Se on enemmän, kuin mitä tarjotaan Facebookin modeille.

Pornolla kiristetään päättäjiä

Edward Snowdenin tietovuotojen mukaan länsimaiset tiedusteluviranomaiset etsivät tietoa muslimimaiden johtajien verkkokäytöstä eli pornotottumuksista. Joissakin muslimimaissa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, aiheuttaako runkkaaminen virtsankarkailua, sokeutta ja selkäongelmia.

Tämän valossa on helppo ymmärtää, miksi Yhdysvallat eivät pelkästään painottaneet naispuolisia ihmiskilpiä Osama Bin Ladenin kuoleman yhteydessä, vaan myös hänen piilopaikastaan löytynyttä valtavaa pornokokoelmaa.

Pidän erittäin todennäköisenä, että henkilökohtaisella pornoselaushistorialla olisi mahdollista kiristää suomalaisiakin korkean tason päättäjiä. Etenkin, jos asiaan liittyy tavalliselle kaduntallaajalle erikoisen kuuloisia parafilioita tai fetissejä.