Pähkinänsärkijä on jouluinen kuvaus sadun lumosta ja ensirakkaudesta

Dance is the hidden language of the soul.

-Martha Graham

Valkoiset tyllihameet välkehtivät, kärkitossut kopisevat lattialla, taustalla häilyvät hanget ja lumiset kuuset. Tšaikovskin musiikki säestää talvista tunnelmaa, pasuuna pauhaa, viulut soivat.

Tämä on lumihiutaleiden tanssi, tapahtuma-aika jouluyö 1800-luvun alun Porvoossa.

lumi-1

Lumihiutaleita Suomen Kansallisoopperassa. KUVA: Sakari Viika.

Kohtaus on osa Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -balettia, jonka kävin taannoin katsomassa Suomen Kansallisoopperassa.

Esityksen käsiohjelmaan oli kirjoitettu tiivistys kaksinäytöksisen baletin juonesta. Saksalaisen E.T.A. Hoffmannin kirjoittamaan klassikkosatuun perustuva baletti kertoo 13-vuotiaasta kauppiastalon tyttärestä Klaarasta, joka joutuu jouluyönä kiehtovan sadun lumoihin. Klaaran perheen luona vieraileva omaalaatuinen herra Drosselmeier tuo mukanaan taikalyhdyn, jonka avulla hän kertoo tarinan kahden kilpakosijan väliin joutuvasta prinsessasta. Kaksintaistelussa hurjan näköinen Hiirikuningas taikoo prinssin, prinsessan todellisen rakkauden kohteen, puiseksi Pähkinänsärkijä-nukeksi.

pahkinansarkija-ja-hiirikuningas

Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas. Kuvassa Alfio Drago ja Jouka Valkama. KUVA: Mirka Kleemola, 2016. Suomen Kansallisbaletti.

Klaara kiintyy Drosselmeierin antamaan nukkeen ja alkaa hoivata sitä. Tarina tunkeutuu tytön uniin, ja talossa alkaa tapahtua kummia. Seinät häviävät, lelukaappi kasvaa, hiiret ajavat Klaaraa takaa.

Tulkitsen Pähkinänsärkijän ja Hiirikuninkaan pohimmiltaan nuoren tytön kasvutarinaksi. Klaara, joka on salaa ihastunut Drosselmeierin sisarenpoikaan, samastaa komean nuorukaisen tarinan prinssiksi. Jouluyönä Klaara kokee ensimmäistä kertaa romanttisen rakkauden tunteita, mutta päätyy unensa suojissa kohtaamaan myös rakkautta vastustavat voimat.

baletti

Klaara (Hanako Matsune) ja prinssi (Florian Modan). KUVA: Mirka Kleemola, 2016. Suomen Kansallisbaletti.

Baletin koreografiasta vastaavat kanadalainen Wayne Eagling ja hollantilainen Toer van Schayk. Tarinan tapahtumia on helppo seurata, ja esityksen intensiteetti pysyy yllä kohtauksesta toiseen. Hoffmannin satumaailma on herätetty upeasti henkiin niin lavastuksen kuin puvustuksen keinoin. Kummatkin ovat van Schaykin käsialaa.

Kaikki tanssit ovat vaikuttavia, mutta erityisesti jäivät mieleen jo mainitsemani Lumihiutaleiden tanssi sekä Klaaran ja prinssin haastavat osuudet; niissä yleisö innostui hurraamaan pariinkin otteeseen. Sinä päivänä, jolloin itse kävin katsomassa esityksen, Klaaran roolin esitti Hanako Matsune. Prinssin ja Drosselmeierin sisarenpojan kaksoisroolissa nähtiin Florian Modan. Pikku-Klaarana esiintyi Laura Mäkelä.

Katsojana oli mieluisaa seurata, kun varttunut Klaara ja prinssi matkustavat yhdessä ulkomaille, Drosselmeierin taikalyhdyn sisällä. Näissä värikkäissä tanssikohtauksissa yleisö pääsee hetkeksi sukeltamaan niin Espanjaan ja Arabian maihin kuin Venäjälle, Kiinaan ja Kreikkaankin.

21.11.2002 Baletti: PŠhkinŠnsŠrkiujŠ ja Hiirikuningas (ensi-ilta29.11.2002) chor: Wayne Eagling, Toer van Schayk Photo © Sakari Viika, e-mail: sakari.viika@pp.inet.fi

Kuvassa Maki Nakagawa, Maksim Lukjanov, Juha-Pekka Myllymäki, Henrik Pettersson, Jouka Valkama. KUVA: Sakari Viika. Suomen Kansallisbaletti.

Kansallisoopperan päänäyttömällä esitetty balettiteos sopii niin lapsille kuin aikuisille. Esitystä katsoessaan aikuinen katsoja voi muistaa, miten taianomaista oli lapsena kuunnella tarinoita ja miten todelliselta satumaailma tuolloin tuntui.

”Hoffmann kirjoitti sadun Pähkinänsärkijästä ja Hiirikuninkaasta kunnianosoituksena leluille sekä sille lapselle, joka hän itsekin oli kerran ollut”, todetaan baletin käsiohjelmassa.

Minussa esitys herätti mieluisia muistoja omista lapsuus- ja nuoruusvuosistani, jolloin harrastin balettia Lapualla, balettiyhdistys Illuusiassa. Kerran sain tanssia kevätnäytöksen pääroolin ja pyörähtelin ihanassa valkoisessa pitsimekossa Lapuan nuorisotalon lavalla. Myös Tšaikovskin säveltämä Pähkinänsärkijän musiikki kuulosti paikoin hyvinkin tutulta ja herätti mieleen lapsuuteni valoisan peilisalin, piruetit joita harjoiteltiin nurkasta nurkkaan, kärkitossut joiden silkkinauhat sidottiin ristiin rastiin nilkan ympäri.

25.11.2002 Baletti: PŠhkinŠnsŠrkiujŠ ja Hiirikuningas (ensi-ilta29.11.2002) chor: Wayne Eagling, Toer van Schayk Photo © Sakari Viika, e-mail: sakari.viika@pp.inet.fi

Pähkinänsärkijän tapahtumat sijoittuvat jouluyöhön. KUVA: Sakari Viika. Suomen Kansallisbaletti

Eaglingin ja van Schaykin Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas sai ensi-iltansa Hollannin Kansallisbaletissa vuonna 1996. Hollannin alkuperäisversio sijoittuu Amsterdamiin, kun taas Helsingissä nähtävä esitys heijastelee Porvoon miljöötä. Sen ensi-ilta oli Kansallisbaletissa marraskuussa 2002. Siitä lähtien nykyistä versiota on esitetty joulun tienoilla lähes jokaisella kaudella.

Tällä erää Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas pyörii oopperatalolla 7. tammikuuta 2017 asti. Vielä on siis muutama esitys jäljellä. Toivotaan, että baletti palaa ohjelmistoon jälleen ensi jouluna!

 

PS: Täältä voi tutkailla, milloin Pähkinänsärkijä-klassikkoa on ylipäätään esitetty Suomessa. Ensimmäisen kerran se nähtiin täällä jo vuonna 1928.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *