Nuorena kuolemisesta ja levystä The Downward Spiral

Levyn ”The Downward Spiral” kansi

Taiteen vuoksi ei kannata kuolla. Tai jos kannattaa, niin vain harvoissa tapauksissa. Muutamat ovat päässeet taiteen historiaan luomalla jotakin merkittävää ja heittämällä heti sen jälkeen henkensä. Näitä sankareita löytyy erityisesti nuorena kuolemista ylistävältä musiikki-alalta. Jimi Hendrix, Janis Joplin, Kurt Cobain, Jim Morrison ja monet muut ovat lähteneet elämästä varhaisessa iässä.

Trent Reznor (s. 1965) on onnekkaampi kuin monet. Hän ja hänen Nine Inch Nails -yhtyeensä loivat The Downward Spiral -levyn vuonna 1994. Reznor oli levyä tehdessään hengenvaarallisessa alkoholi-, lääke- ja huumekierteessä. Onnekseen mies ei kuollut, vaikka levystä tulikin mestariteos. Joskus näinkin.

The Downward Spiral kiteyttää 1990-lukulaisen ahdistuksen. Se on teemalevy, joka kertoo itsetuhoisesta ja itsensä tuhoavasta miehestä. Lauluissa seikkaileva mies on monilta osin (vaikka ei tietenkään kokonaan) Reznor itse. Myrskyisiä koneellisia taustoja ja raivoisaa laulua kuunnellessa ei jää epäselväksi, minkä tyyppisestä albumista on kysymys. Erityisesti tuotantonsa osalta The Downward Spiral on napakymppi.

Kyseessä on yksi onnistuneimmista läpeensä ahdistavista levyistä. Kuuntelijalle se toimii katharsiksena, jossa kaikki paha olo suodattuu lauluja kuunnellessa. The Downward Spiral on myös eräs niitä levyjä, joita on kuunneltava mahdollisimman kovalla äänenvoimakkuudella; viha on kuultava.

Nine Inch Nails ei ole The Downward Spiralin jälkeen luonut mitään lähellekään yhtä merkittävää. Toisaalta, vaikka Reznor ei ole päässytkään nuorena kuolleiden taiteilijoiden legendaariseen joukkoon, hänen varttuneemmalla iällä tekemänsä musiikki on hyvää sekin. Tässä tapauksessa kaikki voittavat.

Jackson Pollockista

Jackson Pollock

Jackson Pollock (1912-1956) oli kiistelty taiteilija. Hän maalasi tyylillä, jota nimitettiin abstraktiksi ekspressionismiksi. Toisin sanoen hänen taulunsa eivät esitä mitään tiettyä aihetta. Ne ovat tunteen ilmaisua värein.

Pollock tunnetaan ns. ”action painting” -maalaustyylin yhtenä kehittäjistä. Pollock maalasi siten, että hän laittoi alustan maahan ja liikkui sen ympäri lisäten maalia joka puolelta. Monissa töissään hän myös käytti tavallista kotimaalia erityisesti taidemaalaukseen suunniteltujen maalien sijaan. Ei siis ihme, että Pollockista ei tietyissä piireissä pidetty tai pidetä. Hän tuli tosin kuuluisaksi jo elinaikanaan, poseerasi Time-lehden kannessa ja tappoi itsensä juomalla. Pollock oli kuten maineensakin; ristiriitainen hahmo.

Hänen taitavuuttaan värien käyttäjänä ja abstraktien muotojen taitajana ei kuitenkaan voi kiistää. Töissä, jotka on luotu näennäisen kaaottisella menetelmällä, on ihmeellistä harmoniaa. Se kielii lahjakkuudesta. Valitettavasti Pollock ei pystynyt taiteilijana kehittymään. Hän loi oman, hänet kuuluisaksi tehneen tyylinsä, mutta ei lopulta pystynyt hyväksymään sitä. Hänen ratkaisunsa oli huono: itsensä tuhoaminen. Silti Pollockin parhaat työt ansaitsevat paikkansa aikakautensa kuvina ja abstraktin maalaustaiteen markkipaaluina.

Jacksonin maalaus ”No. 5, 1948”

Edward Hopperista

Edward Hopper

Edward Hopper (1882-1967) kuvasi sisäisiä ja ulkoisia amerikkalaisia maisemia. Hänen kaupunkeja ja maaseutua esittelevät maalauksensa ovat kovassa maineessa. Niissä on kaksijakoisuutta. Hopperin kuvat ovat yhtä aikaa rauhoittavia ja ahdistavia; rauhallisia, yksinäisiä näkyjä.

Hopperin läpimurrossa kesti, mutta sittemmin ja nyttemmin häntä on opittu arvostamaan. Hänet tunnetaan hitaana työskentelijänä. Tämä välittyi hänen töissään, joissa kuvastuu kiireettömyys. Hopperia on kritisoitu muuttumattomuudesta, mutta juuri siinä on hänen vahvuutensa. Hopper eteni määrätietoisesti kohti kypsää, eleetöntä tyyliään. Sen saavutettuaan hän maalasi samalla tavalla koko loppuikänsä.

Niin luonnon kuin ihmisen luoman arkkitehtuurin kuvaajana Hopper on edelleen omaa luokkaansa. Hänellä oli silmää yksityiskohdille. Hopper herätti eloon paikkoja, jotka passiivisuudestaan huolimatta huokuvat henkeä. Kiteytettynä: hänen kuvansa ovat Amerikka.

Hopperin maalaus ”Nighthawks”