Jackson Pollockista

Jackson Pollock

Jackson Pollock (1912-1956) oli kiistelty taiteilija. Hän maalasi tyylillä, jota nimitettiin abstraktiksi ekspressionismiksi. Toisin sanoen hänen taulunsa eivät esitä mitään tiettyä aihetta. Ne ovat tunteen ilmaisua värein.

Pollock tunnetaan ns. ”action painting” -maalaustyylin yhtenä kehittäjistä. Pollock maalasi siten, että hän laittoi alustan maahan ja liikkui sen ympäri lisäten maalia joka puolelta. Monissa töissään hän myös käytti tavallista kotimaalia erityisesti taidemaalaukseen suunniteltujen maalien sijaan. Ei siis ihme, että Pollockista ei tietyissä piireissä pidetty tai pidetä. Hän tuli tosin kuuluisaksi jo elinaikanaan, poseerasi Time-lehden kannessa ja tappoi itsensä juomalla. Pollock oli kuten maineensakin; ristiriitainen hahmo.

Hänen taitavuuttaan värien käyttäjänä ja abstraktien muotojen taitajana ei kuitenkaan voi kiistää. Töissä, jotka on luotu näennäisen kaaottisella menetelmällä, on ihmeellistä harmoniaa. Se kielii lahjakkuudesta. Valitettavasti Pollock ei pystynyt taiteilijana kehittymään. Hän loi oman, hänet kuuluisaksi tehneen tyylinsä, mutta ei lopulta pystynyt hyväksymään sitä. Hänen ratkaisunsa oli huono: itsensä tuhoaminen. Silti Pollockin parhaat työt ansaitsevat paikkansa aikakautensa kuvina ja abstraktin maalaustaiteen markkipaaluina.

Jacksonin maalaus ”No. 5, 1948”

Edward Hopperista

Edward Hopper

Edward Hopper (1882-1967) kuvasi sisäisiä ja ulkoisia amerikkalaisia maisemia. Hänen kaupunkeja ja maaseutua esittelevät maalauksensa ovat kovassa maineessa. Niissä on kaksijakoisuutta. Hopperin kuvat ovat yhtä aikaa rauhoittavia ja ahdistavia; rauhallisia, yksinäisiä näkyjä.

Hopperin läpimurrossa kesti, mutta sittemmin ja nyttemmin häntä on opittu arvostamaan. Hänet tunnetaan hitaana työskentelijänä. Tämä välittyi hänen töissään, joissa kuvastuu kiireettömyys. Hopperia on kritisoitu muuttumattomuudesta, mutta juuri siinä on hänen vahvuutensa. Hopper eteni määrätietoisesti kohti kypsää, eleetöntä tyyliään. Sen saavutettuaan hän maalasi samalla tavalla koko loppuikänsä.

Niin luonnon kuin ihmisen luoman arkkitehtuurin kuvaajana Hopper on edelleen omaa luokkaansa. Hänellä oli silmää yksityiskohdille. Hopper herätti eloon paikkoja, jotka passiivisuudestaan huolimatta huokuvat henkeä. Kiteytettynä: hänen kuvansa ovat Amerikka.

Hopperin maalaus ”Nighthawks”

Salvador Dalísta

Salvador Dalí

Salvador Dalílla (1904-1989) oli paitsi hienot viikset, myös roppakaupalla taiteellista lahjakkuutta. Hän itse oli kävelevä taideteos. Hän teki elämästään spektaakkelin, taideteoksen, ja esiintyi mielellään julkisuudessa. Tälle oli perusteensa. Dalí oli monipuolinen taiteilija, jolla oli lusikkansa useammassa sopassa. Dalí toimi mm. kuvanveistäjänä, elokuvakäsikirjoittajana, runoilijana ja teatterissa, mutta tunnetuin hän on maalauksistaan.

Dalí oli surrealisti. Hänen tunnetuimmat työnsä, kuten valuvat kellot maalauksessa Muiston pysyvyys, ovat päässeet osaksi populaarikulttuuria. Dalí mielsi itsensä tyypillisellä tavallaan renesanssiajan maalariksi, yleisneroksi. Parhaimmillaan hän tätä olikin. Hänen alku- ja loppupään maalauksensa eivät ole kummoisia, mutta keskelle mahtuu roppakaupalla hienoa taidetta.

Toisin kuin vaikkapa samaan aikaan elänyt Francis Bacon, Salvador Dalí ei vähätellyt omaa rooliaan taiteilijana. Hän korosti itseään, loi spektaakkeleita. Hän kuitenkin eli suurimman osan elämästään Figueresissa, Kataloniassa, ja pysyi uskollisena juurilleen. Pienehkössä synnyin- ja kuolinkaupungissaan hän pystyi maalaamaan rauhassa. Nyt, kun hänen elinaikanaan käynnissä ollut show on jo kauan aikaa sitten hävinnyt, voimme nähdä Dalín roolin taidemaalarina. Se on merkittävä.

Dalín maalaus ”The Temptation of St. Anthony”