Viimeinen lomapäivä

kukka-asetelma

Se ei ollut erityisesti viimeisen lompäivän kunniaksi, mutta kelpaisi jäähyväiskimpuksi kesälle.

Huomenna se alkaa. Koulu. Ihan oikeasti. Alkoihan se jo viime vuonna, mutta vaikka se ranskalaisilla on ihan oikeaaa koulua jo 6-vuotiaana, niin musta siinä ei ollut samaa fiilistä – ei tarvinnut keväällä käydä ilmoittautumista mihinkään, koulutalo, kaverit ja suurin osa henkilökuntaakin pysyi samoina, ja väärään aikaankin se alkoi. Mutta nyt on nimikoidut tossut, penaali ja kasvukipulääke pakattu siivottuun reppuun, tukka pesty ja leikattu ja puhtaat vaatteet pinottu valmiiksi tuolille.

Vaikka koulunalku on musta aina ollut kivaa aikaa, niin kesän loppuminen on silti haikeaa – kesä on ehdottomasti mun lempivuodenaika, ja se tunne vain vahvistuu iän myötä. Toki muissakin vuodenajoissa on puolensa, mutta kesässä ei tunnu niitä negatiivisia puolia olevankaan (ja niihin positiivisiin mä palaan aivan tuota pikaa, en ole unohtanut saamaani kesähaastetta, vaikka siihen vastaaminen onkin venynyt).

lomapäivä

Pilvet sentään ilmestyi taivaalle vasta kun me oltiin jo lähdössä rannalta kotiin.

Kysin esikoiselta, mitä se haluaisi tehdä tänään viimeisen lomapäivän kunniaksi. Vastaus oli ensin, että lukea Risto Räppääjää koko päivä, mutta aamulla tuli lisäys uimahalliin menosta. No, vaihdoin uimahallin rannaksi kun ajattelin, että nautitaan nyt kesästä ja mentiin Mustikkamaalle – mä olin taas vähän unohtanut, miksi täältä Suomesta lähdetään etelänlomille. Oli rannalla ihan kivaa, mutta eihän siellä uida voinut, aika vilpakka tuuli puhalsi ja vesi oli sellaista kuin se on, virkistävää. Tosin mä virkistin siinä vain varpaitani.

piirustukset 2

Mä kirjoitan joskus vähän pidemmin lasten piirustuksista. Nämä siirtyi nyt paperinkeräykseen uuden tuotannon tieltä.

Risto Räppääjää mä lupasin lukea pienten päiväunien aikana, mutta ensin piti raivata esikoisen huoneeseen tilaa tällä viikolla saapuvaa kirjoituspöytää varten. Joten ensin siivottiin tunti ja sitten luettiin kaksi lukua ennen kuin mä nukahdin. Mutta oli se kai ihan hyvä viimeinen lomapäivä joka tapauksessa.

p.s. Mulla ei ala koulu. Selitän työkuvioitani tuonnempana kun ne tästä vähän selviää, mutta en ole siis opettajanpöydän takana tänä syksynä.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai seuraa Leluteekkiä facebookissa.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tsemppiä koululaiselle ja koko perheelle arkeen!
    Nyt rupesi kiinnostamaan sinun uudet työkuviot…. Mutta eiköhän niistä vielä kuulla. 🙂
    Kesän loppumistunnelmat ovat minutkin auttamatta vallanneet, vaikka onhan tässä säiden puolesta ollut vielä varsin kesäistä. Tänään ainakin. Silti loman loppu ja töiden alku ovat kyllä karuja muistutuksia syksyn lähestymistä. Plus se, että pian alkaa ilmoittautuminen erinäisten opistojen kursseille. 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Ah, syksyn ilmoittautumiset. Mikä siinä onkin, että syksyllä olisi ihan pakko päästä jollekin kurssille? Onkohan se jotenkin geneettistä vai onko se vain opiskelujen parissa vietettyjen vuosien tuoma tapa?

  2. 2

    bleue sanoo

    Tsemppiä koululaiselle!!!
    Ja tsemppiä myös työkuvioiden selviämiseen.
    Kiva jos kirjoittelet piirtämisestä joku päivä :).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *