Turvaistuin – lapsen suojaksi vai äidin hulluksi tekemiseen?

lasten turvaistuinSe aiheuttaa päänsärkyä, tuskanhikeä, nirhautuneita rystysiä, mustelmaisia sääriä ja loputonta manailua. Se maksaa etelänmatkan verran. Se on ruma, ja parissa vuodessa se on käyttökelvoton. Eikö luulisi, että moiset kapistukset pian kiellettäisiin? Nimittäin turvaistuimet.

Turvaistuimen valinta on ehkä raivostuttavinta ja turhauttavinta, mitä mä tiedän. Sen rinnalla vaunujen valinta on ihan lastenleikkiä, siinä ei kuitenkaan yleensä riskeerata lapsen henkeä. Eikä auta, vaikka olisi autoton ja ajokortiton perhe, niin kuin me oltiin kuusi vuotta, jos ei meinaa ryhtyä amishiksi, niin kyllä lapsi auton kyytiin jossain vaiheessa päätyy ja turvaistuin tarvitaan.

Itse asiassahan se ensimmäinen vauvan turvakaukalo tarvitaan yleensä pari päivää synnytyksen jälkeen, että saadaan vauva kotiin lain ja asetuksen mukaan. Turvakaukalon valinta oli kuitenkin vielä jotenkin hallittavissa, kunhan luki parit testitulokset ja valitsi mallin, joka oli omaan travel systemiin sopiva (ja ilmoitti mallin – Maxi Cosi Cabrio – isovanhemmille, jotka teki hankinnan).

Mutta sitten pitää siirtyä kaukalosta turvaistuimeen. Meidän minilapsilla siirtyminen tapahtui vasta 2-vuotiaan (kyllä, luit oikein), koska painorajaahan ne ei ole saavuttaneet vieläkään (tai no, kyllä toi ekaluokkalainen painaa jo yli 13kg), mutta ei pituuskaan ihan heti ottanut vastaan. Mutta sitten ne turvaistuimet oli hankittava. Ja valitettavasti mies ei kuulu niihin isiin, jotka oikein ilokseen lukee kaikki turvaistuintestit Tekniikan maailmasta. Googlaaminen on tässä(kin) tapauksessa avain siihen Pandoran lippaaseen, sieltä vyöryy niitä testituloksia ja ennen kaikkea asiantuntevia mielipiteitä kanssavanhemmilta.

No, Googlen lisäksi mä luotin Tekniikan maailman sijasta Vi föräldrar -lehteen, koska ruotsalaisethan nyt aina osaa nämä turvallisuusasiat, ja sitä lukiessa tuli heti selväksi, että lapsen täytyy istua selkä menosuuntaan vähintään 4-vuotiaaksi saakka – mieluiten tietysti siihen asti kun ajaa itse ajokortin, mutta kaikki ei ole riittävän notkeita siihen. Tämä vähän helpotti turvaistuimen valintaa, koska silloin esikoiselle istuinta ostettaessa niitä selkä menosuuntaan olevia turvaistuin malleja ei ollut kovin montaa.

Mä valitsin Brio Zento -istuimen, koska sen voi myöhemmin kääntää naama menosuuntaan -istuimeksi, eikä siinä ole alarajaa lapsen painolle (tämä on meillä aina ollut se isompi ongelma). Hintakaan ei ollut hirveä, vaikka mun vanhemmathan senkin maksoi.

Meillä on nyt ollut tuo zento käytössä kuutisen vuotta, enkä kyllä suosittele sitä. Alkuun meillä ei siis ollut autoa käytössä (eikä ajokorttia perheessä) ja istuimen kiinnittäminen joka kerta erikseen on ihan tuskaa. Paras turvaistuin on se, jonka osaa ja viitsii autoon kiinnittää, ei se, joka jää eteiseen koska se on niin hankala käyttää. Nyt kun istuin on kiinteästi autossa, sen käyttö on kyllä paljon helpompaa. Se on kuitenkin malliltaan niin pysty, että lapsi ei voi nukkua siinä ilman, että pää roikkuu rinnalla todella epämukavasti. Turkuunkin on yllättävän pitkä matka, jos sen aikana pitää toisella kädellä tukea nukkuvan lapsen päätä.

Urheasti esikoinen kuitenkin istui zentossa polvet suussa 4-vuotiaaksi asti, ja sen jälkeen jalkoja heilutellen ja pää nuokkuen. Kaksosten kanssa tuli kuitenkin eteen se ongelma, että toinen niistä oksentaa jatkuvasti auton liikkuessa, jos se istuu selkä menosuuntaan. Erityisen hankalaa tämä on, jos takapenkillä istuu kolme lasta eikä yhtään aikuista. Yhden turvallisuus päätettiin siis uhrata yleisen matkustusmukavuuden nimissä.

Toinen ongelma oli se, että vaikka auton takapenkki on tarkoitettu kolmelle ihmiselle, sitä ei useinkaan ole tarkoitettu kolmelle turvaistuimelle. Meillä on nyt käytössä vanhempieni Volvo V40, eli ei mikään tila-auto, mutta ei mikään ihan pastilliaskikaan. Silti kolme turvaistuinten valinnassa leveys on ollut tärkein kriteeri, jotta auton ovetkin saisi vielä suljettua (mikä käsittääkseni parantaa turvallisuutta melkoisesti).

Ratkaisu oli, että se paremmin autoilua sietävä kaksosista laitettiin keskipaikalle esikoisen vanhaan zentoon selkä menosuuntaan, esikoiselle ostettiin uusi turvavyöistuin (Maxi Cosi Rodi XP), joka valittiin kapeuden ja hyvän sivutörmäyssuojan perusteella (mutta kuitenkin se halvempi malli), ja se oksentamaan taipuvainen lapsi sai Cybex Pallas -istuimen, jossa yhdistyy kapeus, turvapalkki ja hyvät testitulokset.

Molemmat ovat olleet hyviä valintoja, Maxi Cosi Rodi on helppo säätää ja turvavyön reititys on niin selkeä, että lapsi osaa itsekin jo laittaa sen kiinni oikein. Cybex Pallas on myös osoittautunut tosi hyväksi, se on aika helppo kiinnittää, lapsi ei ole valittanut turvapalkista vaan tykkää ”pöydästään” ja istuin on näistä kolmesta selvästi mukavin, tarpeeksi korkea, jotta siitä näkee hyvin ulos, ja siinä pystyy mainiosti nukkumaan vaikka sitä ei olisi erikseen kallistettukaan.

Miksei me sitten jatketa tällä kombolla hamaan tulevaisuuteen? No, koska myös se tähän asti selkä menosuuntaan matkustanut on ruvennut välillä oksentelemaan. Ja me ollaan kesällä lähdössä autolla Ranskaan. Siinä 2500 kilometrin matkalla yksikin oksennus vähemmän on  – no, yksikin oksennus vähemmän. Ja lapsen pitäisi myös pystyä nukkumaan päiväunensa autossa. Eli nyt pitäisi löytää istuin, joka a) on naama menosuuntaan b) mahtuu autoon c) ei vaadi isofix-kiinnitystä d) jossa pystyy nukkumaan e) täyttää mun turvallisuuskriteerini. Että ei kun googlaamaan. Myös suosituksia korkeintaan 47cm leveistä turvaistuimista otetaan vastaan.

Millä kriteereillä te olette valinneet turvaistuimet? Ja keksittekö jotain vielä raivostuttavampaa hommaa?

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa

 

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Juu, melkoisen hulluksi tekevä tuo turvaistuinviidakko on.

    Me haluttiin selkä menosuuntaan, kun sen nyt pitäisi tosiaan turvallisempaa olla, mutta yli 300e:a ei oltu valmiita maksamaan. Siispä tuloksena oli se, että tuo meidän neiti istuu (ainakin toistaiseksi tyytyväisesti) selkä menosuuntaan Britax Multi-Tech II -istuimessa, jonka siis saa käännettyä myös kasvot eteenpäin.
    Mä en ole nyt niin kovin tyytyväinen, sillä etupenkillä pelkääjän paikalla ei ole kauheasti tilaa sen vuoksi (nimim. mulla pituutta 178cm), joten istunkin mieluummin takana. Mies yleensä ajaa… Ja autona on meilläkin siis V40.

    Ja joo, vielä viime kesänä meillä ei ollut omaa autoa ja silloin alustavana kriteerinä oli, että istuimen pitäisi olla myös helposti kiinnitettävissä autoon. Noh, eihän mikään noista selkä menosuuntaan -istuimista sellainen oikein ole, joten jos ei omaa autoa sitten oltaisi päätetty hankkia, niin olisi varmaan tullut ostettua palkki-istuin.

    • 1.1

      sanoo

      Tosiaan toi helppo kiinnitettävyys ei noissa selkä menosuuntaan -istuimissa toteudu, ajatus siitä, että sitä lähtisi vaikka taksiin ronklaamaan paikalleen on ihan mahdoton. Hyvinkin kymmenen minuuttia saa varata siihen, että konttailee kiinnityshihnoja paikoilleen. Erityisen hauskaahan se on, kun ollaan lennetty Ranskaan ja se konttailu pitää tehdä tihkusateessa pimeällä lentokentän parkkipaikalla, kun lennosta väsyneet lapset itkee ja kiukuttelee vieressä… Ja se vie sitä jalkatilaa edestä, meillä se ei onneksi ole ongelma, kun kaikki etupenkkiläiset mahdutaan hyvin näinkin. 😉

  2. 2

    sanoo

    Mä en ole tajunnut että mun pitäisi perehtyä tähän(kin) asiaan. Mä oon ilolla ottanut vastaan jokaisen, jotka mun vanhemmat ja appivanhemmat on ostaneet tai saaneet tutuilta käytettynä – lapsi matkustaa molempien autoissa, joten molempiin tarvittiin myös istuin. Ihan ensimmäinen vain ostettiin kaupasta, ja kriteerinä tais olla hinta. Mä ajattelin että eiköhän ne kaikki hienossa lastentarvikekaupassa olevat kuitenkin ihan päteviä istuimia ole. Nyt on molemmissa autoissa sellaset, jotka vaan kiinnitetään vyöllä, ja ne on kyllä ihanan helppoja. Ennen kun mä en voinut lähteä autolla mihinkään ilman siippaa, koska turvaistuimen kiinnittäminen oli mulle mahdoton tehtävä… Ja ihan hyvin toi lapsi niissä on nukkunut pää nuokkuenkin. 😛

    No, tästä ei kyllä sun valintoihin ollut mitään apua 🙂

    • 2.1

      sanoo

      Älä perehdykään, yöunensa siinä vain menettää. 🙂 Meillä on Ranskan mummolassa vielä kolme istuinta lisää, ja kun niitä joutuu kiinnittämään vain kaksi kertaa vuodessa, niin sen joutuu joka kerta opettelemaan alusta uudelleen – ihan tuskaa.

  3. 3

    Leena Keinänen sanoo

    Ach! Muistan kun meille tuli kolmas lapsi niin olin täynnä pyhää vihaa näistä mukaperheautoista, joihin ei kovinkaan hyvin mahdu turvaistuimia ja korokkeita 3 kpl! Ennen vanhaan kolmehenkinen perhe mahtui mihin tahansa autoon, mutta ei nykyään! Lohdukkeeksi, että kymmenen vuoden päästä teilläkään kukaan ei tarvi edes koroketta (meillä vielä pian 12v istuu korokkeella, kun pituutta on edelleen alle 140cm. Samoin 7v pikkuveli. Meidän autossa (Volvo V70) on kyllä hienot integroidut korokkeet että ei valittamista :)). meilläkin muuten oli volvo V40 silloin kun kolmilapsiseksi perheeksi tultiin 🙂 sittemmin sekä istumistila- että harrastussyistä (ringette) on jouduttu isompaan…

    Mahtuisko toisellekin samanlainen palkki-istuin kuin sillä ekalla pahoinvoijalla? Sehän oli teillä ollut hyvä? Tsemppiä tähän valintaan ja vielä enemmän tsemppiä pitkään automatkaan!

    – LeenaK

    • 3.1

      sanoo

      Meidän lapset on niin pieniä, että varmaan ajavat ajokorttinsakin korokkeella istuen. 😀 Mutta joo, joskushan tää loppuu, siinä vaiheessa kun on pelkkiä turvavyöistuimia, niin ollaan jo voiton puolella. Valinta kallistuu kyllä tosiaan toiseen palkki-istuimeen, kun se nyt on hyväksi havaittu – jos se vain mahtuu sinne takapenkille. Kyllä saisivat ruotsalaisetkin pistää perheautoihinsa sen muutaman sentin leveyttä lisää. Paitsi että Vi föräldrarin autojutussa V40 olikin luokiteltu yksilapsisen perheen autoksi… 😀

      • 3.1.1

        Leena Keinänen sanoo

        Mä jouduin muutaman kerran autokoulussa istumaan jollain tyynyllä tms! Aika noloa oli! Ja olen sentään yli 160cm pitkä! Ainakin puoli senttiä 😉

        • 3.1.1.1

          sanoo

          No mä olen myös ihmetellyt, kenelle noita autoja oikein suunnitellaan, kun itse olen ihan keskimittainen nainen, mutta silti on vaikeaa yltää polkimille ja nähdä ulos. Olisikin muuten mielenkiintoista nähdä naisten suunnittelema auto.

  4. 4

    Vilijonkka sanoo

    Meillä on kolme mahtunut Sitikan takapenkille just siten, että keskimmäinen oli selkä menosuuntaan, niin ne istuimet meni ikäänkuin limittäin sinne, ja ovi just ja just kiinni. Sitten kun kaikki alkoi istua nenä menosuuntaan, niin isoin oli korokkeella keskellä. Oli minusta ihan suht turvallinen järjestely, kun molemmilla puolilla oli istuimet, niin siinä oli niiden istuimien sivutörmäyssuojat kummallakin puolella, ettei pääse päät kolisemaan yhteen. Kirppikseltä ostettu vanha kapea koroke mahtui just siihen väliin,vaikka turvavöiden kiinnittäminen oli tosi vaikeaa kyllä siitä välistä… Nyt onneksi isoin on tarpeeksi pitkä istumaan ilman koroketta.
    Kriteereinä istuinten hankinnoissa siis kapeus, hinta ja turvallisuus, eli erityisesti kahdessä jälkimmäisessä joutuu väkisinkin tekemään kompromisseja… Istuimen mukavuus onkin sitten tullut ehkä viimeisenä, kun kaikkea ei millään saa samassa paketissa. Alkuaikoina meilläkään ei ollut omaa autoa, mutta kun britaxia (selkä menosuuntaan) tarpeeksi usein oli kiinnittänyt eri autoihin, niin tajuttiin ostaa toiset kiinnityshihnat. Ne voi olla valmiiksi paikoillaan siinä autossa, johon istuinta usein joutuu kiinnittämään. Eikä ole kovin kalliit. Nyt alkaa vanhimmat esikoiselle hankitut istuimet jo vedellä viimeisiään nuorimman käytössä, joten hänelle hankittaneen kohta myös vyöistuin. Noitten istuinten suosituskäyttöikä kai on vaan jotain 5-8 vuotta, sitten alkaa materiaalit jo hapertua tms., että siinä sitten lisää päänvaivaa…

    • 4.1

      sanoo

      Voi olla, että meilläkin joudutaan pistämään esikoinen korokkeelle siihen keskelle, jos ei tarpeeksi kapeaa istuinta löydy. Mäkin olen järkeillyt sen niin, että keskellä on se heppoisin istuin ja sivuilla ne missä on kunnollinen sivutörmäyssuoja.

      Noita hihnoja meilläkin on muutamat kappaleet, vanhempien autossa oli yhdet ja Ranskassa sitten toiset, mikä vähän vähentää sitä konttailun ja veristen rystysten määrää.

      Ja tosiaan, toi suosituskäyttöikä. Senkin puolesta olisi tuo esikoisen vanha istuin menossa vaihtoon, mutta vähän kyllä mietin, onko se vain valmistajien markkinointijippo, että saadaan ihmiset ostamaan uusia istuimia. Mutta hapertuuhan se muovi ajan kanssa, varsinkin jos joutuu olemaan paljon kylmässä, eli ehkä se on ihan oikeasti niin, että ei ne loputtomiin kestä.

  5. 5

    Mervi sanoo

    Saakohan tällaista kommenttia antaa ollenkaan, kun ei ole mitään faktaa tarjota… 🙂 Meillä tungetaan siis vain kahta lasta sinne takapenkille, mutta kyllä siihen väliin yksi aikuinen vielä mahtuu istumaan, istuimesta en sitten tiedä. Ja istuimet on ostettu kälyn ystävältä ja kälyltä itseltään, tälla lailla uskalsin ostaa käytetyt, kun pystyi luottamaan kuntoon. Ja toinen istuimista on meidän mielestä ollut oikein hyvä, nyt vasta lyhyen käyttökokemuksen perusteella.

    Merkki on Römer, ja mallista ei tietoa, mutta olen nähnyt muilla sekä kaupoissa että nuo Römerin mallit näyttävät toimivan samalla periaatteella.

    Hyvää meidän mielestä on turvavöiden kiinnitys, ne kulkevat helposti sekä lyhennettäessä että pidennettäessä, ja erityisen hyvää on että istuinta voi kallistaa tosi simppelisti. Eli lapsi voi hereillä ollessaan istua selkäsuorana (ja syödä eväitä), ja kun nukuttaa, pitää aikuisen painaa edestä yhdestä vikstaakkelista ja samalla vetää isuimen alaosasta eteenpäin, jolloin koko istuin kallistuu. Tämä kallistus on melko pieni, mutta se riittää siihen, ettei pää nukkuessa retkota. Ja tämä mekanismi näyttäisi olevan useissa Römerin tuoleissa.

    Meidän kaksoset on vasta 1.5v, mutta eivät tosiaan enää pituudenpuolesta mahtuneet Maxi Cosiin, joten eivät varmaan ole teidän neitejä paljon pienempiä. Kyseinen istuin voisi siis sopia teille, painoluokka muistaakseni 9-18kg.

    Ehkäpä tästä on apua.

    Mervi

  6. 6

    sanoo

    Myönnämme olevamme tässä asiassa vastuuttomia: emme ole ostaneet mitään kalliita härpäkkeitä ja reippaasti painava yli 3v matkustaa turvavyöistuimessa (miehen esimieheltä ostetussa) tätä nykyä. Autoilemme perheenä ehkä noin kerta viikkoon, toki alle 2km päiväkotimatkat aamuisin tulee taittumaan autolla syksystä alkaen. Kuljen lapsen kanssa pääasiassa pyörällä (ja paljon, jopa talvella). Luulen, että se on huomattavasti vaarallisempaa kuin autolla ajaminen oli turvaistuin mikä tahansa. Siinä sitä riskiä vasta onkin, mutta muuksi ei muutu kun ajokorttia ei ole, eikä tule. Itse en jaksa tätä turvaistuinhypetystä, tämä on ehkä asia jossa mielestäni on karannut mopo ihan käsistä. Turvaistuin kun yhdelle mukulalle tuttavapiirissä on maksanut sen 700€.

    • 6.1

      sanoo

      Joo ja sitten tähän naama menosuuntaan asiaan vielä: lapsi siirtyi heti kun vain pystyi naama menosuuntaan. Oli oikeasti joku ”tosi pieni”. Syy: oksentelu. Äitinsäkin on samanlainen, matkapahoinvoiva.

    • 6.2

      sanoo

      Varmaan tästäkin löytyisi tilastoja, mutta mututuntumalla pyöräily lastenistuimessa ja kypärä päässä ei tuntuisi vaarallisemmalta, nopeudet pysyy kuitenkin kohtuullisina ja yleensähän pyöräonnettomuudet kai on sellaisia, joissa pyörä kaatuu itsekseen (vaikka liukkailla) tai törmää toiseen pyörään tai jalankulkijaan, eikä ole samalla lailla toisesta suunnasta tulevia voimia pelissä kuin autokolareissa.

      Mutta joo, tää turvaistuinhomma on kyllä sellainen, missä valmistajat aika häikäilemättömästi pelaa ihmisten peloilla. Kun kerrankin tuntuu siltä, että rahalla voi ostaa lapsen terveyden ja hengen, niin totta kai sitä rahaa sitten laitetaan palamaan. Ristiriitaista tämä on omalla kohdalla, koska täällä Suomessa mä olen tosi tarkka turvaistuimista, samoin Ranskassa olen ollut erittäin nipo appivanhempien kanssa kuljettaessa, mutta viime kesänä Albaniassa ei useimmiten löytynyt kaikille turvavöitäkään, ja sitten vain reippaasti paineltiin vuoristoteitä ja motareita.

      Toi pahoinvointi on kyllä tosi ongelmallista, meillä esikoinen on välillä pahoinvoiva edelleen (varsinkin siellä Albanian vuoristoteillä), vaikka on siis naama menosuuntaan. Toisella kaksosista auttoi se suunnan vaihtaminen ja toisella taas ei pahoinvointia ole juuri tätä ennen ollut (paitsi niillä vuoristoteillä). Mäkin voin helposti pahoin kaikissa liikennevälineissä, lapsena se oli ihan kamalaa.

      Ja kiitos tyynyvinkistä, näyttää juuri siltä, mitä tarvittaisiin.

  7. 7

    pilami sanoo

    Meillä on pitkät ja painavat lapset, joten alle 2-vuotiaskin matkustaa jo naama menosuuntaan kun muuten sen jalat ei mahdu siihen istuimen ja selkänojan väliin, vaikka meillä tilava auto onkin. Mä olen kokenut visiitin parissa lastentarvikeliikkeessä istuimia tutkaillen hyväksi. Syntyy käsitys tarjonnasta ja ominaisuuksista kun parin myyjän kanssa juttelee. Meillä on esikoinen tainnut mennä turvavyöistuimessa jo alle 3-vuotiaasta kun painoi tosiaan silloin jo jotain 17 kg. Oma näkemykseni on silti myös ae, että mikä tahansa vaihtoehto ja istuin nykypäivänä on huomattavasti turvallisempi kuin vaihtoehdot 80-luvulla omassa lapsuudessani.

  8. 8

    Onna sanoo

    Ensimmäisen kerran kun irroitin turvaistuimen kankaan pestäväksi, heräsi kysymys siitä, kuinka h*****tin paljon mekin ollaan tästä muovi- ja styroksivempeleestä maksettu. Että ihanko totta on aitoja kustannuksia kaikki… Suurta asiantuntemusta ei minulla ole tarjota varsinaiseen kysymykseen. Ensimmäisenä tuli mullakin mieleen, että ostakaa samanlainen palkki-istuin, mihin olette olleet tyytyväisiä. Jos siis mahtuvat leveydeltään kaikki sitten kyytiin.

    • 8.1

      sanoo

      Ne rungot tosiaan näyttää ihmeen heppoisilta, munkin on jotenkin vaikea uskoa, että se tosiaan sitten riittää suojaksi. Ja vaikka on noilla valmistajilla varmasti suunnittelu- ja kehityskustannuksia, niin on varmasti hinnoissa melkoisesti ilmaa – tässä kun tosiaan pystyy rahastamaan vanhempien peloilla.

    • 9.1

      sanoo

      Kiitos vinkistä! Tätä mä mietin jo esikoisen kanssa, että sellainen norminiskatyynyhän ei millään mahdu turvaistuimeen, mutta en saanut aikaiseksi etsiä vaihtoehtoa.

  9. 10

    Takapenkki täynnä sanoo

    Tämä aihe on kyllä raivostuttava! Meille syntyy vauva pian ja isommat täyttävät 2 ja 4. Olen viettänyt asian parissa kymmeniä tunteja ja käynyt neljässä lastentarvikeliikkeessä. Googlettanut ja tutustumut eri testeihin ja maiden käytäntöihin. Autona on suurehko perhefarkku, mutta silti penkit eivät mahdu takapenkille. Tila-autoja on koeajettu, mutta ei mahdu sinnekään järkevästi, koska mielelläni en laittaisi yhtä lasta viimeiselle riville vauvujen yms tavaroiden kanssa.

    Hienoa on, että te olette saaneet istuimet mahtumaan autoonne! Me emme vielä järkevää ratkaisua ole löytäneet. Otimme turvallisuusriskin ja ostimme vauvalle Cybex Sironan, koska vauvat ovat olleet isoja. En tiedä selviäisittekö Saksaan asti tuolla istuinjärjestelyllä, meillä vanhemmat toivat Sironan Saksasta lähes 200 € halvemmalla kuin Suomessa olisi maksanut.

    Jos kelpuutat kasvot menosuuntaan istuimen ilman palkkia, niin maxi-coseja on 43-44cm levyisiä(Rodi, Tobi ja Priori). Meillä 1v7kk nauttii siitä istuimesta isovanhempien autossa, istuma-asento on hyvä(säädettävä). Testeissä nuo tosin ovat saaneet lähinnä tyydyttävää turvallisuudesta.

    Turvavyöistuimena meilläkin on ollut Maxi-Cosi. Isoimmalle joudumme tod. näk ostamaan Gracon Rally Sportin, joka on 41cm leveä. Testitulokset turvallisuudesta eivät ole hyviä, osittIn siksi koska tuo istuin on testattu ilman selkänojaa. Toki istuin on heppoisen oloinen, mutta parempi kuin ei mitään!

    • 10.1

      Takapenkki täynnä sanoo

      Lisäyksenä vielä, että Sirona on isofixeillä, joten ei sovi teidän tarpeeseen. Pointti oli se, että Saksasta saa hyvään hintaan istuimia, jos pitää useampikin vaihtaa samanaikaisesti, niin säästö on tuntuva!

      • 10.1.1

        sanoo

        Melkoiselta palapeliltä kuulostaa teilläkin. Ja kiitos vinkistä, täytyy tosiaan miettiä, jos ostettaisiinkin istuin / istuimet vasta Saksasta. Turvakaukalot mun äiti toi aikoinaan Belgiasta, koska sielläkin ovat reilusti halvempia. Ja tosiaan, noissa uudemmissa malleissa rupeaa olemaan se isofix, mikä on tietysti tosi hyvä, mutta vanhassa Volvossa sitä ei ole. Sitten voi tietysti miettiä, miten iso turvallisuusriski vanha Volvo (ja minä kuljettajana) on jo sinällään. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *