Tiistain työkalupakki: kivet – ominaisuuksia ja vertailua

filosofiaa lapsille -tehtävä:kivet

Kyllä, kuvassa on kasa kiviä. Ja kyllä, tämä on ehdottomasti suosituin lasten filosofiakahvilan tehtävistä. Kepit tai lehdet kävisivät varmasti myös, mutta kivissä on kyllä jotain erityisen ihanaa. Mä käytän oman kivikokoelmani kiviä (kuka sanoi, ettei kannata kolmeakymmentä vuotta kantaa laatikollista kauniita kiviä muutosta toiseen?) mutta tehtävänhän voi hyvin aloittaa keräilyretkellä. Tämä tehtävä sopii ihan pienille lapsille, mutta olen käyttänyt tätä myös koululaisten kanssa.

Tässä filosofiaa lapsille -tehtävässä harjoitellaan huomioiden tekemistä ja asioiden vertailua. Mä usein aloitan tehtävän kolistelemalla kiviä pussissa (kuljetan niitä kangaskassissa) ja arvuuttelemalla, mitä siellä voisi olla. Kun kumoan kivet lattialle, lapset usein tulee spontaanisti niitä tutkimaan ja siitä päästään liikkeelle. Usein kivistä syntyy myös kysymyksiä, miksi tämä on raidallinen, miksi tuossa on reikä, mistä ne on jne.

Ensimmäinen tehtävänanto on valita yksi kivi. Ne voidaan käydä ryhmässä tai vieruskavereiden kanssa läpi, ja kertoa, miksi valitsi juuri sen kiven – silloin tulee usein jo erilaisia ominaisuuksia esille. Sen jälkeen omalle kivelle pitäisi löytää mahdollisimman samanlainen pari. Mun kokoelmassa on paljon aika samannäköisiä, mutta myös monia hyvin erikoisia kiviä, joille tietenkin on vaikea löytää pareja. Silloin voi kuitenkin kehottaa lasta keskittymään johonkin tiettyyn ominaisuuteen, etsimään parin, jossa on ainakin jotain samaa, esim. saman värinen, saman kokoinen, tuntuu samalta kädessä. Parit käydään sitten ryhmässä tai vieruskavereiden kanssa läpi, jotta voidaan nähdä, miten eri tavoin kivet voi olla samanlaisia. Kivistä voi myös etsiä eroja, eli vaikka niissä on jotain samaa, on ne silti erilaisia. Sen jälkeen kivet palautetaan keskelle kasaan.

Seuraavaksi jokaisen pitäisi napata uusi kivi, vaikka silmät kiinni. Kiveä tarkastellaan itse hetki, katsotaan ja tunnustellaan sitä. Sitten kivet laitetaan takaisin kasaan ja lapset sulkevat silmät sillä aikaa kun mä sekoitan kivet. Kun silmät saa avata, tehtävänä on löytää kasasta ”oma” kivi. Ei muuten mene montaa sekuntia. Sen jälkeen kivelle etsitään pari, joka on mahdollisimman erilainen. Tämä on usein alle kouluikäisten kanssa aika vaikeakin tehtävä, lapset helposti keskittyy yhteen ominaisuuteen ja siinäkin hyvin pieniin eroihin, eli valitsee esim. sileän valkoisen kiven pariksi vähän isomman sileän valkoisen kiven, eikä edes ota huomioon röpelöistä harmaata kiveä. Kun kiviä on kädessä kaksi, voidaan kokeilla myös, miten erilaisia ääniä niistä lähtee, ja tutkia, onko ääni suhteessa kiven kokoon tai muotoon.

Tehtävää voi vielä jatkaa keskittymällä vain yhteen ominaisuuteen: väriin, kokoon, muotoon, tuntumaan tai siitä lähtevään ääneen. Viimeisenä olen usein pyytänyt lapsia yhdessä lajittelemaan kivet kahteen kasaan, isoihin ja pieniin. Kuulostaa helpolta, mutta herättää ihan mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että iso ja pieni on määreitä, joilla on sisältöä vain suhteessa johonkin. Usein käy myös niin, että samankokoisia kiviä on molemmissa kasoissa, ja lopuksi voidaankin yhdessä tarkastella pitäisikö kiviä siirtää kasasta toiseen. Laskemista ja määrien arviointia pääsee halutessaan harjoittelemaan myös.

Lisää lasten filosofiatehtäviä löytyy siis tiistain työkalupakki -tunnisteella.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Kommentit
  1. 2

    Hanna sanoo

    Aivan upea tehtävä, kiitos tästä! Tämä lähtee ehdottomasti mukaan metsäretkelle tai mökkimatkalle.

    • 2.1

      sanoo

      Kiva. 🙂 Käpyjä voisi myös kokeilla, jos haluaa vähän lisähaastetta, nekin on yllättävän eri näköisiä kun rupeaa tarkkaan katsomaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *