Lainasanoja

askartelu suomi-ranska

Lasten askartelu on myös sana, jolle ei oikein ole kunnollista vastinetta ranskaksi.

Viime viikolla Ranskan kulttuuriministeri julisti, että vieraiden kielten vaikutus rikastuttaa ranskan kieltä, eikä suinkaan ole (vain) uhka. Me ollaan tämä tietysti todettu jo aikaa sitten.

Keittiössä monikulttuuriseen rikkauteen törmää joka päivä. La soupe aux nakkis on yksi suomalaisen keittiön lahjoja meidän perheelle – saucisse de Strasbourg muistuttaa kyllä nakkeja, mutta ei niistä tulisi kenellekään mieleen laittaa soppaa. Meidän nakkisoppaa kyllä usein ryyditetään vielä itäisemmällä lainalla, eli päälle laitetaan le smetana. Ihan omin päin ranskalaiset on jo lainanneet venäläisiltä blinin, joten kun lapset kaupassa vinkuu, että ostetaan des blinis aux épinards, niin mä vaikutan hetken ihan gourmet-mutsilta – ennen kuin nostan kärryyn ne pinaattilättyrasiat.

Suomalainen sää on jotain, mille ranskaksi ei löydy sanoja. Ensimmäisenä Suomen talvenaan mies koetti selittää monisanaisesti, mitä taivaalta tulee, kunnes oppi, että se on du räntä ja kun se jää maahan, kengät kastelee le loska. Isovanhemmat ei kuitenkaan ihan pysy esikoisen jutuissa mukana, kun se innoissaan selittää, miten hiihtolomalla lumi oli ihan du nuoska eikä ollenkaan du viti, eli siinä oli hyvä leikkiä.

Ranskassahan kielen puhtautta varjellaan lainsäädännön voimin todella tiukasti, mainoksissa lukee kyllä I’m lovin it, mutta siinä alla sitten täsmennetään, että Je l’adore, ja radiossa on kiintiö ranskankieliselle musiikille. Onneksi opetusministeriön tarkastaja ei ole saanut vihiä siitä, että Helsingin ranskalaisessa koulussa kehotetaan uusien oppilaiden vanhempia hankkimaan lapsille les rukka, koska lapset viedään ulos jopa maan ollessa märkä. Vaikea sanoa, kumpi järkyttäisi tarkastajaa enemmän, barbaariset tavat vai lainasana.

Mutta katsotaan miten käy, jos kulttuuriministeri saa linjansa läpi, niin ehkä jo muutaman vuoden kuluttua les rukka ja le räntä löytyvät R-kirjaimen kohdalta ranskalaisista sanakirjoista. Onneksi siellä suosivat kuvitettuja ensyklopedioita, koska kyllä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – ainakin kura-asuisista lapsista räntäsateessa.

Onko teillä lainasanoja käytössä?

p.s. Toki meillä lainataan ranskasta suomeenkin päin, mutta Suomessa eläessä useimmille sanoille kyllä löytyy suomenkielinen vastine. Toista on silloin, kun koettaa miettiä, mikä voisi olla nimitys sille provençale-kuvioiselle kankaiselle makkaralle, joka tupataan talvella oven eteen siihen kohtaan, missä ei ole kynnystä estämässä vetoa.

Kommentit
  1. 1

    Annika sanoo

    Hyvä kirjoitus! Les knackis on muuten ihan sama kuin kotimaiset nakit ja toimii keitossa. Strasbourgin Knack-makkarat voimakkaammin maustettuja.

    • 1.1

      Emilia sanoo

      Niin muuten onkin – sanoillakin on varmaan yhteys, eli nyt me ollaan lainattu alkujaan lainasana takaisinpäin. 🙂

  2. 2

    Anna sanoo

    Eväät, reipas, karjalanpiirakka, askartelu (”art and crafts” on vähän tönkkö). Istutimme kasvimaahan siemeniä ja kolmikielinen 3-vuotias totesi (ei varmaankaan kaukaahaetusti) että ”iepure (=jänis romaniaksi) voi sitten eat carrots”. Niinpä niin.

    • 2.1

      Emilia sanoo

      Me ollaan luotu karjalanpiirakalle ihan oma sana: pirogué carélien. Mä olin koulussa oppinut, että se on piroge (venäjänlainaa – niin kuin tietysti koko piirakkakin ja suomen sana), mutta en muistanut miten se lausutaan, joten pehmeän suhun sijaan siitä tuli kova G kun ensimmäisen kerran niitä miehelle esittelin.

      Mutta se on kyllä jännä, millä perusteella lapset noita sanojaan valitsee, usein tuntuu, että ne nappaa sen helpoimman käyttöön, mutta ei se aina niinkään mene. Ja vaikka mäkin puhun ranskaa vaivattomasti, niin ei sinne tule suomea sekaan, koska ne on mun päässä ihan erillään – näillä monikielisillä ei samalla tavalla ole.

  3. 4

    Ranskalainen äiti sanoo

    Joo meillä on kyllä ”les knackis” mutta ”la soupe aux knackis” kuulostaa ranskalaiselle korvalleni niin outo, että sanon kuitenkin nakki-keitto / makkara-keitto 🙂

    Sitten on vaikea tietää onko ne ”le” vai ”la”. Meillä on ainakin ”la smetana” koska yleenssä ranskaksi kastikkeet ovat ”la”. Toki ”le ketchup” tuli Ranskaan joskus 80-luvulla ja se ei sitten noudattanut sitä sääntöä, joten ehkä sama smetanalle 🙂

    Askartelu olisi varmasti ”Arts plastiques” mutta se kuulostaa niin viralliselta… Musta tuntuu, että kun keksitään ranskaksi uusi sana, se on usein just latina-pohjainen virallinen käännös, joka on vaikea ruveta käyttämään 4-vuotiaan kanssa 🙂

    • 4.1

      Emilia sanoo

      Toi suvun määrittäminen on kyllä hankalaa – räntähän olisi luontevammin la räntä, kun se kerran on niin lähellä lunta, mutta jotenkin le räntä kuulostaa paremmalta. Ja smetanasta on meillä jostain syystä vain tullut maskuliini myös.

      Koulussa lapsilla on arts plastiques -kerho, ja mä ensin ajattelin, että nyt ne pääsee tekemään Taidetta isolla T:llä, mutta lähinnä ne on askarrelleet meduusoja paperilautasista. 🙂 Tosi hienoja kyllä, mutta en mä niitä ehkä Taiteeksi kutsuisi. 😉

    • 5.1

      Emilia sanoo

      Eipä kestä. 🙂 Mun pitäisi kyllä kerätä myös näitä toisinpäin lainattuja sanoja, ranskan sanoista tulee aika hauskoja myös etenkin kun niitä rupeaa taivuttamaan suomeksi.

  4. 6

    Mira sanoo

    Meillä kotikielenä on englanti, joka ei ole kummankaan äidinkieli. Ymmärrän norjaa, joka olisi puolisoni äidinkieli, mutta jotenkin englanti on vakiintunut meidän yhteiseksi kieleksemme. Kauhulla odotan oppiiko meidän muksumme mitään kieltä kunnolla, kun äiti puhuu hänelle suomea, isä norjaa ja keskenään vanhemmat sitten keskustelevat englanniksi.

    Englanti on kuitenkin hieman vajavainen mitä tulee pohjoismaassa asumiseen. Sujuvasti siis käytämme useimmiten norjalaisia sanoja seassa. Joskus harvoin myös suomea.

    Talkoot ovat dugnad ja rieska on lompe. Mehu ja tuoremehu on (norjalaisille) tärkeä erottaa toisistaan, joten käytössä on saft ja juice. Nakki on pølse ja jatkuvaa keskustelua käydään siitä voiko hot dog olla pelkkä nakki vai onko se ainoastaan nakki-sämpylä-kombo. Mies yrittää kutsua myös leikkeleitä hot dogeiksi (argh). Myös joitain asioita, joille olisi englanninkielinen vastike, tulee käytettyä norjaksi: esim. fastlege, helsestasjon (= neuvola). Samoin raitiovaunu on useimmiten tram, mutta toisinaan trikke. Hai on hai kummallakin kielellä, joten sitäkin tulee käytettyä yllättävän usein ihan vain koska voi.

    Toisinaan myös tulee vastaan tilanteita, jolloin emme tiedä jotain sanaa muulla kielellä kuin äidinkielellämme. Sitten minä toiveikkaana puhun suomea tai mies norjaa ja yllättävän usein onnistutaan nappaaamaan sisällöstä kiinni.

    • 6.1

      Emilia sanoo

      Neuvola on muuten meilläkin neuvola, sille kun ei ole ranskaksi sanaa. Samoin terveyskeskuskin on yleensä meillä terveyskeskus, vaikka se on äänneasultaan jo vähän haastavampi lainasana. 🙂

      Mä tiedän pareja, jotka on vaihtaneet yhteistä kieltä jossain vaiheessa suhdetta, mutta musta se tuntuisi tosi vaikealta – no, eipä meillä miehen suomi vielä vähään aikaan ole mun ranskani tasolla. 😉 Sekin tuntuisi vaikealta, että molemmat puhuisi eri kieltä, jos toinen sitä ymmärtää, mutta ei puhu yhtä hyvin – vaikka toisaalta se tuntuisi aika reilulta asetelmalta. Yllättävän hyvin lapset oppii kolmikielisiksikin, vaikka useinhan se vanhempien keskeinen kieli voi jäädä passiiviseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *