Ruutuaikaa isän kanssa

#isänkanssa

Vuoroaan odottamassa.

Lapsiasiavaltuutetulta tuli sähköpostia. Kuulostaa uhkaavalta, mutta kyse ei nyt ollut siitä, että siellä on kiinnitetty huomiota siihen, miten paljon sokeria meillä mätetään aamupuuron päälle, vaan tarkoituksena oli vain pyytää osallistumaan Isän kanssa -kampanjaan, jolla halutaan osoittaa, miten iso merkitys isillä on lastensa arjessa.

Mä ajattelin heti, että postaus ranskalaiseen ruokakulttuuriin kasvattamisesta, jonka lupasin ranskalaisesta kasvatuksesta kirjoittaessani, sopisi tähän mainiosti. Sekin on kyllä tulossa, mutta ei se ole ihan koko totuus meidän lasten yhteisestä ajasta isänsä kanssa.

Mies tekee aika paljon töitä. Aina välillä on vähän ärsyttävää, kun huomaa olevansa taas jossain asiassa tosi tyypillinen tilastotapaus, mutta niin tässäkin: miehen pisimmät työviikot näyttää sijoittuvan tähän pikkulapsiaikaan (tai ainakin mä toivon, ettei pidempiä ole tulossa). On se viikonloput kotona, mutta arkena se tulee yleensä  kuuden maissa päivälliselle (tai siis laittamaan sen). Eli aikaa isän kanssa on sen päivällisen verran (ja siitä siis lisää tuonnempana) ja sen jälkeen ollaankin jo menossa nukkumaan.

Tämän syksyn ajan miehellä ja lapsilla on kuitenkin ollut tapana pelata yhdessä tabletilla vielä vartti tai puoli tuntiakin ruoan jälkeen. Ensin ne pelasi änksipöötsiä, mutta nyt ne on löytäneet jonkun autopelin, jossa kaahaillaan kilpa-ajoissa eri puolilla maailmaa.

Mä olen välillä ollut vähän ärtynyt tästä pelaamisesta, koska yhdessä vaiheessa se meinasi joka ilta venyä niin, että nukkumaan päästiin aiottua myöhemmin, ja mun piti olla huomauttamassa kellosta. Ja aina ruutuajasta puhuttaessa korostetaan, miten erityisesti ennen nukkumaanmenoa ei pitäisi mitään ruutuja katsella ollenkaan. Eikä tollaiset kaahailupelit musta ole muutenkaan mitenkään erityisen kehittäviä, lukisivat yhdessä kirjaa mieluummin.

Mutta nyt ei olekaan kysymys mun ajasta lasten kanssa. Mähän voin halutessani istua lukemassa niiden kanssa koko pitkän iltapäivän sen sijaan, että annan niiden katsoa videoita koulun jälkeen. Elämään pitää kuulua myös sellaisia hetkiä, jotka ei ole mitenkään kehittäviä, jolloin vain ollaan yhdessä ja tehdään jotain, mikä on kaikista kivaa. Ja kun ne hetket toistuu joka päivä, ne tekee siitä yhteisestä arjesta ihan parasta.

Pyjaman pukemiseen menevä aika muuten lyheni kymmeneen sekunttiin, kun siitä tuli ehto pelin aloittamiselle. Paitsi että kuvassa on huijattu ja yksi pelaaja on vielä pyjamaton.

Mitä teidän lapset tekee isän kanssa?

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tällä hetkellähän meillä lapset tekee isänsä kanssa melkein kaiken. Mies vie ja hakee päiväkodista, tekee ruokaa lasten kanssa, höpsöttelee, leikkii, lukee. Muutenkin mies on kuulemani perusteella harvinaisen osallistuva isä (puhutaanko ikinä ”osallistuvasta äidistä”?), mutta koska olen nyt niin poissa pelissä, vastaa hän käytännössä kaikesta.

    Normaalisti pyöritämme molemmat arkea ihan yhtä paljon. Mies kyllä yleensä pesee lapset ja niiden hampaat ja peittelee unille. Samoin yöheräilyt mies on hoitanut siitä asti kun lapset täyttivät vuoden. Kirjastokäynnitkin on miehen ja lasten yhteistä aikaa. Mitäköhän mä oikeastaan lasten kanssa teenkään? 😀

    • 1.1

      Emilia sanoo

      Joo, ”osallistuva äiti” on tosiaan aika lailla se normi… Mutta ehkä se normi pikkuhiljaa näiden osallistuvien isien myötä muuttuu. Ja melkoisia hyppäyksiähän siinä tehdään. Meillä painaa vielä kulttuurierot, niin mun täytyy aina välillä muistuttaa itseäni siitä, että Ranskassa on esim. ihan normaalia, että miehen isä ei omilta lapsiltaan ole koskaan vaihtanut yhtään vaippaa

      Mutta etköhän säkin pääse taas osallistumaan ihan kivasti, kunhan pääset taas pystyyn ja liikkeelle.

  2. 2

    anonyymi sanoo

    Mies ottaa lapsia mukaan asioille aina kun mahdollista. Samaten erilaisiin hommiin autonpesusta lumitöihin ja keittiönlaittoon. Noilla on yhteistä ruutuaikaa joskus. Laulavat laulukirjoja läpi ja lukevat. Mies tykkää pelata pallopelejä lasten kanssa ja silloin tällöin lautapelejä. Käyvät puistossa tai pyöräilemässä, kesällä uimassa, talvella luistelemassa ja pulkkamäessä. Saunassa noilla on vitsinkerrontakilpailuja. Lisäksi nuo pelleilevät, painivat, esittävät erilaisia temppuja toisilleen. Mies ja lapset ovat keskenään tehneet joitakin reissuja ja retkiä. Isompien kanssa on myös yhteisiä harrastuksia ja muita menoja.

    Se, mitä mies tekee lasten kanssa riippuu ajankohdasta (kesä-talvi, arki-ilta/vknlppu), siitä, onko kyseessä todellinen vapaa-aika vai asioitten ja hommien hoitoaika, ovatko kaikki lapset mukana tai vain osa (ja minkäikäiset).

    • 2.1

      Emilia sanoo

      Se on kyllä melkein kivointa, kun lapset pääsee mukaan ihan niihin tavallisiin puuhiin. Mulla ei aina meinaa hermot riittää siihen, että siivoaisin tai varsinkaan laittaisin ruokaa lasten kanssa, mutta mies jaksaa sitä paljon paremmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *