Kesän ensimmäinen ja viimeinen purjehdus

lapset veneessä 2

Hyvinhän ne mahtuu kaikki kolme.

”Ostettiin sittenkin liian pieni vene”, oli tekstiviesti jonka mun äiti sai isältäni, kun oli selvinnyt että heistä on tulossa kaksosten isovanhempia. Muun muuassa lapsenlapsia ajatellen vanhempien purjevene oli nimittäin juuri vaihdettu numeroa suurempaan, mutta makuupaikkoja laskettaessa ei siis oltu otettu huomioon tätä tuplapottia.

veneessä uni

Ja nukkumatilatkin näyttää riittävän.

No, näiden kolmen vuoden aikana me ollaan oltu veneellä tasan kaksi kertaa. Ekan kerran kun kaksoset oli vuoden vanhoja. Oli vähän aallokkoa, mulle tuli aika huono olo ja siinä vaiheessa kun toinen pienistä oksensi pitkin kajuuttaa käännyttiin takaisin satamaan. Saattoi johtua kyllä alkavasta vauvarokostakin. Tänä kesänä oli tarkoitus kokeilla uudelleen, mutta sääolosuhteet (liian tuulista, liian kova aallokko, liian sateista), loma-ajat, käsiparien vähyys ja virukset lykkäsi purjehdusta kerta toisensa jälkeen.

Mutta viime viikonloppuna vain mä olin flunssassa ja oli aurinkoista ja niin tyyntä, että ajateltiin pärjätä alimitoitetulla huoltosuhteella (yksi käsipari veneelle, yksi lapsille), joten purjehtimaan päästiin. Ja oli hienoa.

purjehtimaan lasten kanssa

Tuulta nolla metriä sekunnissa, ei juuri pelkoa laidan yli lentämisestä.

veneessä eväät

Satama oli vielä näköpiirissä, kun kuultiin ensimmäinen ”nälkä!” Se on se raikas meri-ilma.

veneessä lasten kanssa

Purjeetkin saatiin nostettua.

lapsi purjeveneessä

Ja se valo.

Tosin lapsista varmaan hienointa oli kun päästiin takaisin satamaan ja ne sai hypellä saaren kallioilla. Sitäkin se purjehdus toki on, mutta eipä siihen venettä tarvitsisi, sen kun ottaa lautan tai vesibussin alle ja suuntaa johonkin niistä Helsingin kymmenistä saarista.

veneessä saari 1

Käsi kädessä seikkailuun.

Saa nähdä, miten ensi kesänä käy. Purjehtiminen lasten kanssa on varmaan ihan omanlaisensa lomailun muoto. Jo pelkkä se tavaramäärän ajatteleminen uuvuuttaa mua – vaikka tällä kertaa ei tarvittukaan mun mukaan pakkaamia pipoja, fleecehaalareita ja välikausihaalareita, mitkä yleensä on kesäpurjehdukselle ihan normikamaa.

p.s. Jos on hyviä vinkkejä siitä, miten vastaanhangoittelevalle 3-vuotiaalle puetaan pelastusliivit, niin kiitos, saa jakaa. Tai miten se saadaan pitämään niitä valittamatta? Mitkään selitykset ei tuntuneet tehoavan, koska liivit on yksinkertaisesti ”liian kalaman isot.”

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Kommentit
  1. 2

    sanoo

    mite sellaset pehmeät liivit, niissä on sisällä ikäänkuin irrallisia styroksimuruja ja ne ei ole niin kovat päällä. hetken kun mietin niin keksin merkin, nyt mulla on rauhan hetki kun 2½v on päiväunilla ja isommat sählytreeneissä ja ajatus ei Ihan kulje 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *