Pehmeä lasku ja kova lasku

Mun hoitovapaa on siis päättynyt, ja kaksoset aloittaneet koulutiensä – tai no, joku voisi sanoa että kyseessä oli päivähoidon aloitus. Ranskassakin on pehmeä lasku käytössä päiväkodeissa ja perhepäivähoitajilla – eli alle 3-vuotiaiden hoidossa: hoitoon mennään ensin tutustumaan vanhemman kanssa pariksi tunniksi kerrallaan, päivä päivältä vähän pidempään, ja sitten kun paikat ja ihmiset on tuttuja viikon tai parin päästä, niin hoitoon jäädään yksinään. Mutta meidän 3-vuotiaat ja sitä vanhemmat menevätkin kouluun: sinne tullaan aamulla, riisutaan takki naulakkoon ja laitetaan tossut jalkaan, annetaan pusu saattajalle ja mennään luokkaan.

No, oli tuolla meidän pienten luokassa ekana päivänä ollut äitejä ja isiä nurkissa pyörimässä jonkun aikaa, mutta se varmaan johtui siitä, kun ollaan täällä Suomessa kuitenkin. Niin,  ja on siellä tietysti niitä aikuisia muutenkin vähän enemmän kuin Ranskassa, jossa 30 lapsen luokat on ihan yleisiä, ja joka luokalla on yksi opettaja ja yksi lastenhoitaja. Täällä mennään Helsingin kaupungin normien mukaan, eli pienten ryhmä on aika pieni, jotta hoitajiakin mahtuu tarpeeksi sekaan.

Yksi juttu missä ranskalainen koulu on musta hyvä, on se, että joka luokalla tosiaan on se opettaja (Ranskassa pätevyys kattaa sekä nää päiväkoti-ikäiset että alakoulun, eikä ne ole kasvatustieteilijöitä, mutta maisterisihmisiä nyt kuitenkin), ja se myös viettää lasten kanssa koko päivän ruokailua ja päiväunia lukuunottamatta (ulkoilut vähän vaihtelee). Suunnittelu- ja valmistelutyö tehdään sitten kouluajan ulkopuolella, samoin kuin kaikki paperihommat ja henkilökunnan palaverit (ihan niin kuin Suomessa isompien koulussa). Mutta lapsilla on siis koko päivän käytössään se korkeimmin koulutettu ammattilainen joka on itse suunnitellut miten juuri hänen luokassaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa tänään toteutetaan. (Tänään luettiin tarinaa Popi-apinasta. Eilen laulettiin ”Vole vole papillon” ja piirrettiin.)

Lopputulos riippuu sitten tietysti ihan tosi paljon niistä ihmisistä, niin kuin aina. Meillä kävi tuuri, ja opettaja on esikoisen vanha joka me tiedetään ihan mahtavaksi juuri pienten kanssa, ja lastenhoitajat on myös viime vuodelta tuttuja ja mukaviksi tiedettyjä. Toinen juttu mistä mä tykkään ranskalaisessa systeemissä on se, että opettajina on paljon enemmän miehiä kuin Suomessa, ja täällä Helsingin koulussa on myös lastenhoitajina paljon miehiä. Mun omassa päiväkodissa meillä oli aikoinaan yksi sivari, mutta näillä on henkilökunnan sukupuolijakauma suunnilleen sama kuin se nyt ihmiskunnassa on.

No joo, kaksi ekaa päivää on sujuneet ihan mukavasti, mitä nyt tänä aamuna lapset oli vähän närkästyneitä, kun kouluun piti taas lähteä, kun eilenhän siellä käytiin jo, mutta valitus ei ole yltynyt huutokonsertiksi eikä itkuksi. Mutta nyt koulu-uraan tuleekin sitten pieni katkos, sillä totta kai syksyn ensimmäinen flunssa nosti äsken kuumeen. Tutut kuviot siis.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Kommentit
  1. 1

    bleue sanoo

    Pikaista paranemista pikkuisille!
    Mielenkiintoisia juttuja taas kerroit. Samoinhan suomalaisen pväkodin ryhmässä on lastentarhanopettaja (maisteritason koulutus)/ryhmä.

    • 1.1

      sanoo

      Niin on totta kai lastentarhanopettaja (paitsi että ne on kandeja yleensä), mutta tuntuu, että käytännössä ne ei aina ehdi täyttä päivää tehdä siellä ryhmässä, kun työajalla pitää tehdä niin paljon muutakin. No, ranskalaisessa koulussakin opettajan työaika luokassa loppuu puoli neljältä, sen jälkeen on hommissa vain lastenhoitajat. Muuten kyllä tykkään suomalaisesta systeemistä, että pienten opettajat on nimenomaan lasten kehityksen asiantuntijoita, Ranskassa tosiaan riittää minkä tahansa kandintutkinnon päälle läpäistyt kokeet ja vuoden pedagogiset opinnot harjoitteluineen.

      • 1.1.1

        bleue sanoo

        Maistereita nykyään mutta vanhaa koulutettua toki vielä paljon töissä. Minusta ltolla oli (kymmenen vuotta sitten :D) työaika ryhmässä just lyhempi sen vuoksi että suunnittelu tehtiin ”omalla ajalla” joku 1 t/ pvä, kuka sitten missäkin.
        Tuo ranskalaissysteemin selvennys olikin mielenkiintoista!

  2. 2

    sanoo

    ”eilenhän siellä käytiin jo” :’D

    Meillä on kans päivähoidon aloituksessa ihan täyskäsi sairastelujen suhteen.

    • 2.1

      sanoo

      Niin no Lintsilläkin käytiin vain yhtenä päivänä, nähty mikä nähty.

      Tsemppiä sairasteluun! Mä vielä elättelen toivetta, että kun nää on kiitos isosiskon ja leikkipuiston pöpöjen sairastelleet ihan kivasti jo kotihoidossakin, niin vastustuskyky olisi sitten aivan ässä ja syksy kuluisi enemmän siellä koulussa kuin kotona. Saas nähä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *