Nimesi on levottomuus

selfie

Tiedätkö sen tunteen, kun tekisi mieli – jotain. Ei itsekään tiedä, mitä kaipaa, mutta mikään ei tunnu riittävältä, jotain pitäisi olla lisää, enemmän, uutta tai erilaista.

Sen tunteen vallassa mä olen vaihtanut asuntoja, töitä, muuttanut ulkomaille, kirjoittanut rakkauskirjeitä, aloittanut romaaneja, hankkinut lemmikkejä (ja ehkä lapsiakin). Erityisesti se liittyy pimeisiin viikonloppuiltoihin, myöhäissyksyyn ja talveen, jolloin mikään ei tunnu liikkuvan. Olisinkohan mä ikinä tehnyt elämässäni mitään, jos asuisin jossain, missä aurinko paistaa?

Ja mitäköhän tästä tunteesta tällä kertaa seuraa? Jotain oikeaa vai pelkkää levotonta Facebookin rämppäystä?

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Taidanpa tietää. Viikonlopuista on tullut väsyneelle ja levottomalle ihmiselle vaikeita. On ihanaa olla vaan eikä aikatauluttaa koko viikonloppua, selvästi kaipaan palauttavaa lepoa ja aikatauluttomuutta. Mutta jos ei yhtään mitään tee eikä missään käy, tulee kärttyisyys ja tyytymättömyys.

    Ex-avomies osuvasti analysoi, että en kestä arkea ollenkaan. Ja se on totta. Nyt kun lähtö toiselle puolelle maailmaa ei ole ihan niin helposti toteutettavissa, olen yrittänyt muistaa tehdä arkea rikkovia asioita riittävän usein, että mulla ja muilla olisi vähän helpompi olla mun kanssa.

    Oma levottomuuteni on joskus kääntynyt väärille urille ja synkistely ja turhautuminen on ottanut vallan. Uskon kovasti, että levottomuuden voi kääntää positiiviseksi muutoksen polttoaineeksi. Tsempit myllerrykseen! Kerro miten käy. 😉

    • 1.1

      Emilia sanoo

      No niinpä, kaikenlaiset spontaanit elämänmuutokset ja repäisyt on tässä vuosien mittaan tulleet paljon hankalammiksi toteuttaa.

      Eilen lähdettiin myrskyiltaan kävelylle, se riitti rauhoittamaan akuuttia levottomuutta, mutta katsotaan tapahtuuko jotain muutakin.

  2. 2

    Helena sanoo

    Haluan vain kertoa, että minun levottomuutta rauhoittaa, kun kuuntelen radiosta(tai YLE areenasta) merisäätä. En ole ikinä asunut merenrannalla, eikä merisää kosketa mitenkään minun arkielämää. Olen vain kuullut sen radiosta lapsesta lähtien.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *