Muuttopuuhissa

naulakko

Me muutettiin nykyiseen kotiimme neljä vuotta sitten. Edellisestä muutosta oli neljä vuotta, sitä edellisestä viisi (mutta siinä välissä syntyi esikoinen), sitä edellisestä viisi (mutta siinä välissä asuttiin Ranskassa). Nyt ollaan siis asumissyklissä päästy siihen vaiheeseen, että joko on muutettava tai sitten on vain tehtävä jotain Sille Keittiön Yläkaapille*.

No, nyt me ei olla muuttamassa, eli joitain neljän vuoden aikana huonosti toimiviksi todettuja väliaikaisratkaisuja on viime viikkoina muutettu (kuten Sen Keittiön Yläkaapin järjestystä. Siellä ei enää ole tuttipullojen korkkeja.) Yksi mun silmää kaivellut on tuossa ylhäällä näkyvä vaatesäilytysratkaisu terassin oven vieressä.

Meillä on toki eteinen tilavine naulakoineen (tai no, viisihenkiselle perheelle tarvittaisiin samantyyppinen naulakkosysteemi kuin Messukeskuksessa, jotta voisi puhua tilavasta), mutta me käytetään oikeastaan vain terassin ovea, joten ulkovaatteet,kengät, reput, käsilaukut, kauppakassit, sateensuojat jne. on luontevaa säilyttää sen vieressä. Ongelma on se, että oven vieressä on vain olohuoneen ainoa ikkuna, ei lainkaan seinää.

eteisen säilytysratkaisuRatkaisu oli siis kirpparimyyntiä varten hankittu vaaterekki, joka pystytettiin ikkunan eteen. Tämäkin kaivelee mun silmää, koska kuraiset haalarit ikkunan edessä… No, kuvittele vain kuraiset haalarit olohuoneen ikkunan eteen. Mutta noin muuten tämä on viikon aikana osoittautunut tomivammaksi systeemiksi, pipot ja rukkasetkaan ei ole kertaakaan olleet hukassa, kun ne siirrettiin laatikostoon. Ja kurahaalarikauden päättyessä viimeistään helpottaa. Mutta mä odottelen kyllä edelleen sitä suihketta, jolla lapset ruiskutetaan syyskuun puolivälissä ja joka pitää ne kuivina ja lämpiminä toukokuulle saakka – ilman haalareita.

Ei ole totta, mä kirjotin juuri sisustuspostauksen!

*siis sille kaapille, jossa säilytetään perintöastiaston pyöreää tarjoiluvatia, tuttipullon korkkeja, kakkukynttilöitä, talipalloja, hammastikkuja ja pakasterasioiden kansia.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Meilläkin on Se Keittiön Yläkaappi! OMG! Tämä on varmasti universaali ilmiö!

    Mutta mitä sisustukseen tulee, ensinnäkin kiva idea, ja toiseksi, mulle kelpaa myös sen suihkeen betaversio, jolla lasten haalarit, kengät, hanskat ja pipot suihkutetaan syyskuussa, ja jonka avulla ne sitten vain hylkii kuraa.

    • 1.1

      sanoo

      Ja ai niin: me oltiin varmaan samassa baletissa. Tai siis oltiin. Mun piti tulla sanomaan moi, mutta en sitten kyennytkään kun seuralaiselleni nousi kuume.

      • 1.1.1

        Emilia sanoo

        Voi kurjuus! Siis kuume. Me tykättiin baletista kovasti, luvassa on postaus siitäkin.

    • 1.2

      Emilia sanoo

      Se Keittiön Yläkaappi todennäköisesti leviää virustartuntana asuntonäytöissä.

  2. 2

    sanoo

    Me ollaan ilmeisesti päästy samaan vaiheeseen kolmen vuoden asumisen jälkeen. Musta sisustaminen ja lapsiperhe on jotenkin yhteensopimaton yhtälö. Pakko järjestää asiat toimiviksi sen esteettisyyden kustannuksellakin. Mutta olen ajatellut että aika aikaansa kutakin. Mä sit ehdin sisustaa mielin määrin, kun lapset on muuttaneet pois, jos se mua kiinnostaa. Siihen asti se on niitä haalareita ja kurahousuja, myöhemmin varmaan vaatteita, meikkejä, urheilukamoja, kirjoja ja niin edelleen.

    • 2.1

      Emilia sanoo

      Mun täytyy myöntää, että ei meillä erityisen sisustettua ollut ennen lapsiakaan – mutta jotenkin mä elättelen toiveita siitä, että sitten lasten kasvettua mäkin olen kasvanut sellaiseen vaiheeseen, että saan pidettyä ympäristöni jotenkin siistinä ja harmonisena. Saa nähdä. Mutta tää Suomen ilmasto kyllä luo vielä aivan omia haasteitaan lasten kanssa sisustamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *