Miten valita parhaat vaunut: 3 vinkkiä joilla säästät rahaa, aikaa ja hermojasi

parhaat vaunut, tuplarattaat Usko pois, sä et halua käyttää yhtä paljon aikaa ja energiaa vaunujen valintaan kuin mä olen vuosien varrella käyttänyt. Meillä on ollut kahdeksat lastenvaunut tai -rattaat. Eli älä tee niin kuin minä tein, vaan tee näin:

1) Unohda parhaat. Unohda täydelliset. Niitä ei ole.Voi olla tosi hyvät vaunut, ihan hyvät tai sitten sellaiset, joita ei kannata ostaa. Ja se mihin luokkaan vaunut kuuluvat, riippuu aika paljon käyttäjän tarpeista ja mausta (ja hinnasta: halvat ei ole tosi hyvät). Täydellisiä et siis tule löytämään, joten lopeta turha vertailu ja tähtää lähinnä siihen, että vaunukaupat eivät kaduta ihan tarpeettoman paljon. ”Riittävän hyvä” on termi, johon kannattaa tutustua jo nyt. Olet riittävän hyvä vanhempi, kun valitset vauvalle riittävän hyvät lastenrattaat.

2) Valitse vaunut tämän hetken tarpeesi mukaan. Ihan turha miettiä, minkä kokoinen lapsi on 3-vuotiaana, mahtuuko se vielä nukkumaan päiväunia vaunuissa ja saako näihin seisomalautaa kun ehkä kahden vuoden kuluttua syntyy pikkusisarus. Totta kai toiset käyttää samoja yhdistelmävaunuja ensin esikoisella neljä vuotta ja sen jälkeen kolmella pikkusisaruksella ja naapurin siskon lapsilla, mutta ihan yhtä monet myy yhdistelmänsä puolentoista vuoden jälkeen eteenpäin ja ostaa tilalle toisen mallin. Esikoisen kanssa vauvavuottakin on ihan tarpeeksi hankala hahmottaa saati että pystyisi kuvittelemaan elämää taaperon kanssa.

3) Osta käytetyt lastenvaunut. Vaikka (ja varsinkin jos) vanhempasi ovat luvanneet maksaa vaunut. Osta tunnettua merkkiä (käytännössä siis Emmaljunga – Bugaboo, Phil&Teds, Brio tai Teutonia voi varmasti päästä harkintalistalle). Etsi netistä tai tuttavapiiristä myyjä joka on lievästi siivousvimmainen nipottaja, ja voit olla varma, että laatu on kohdallaan, mutta jos malli ei ollutkaan sopiva, niin ei harmita puoliksikaan niin paljon (koska olet maksanut vaunuista korkeintaan puolet uusien hinnasta, ja saat siitäkin vielä reilun summan takaisin kun myyt ne eteenpäin).

No niin, nyt mä olen saanut tämän sydämeltäni, johan helpotti. Taidan kirjoittaa vielä yksityiskohtaisemmankin listan vaunujen valintaan – mitä tahansa muuta kuin kaivaa varastosta ne viimeiset vaunut pestäväksi ja myyntiin pantavaksi.

Klikkaa linkkiä ja seuraa Leluteekkiä bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä Facebookissa. Instagramista ja Twitterista Leluteekki löytyy myös, samoin Pinterestistä.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hyvät ohjeet!
    Mulla on ollut käytössä kolmet vaunut.
    Ekat oli sillä periaatteella, että äkkiä vaan jotkut vaunut ja mahdollisimman halvalla ja ne lähtikin pois sitten, kun koppavaihe loppui ja huomasin, että ratasvaihe ei jotenkin toiminut meillä niissä vaunuissa. Ja ne oli rumat! Oli siis 50€ huutonetistä.
    Toiset ostin uutena (350€) ja ne palveli meitä siihen saakka, kunnes tämä meidän kakkonen täytti 3kk. Olin muka kuvitellut liinailevani niin paljon, että en tarvisi tuplia, mutta nämä tuplat on kyllä pelastanut mut niin täydellisesti, että ostakaa kaikki tuplat, jos lapset on pienellä ikäerolla!!!
    Kolmannet on siis Bugaboo donkeyt ja olisin ihan varmasti ostanut käytettynä (hintaa, kun on) mutta ei näitä kyllä löytynyt! Uudet siis. Ja nämäkään ei ole täydelliset, vaikka niin aluksi luulinkin, mutta nämä on tosi hyvät! 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Oi, mä kanssa rupesin himoitsemaan noita donkeyja heti kun ne näin, mutta kaksoset oli jo puolitoista siinä vaiheessa, ja mä olin ylipäätään niin kypsynyt tuplarattaiden työntämiseen, että tarkoitus oli saada ne vain kävelemään niin pian kuin mahdollista. Mutta mä luulen, että ne olisi kyllä olleet meillekin ne tosi hyvät. 🙂

  2. 2

    sanoo

    Hyviä neuvoja, kiitos! Meillä on kova vaunupohdinta tällä hetkellä. Haluan yhdistelmät, mieluiten hyväkuntoiset käytetyt, ketterät ja sellaiset, jotka mahtuvat pienehkön auton takakonttiin. Vähitellen alkaa selkiytyä, mitä tahtoo. Vielä pitäisi päästä vähän koeajelemaan ennen lopullista päätöstä…

    Onko muuten kovinkin yleistä, että omat vanhemmat tahtovat maksaa vaunut? 😀 Äitini lupautui maksamaan ne, ja tunsin itseni ihan junioriksi. Eipä sillä, hyviin saa uutena menemään rahaa ihan mukavasti, joten pieni sponssi lämmittää mieltä.

    • 2.1

      sanoo

      Mä luulen, että vaunujen sponsorointi on erityisen yleistä just esikoisen kohdalla – se on niin selkeä rahareikä. Meillä kyllä mun vanhemmat ja appivanhemmat on kustantaneet myös kaikki turvaistuimet, mikä on niiden hinta (ja määrä! Kahdeksan niitäkin, kun istuimia on kahdessa maassa) huomioon ottaen aika kiva.

      Toi auton takakonttiin pakkaaminen on musta ihan kamalaa – mutta olen nostellen oikeastaan vain niitä tuplapainajaisia. Mutta jos sitä pääsee vertaamaan, niin kannattaa kokeilla. Ja jos päivittäin nostelee, niin sellainen ”irrotetaan vaan nää pyörät näppärästi” -ratkaisu voi pidemmän päälle olla aika hermoja raastava, varsinkin kurakeleillä.

  3. 3

    Vilijonkka sanoo

    Meillä oli yhdet ja samat yhdistelmät kolmella lapsella, kunnes lahosivat lopullisesti. Lisäksi on ollut ”vaan” tuplat ja matkarattaat. Tai oikeastaan kahdet matkarattaat, koska ekat olivat tosi huonot ja joutivat kaatopaikalle kahden tenavan käytön jälkeen. Kehitys kyllä kehittyy vaunuissa sitä vauhtia, että viimeistään kolmannen muksun kohdalla ne aikoinaan omasta mielestä hienot ja modernit vaunut alkaa tuntua jotain muinaisilta retrokärryiltä, ja oikeastaan toivoo, että ne hajoaisi, niin saisi ostaa ihan erilaiset…
    Ja : Meillä myös mummo halusi osallistua vaunujen hankintakuluihin. Lienee siis yleistä 🙂

    • 3.1

      sanoo

      Joo, uskomatonta, miten nopeasti noi muodit vaihtuu ja oma silmä tottuu siihen uuteen hyvännäköiseen. Kyllä noi kärrymarkkinoijat osaa asiansa. 😉 Mutta varsin vähillä rattailla olette kyllä selvinneet, hatunnosto siitä.

      • 3.1.1

        Vilijonkka sanoo

        Vähillä rattailla ollaan pärjätty, mutta sen sijaan meillä on kaikenlaisia polkupyöriä (apupyörillä ja ilman), kolmipyöriä, pyörän istuimia, peräpyöriä, pyörän peräkärryjä, potkupyöriä, potkukelkkoja, jne…

        • 3.1.1.1

          sanoo

          😀 Meillä on toi pyöräarsenaali vielä aika hyvin kurissa, pyöränistuin ja kolmipyöräinen on annettu eteenpäin ja pyöriä on vain 1/lapsi – pyöräkellarin koko huomioon ottaen tässä olisi hyvä pysyä.

  4. 4

    sanoo

    Voih, vaunuostokset on hankalia! Käytettyjen nimiin on vannottu mekin. Viimeisimpään harkintaan kyllä meni täysin hermot, second handina hankitut Phil&Tedsit jossain ihmeellisessä tilanteessa vääntyivät (runko siis), ja nyt ne on käytännössä valmiit kaatikselle. 🙁 Täytyy katsoa saisiko niistä jonkun kympin takaisin, jos myy tiettyjä osia yksinään.

    Ja hei, sinut on haastettu!

    • 4.1

      sanoo

      Meiltä myös meni ekat tuplat kaatikselle, mutta se ei ollut niin suuri ihme, kun ne oli sellaiset halpikset – ei juuri ollut valinnanvaraa, kun edellisen talon hissi (ja vaunuvaraston ovi) oli aika paljon kaikkia normeja kapeammat. Mutta kellariin jäi vielä kyseisten kärryjen kantokopat, vähän ihmettelen, että mitäs hitsiä mä niille teen. No, ne on siellä perällä, niin en näe niitä kovin usein. 😉

      Ja nyt kyllä pistit pahan haasteen. 🙂

  5. 5

    Jenna sanoo

    Oon kyllä samaa mieltä, että täydellisiä ei oo, mutta pitää yrittää löytää kyllin hyvät omaan tarpeeseen. Meillä on siis yksi vuoden ikäinen lapsi ja hänellä on Emmaljungan Citycrossit pääasiallisina vaunuina, jotka ostettiin uutena alesta. Hyvät, mutta isot. Sitten ostettiin kakkosvaunuiksi Brion Singit, alesta ja uutena nekin. No ei niin hyvät, mutta mahtui autoon paremmin. Onneksi sain myytyä eteenpäin. Sitten tuli vielä tarve matkarattaille, jotka ostettiin käytettyinä, mutta oli kuin uudet (joku vaunuhamsteri myi).

    Ja mun äiti, mummi ja anoppi olis kaikki halunnu ostaa vaunut ja meinas ihan tappelu tulla. No, onneks saatiin sitten pinnasänkykin lahjaks, kun ei siihen ensialkuun tarvittu niitä kolmeja vaunuja 😀

    • 5.1

      sanoo

      Voi, tehän kerkeätte vielä hyvin ainakin neljännet kärryt ostamaan. 😉 Olisikohan sponsorit suostuneet perustamaan jonkun vaunurahaston, sieltä olisi sitten voinut tarpeeseen nostaa?

      Pinnasänkyjä meillä on muuten kolmella lapsella ollut vain kaksi käytössä ja niihin on rahaa pistetty peräti kolmekymppiä. 🙂

  6. 6

    sanoo

    Me ostettiin esikoiselle kovan harkinan jälkeen (uutena, ja juu: miehen vanhemmat halusivat maksaa) Emmaljungan Ceroxit, siis yhdistelmäratas kantokopalla. Ajattelin että varsinaiset vaunut joissa ratasosa erikseen ovat hankalat säilyttää meidän pienissä tiloissa, mutta jos nyt olisin vaunuja ostamassa, ostaisin ehdottonmasti sellaiset. Kantokoppa oli liian pieni jo puolivuotiaalle toppavaatteissa. isäksi rattaassa oli heittoaisa, jota kuvittelin tosi käteväksi, mutta se oli heilakka ja huteran tuntuinen (hyvin kesti kyllä käytössä). Rattaat olivat myös jumalattoman leveät ja hankalat joka paikassa. Kun lapsi oli puolitoistavuotias, yhdistelmä jäi mummulan vinttiin varamummlarattaiksi, ja ostimme Emmaljungan kuomurattaat. Joskus myöhemmin ostin vielä Brion Ponyt matkarattaiksi, koska ne nyt vievät autonperään kasattuna suunnileen yhtä vähän tilaa kuin useimmat näkemäni matkarattaat, mutta niissä on kunnon renkaat toisin kuin useimmissa näkemissäni matkarattaissa. Renkaat saa vielä helposti irti, joten tilanahtauden iskiessä pelivaraa on. Eli jos olisin ostanut vaunut&ratasyhdistelmän, oltaisiin pärjätty sillä matkaratastarpeeseen saakka. Nyt on se yksi ylimääräinen hirvitys mummulan vintissä, mies suunittelee tekevänsä siitä mäkiauton…

    Ja me muuten on pärjätty rattailla ja liinalla, kolme lapsen kanssa jotka syntyneet kahden vuoden ikäerolla. Olen liinaillut vauvojen kanssa antaumuksella. Ekat puoli vuotta vauva on kulkenut liinassa, sen jälkeen olemme kulkeneet vähän tilannekohtaisesti vaihdellen, esim. joskus on kätevää laittaa vähän isompi vauva rattaisiin ja rauhoittaa uhmis ottamalla hänet liinakyytiin selkäpuolelle.

    • 6.1

      sanoo

      Tää on jännä, kun käyttötarpeet ja mieltymykset kyllä vaihtelee: meillä oli esikoisella sellainen kova koppa, ja kirosin sen kyllä niin moneen kertaan. Mä olin jotenkin kuvitellut, että sitä on kätevä kantaa – rattaat ei mahtuneet hissiin ja piti aina roudata se koppa vaunuvarastolta pihan yli ja hissiin. Kaksosille sitten ehdoton vaatimus oli kantokassit, ja ne toimikin tosi näppärästi. Mutta meillä kyllä onkin ollut niin minilapsia, että nää kokojutut ei yleensä ole olleet mikään ongelma. 😉

      Brio Ponyt meilläkin oli esikoisella yhdistelmien jälkeen ja niistä tykkäsin tosi paljon, kestää mitä tahansa ja on pienet ja kohtuullisen kevyet työntää (ja kulkee siinä lumessakin).

  7. 7

    pilami sanoo

    Kahdeksat!? Mon dieu!! 😉 Me on menty kaksilla (tai no, kolmilla, kun saatiin Finnairilta updeittaus yhden lennon jälkeen) – yhdistelmävaunuilla ja sitten tuplarattailla. Ja enempää ei tule. Jossain kohtaa esikoisen elämää me miehen kanssa huomattiin, että jengi vaihtaa yhdistelmävaunujaan rattaisiin. Mekin käytiin katsomassa niitä mutta ei oikein keksitty mikä niissä rattaissa olisi millään tavalla kätevämpää kuin yhdistelmävaunujen ratasosio. Reissussakin olen aina ihmetellyt niitä matkarattaita, kun ainakin me on nimenomaan kiitetty Emmaljungiemme hyviä renkaita ulkomailla möykkyisemmissä ja rappusia täynnä olevissa kaupungeissa. Mutta sen kyllä haluaisin sanoa, että tuplarattaissa olisi todellakin parantamisen varaa. Niiden valikoima on niin paljon suppeampi, että rimaa on ihan pakko laskea. Meillä esim. lopulta oli tyyliin kaksi vaihtoehtoa, jotta esikoinen olisi ylipäätään mahtunut niihin vaunuihin omalle paikalleen (joo, lapsemme on pitkä, mut silti en käsitä miten matalalla se kuomu joissain vaunuissa on).

    Mut oikeesti pitää tietysti miettiä jokaisen sitä käyttöään. Mulla olisi varmaan erilaiset vaunut, jos asuttais jossain hissillisessä kerrostalossa kaupungin keskustassa. Nyt tärkeintä ovat hyvät renkaat, jotta eteenpäin päästään maastossa kuin maastossa ja kelillä kuin kelillä. Koiran kanssa kun pitää niitä vaunuja lykkiä kymmenen sentin loskassakin.

    • 7.1

      sanoo

      Hah, muistin juuri, että onhan meillä vielä Ranskassa yhdet tuplat, että yhdeksät yhteensä. 😀 Tuplarattaiden kanssa lentäminen ei nimittäin houkuttanut – eikä sikäläisille kaduille rinnakkainistuttavilla mahdukaan, anoppi löysi sitten kirpparilta vastakkainistuttavan mallin.

      Ongelmahan kaupungissa on se, että meilläkin piti olla a) tosi kapeat vaunut että mahtui siihen luvattoman kapeaan hissiin ja kaupan käytäville, mutta b) viime talvina on saanut silti hoitaa vaunuilla myös lumiauran hommia. Mutta hei, tänä talvena en työnnä rattaita enää metriäkään! Jee! 🙂

      • 7.1.1

        pilami sanoo

        Siis käveleekö teidän 3-vuotiaat jo kaikkialle? Miten pitkiä matkoja teillä pisimmillään tulee? Kun mä oon tässä pohdiskellut, että kuinka pitkään näitä vaunuja pitää kotonaan katsella ja kyllä meidän 3,5-vuotiaskin ne tarvitsee, jos halutaan ihan kunnon lenkeillä käydä. Ja nuorempi on vasta sen 1,5-vuotta.

        • 7.1.1.1

          sanoo

          Jep. Rattaita ei ole käytetty kertaakaan sitten – viime kevään? Ja talvellakin oli käytössä enää vähän satunnaisesti, kiireestä riippuen. Kyllä ne reilun kilometrin kävelee putkeen, ja toisen takaisin päin esim. kirjastoon mennessä tai metsässä koiran kanssa. Kouluun ja kaupungille muuten me mennään julkisilla, eli kävelyä jää puolisen kilometriä (ja välillä autolla, eli ei sitäkään). Sujuu kyllä hyvin, ne kivasti kirittää toisiaan, eli vauhtikin on yleensä ihan reipas.

          Mutta näitä on siis kävelytettykin jo aika lailla ihan pienestä, kun mä tosiaan inhosin sitä rattaiden puskemista. 😉 Ja vähän hermojahan se vaatii, kun ne kirmaa tuolla vapaina – liikennevälineissä rattaat on myös siitä kivat, että on lapsille istumapaikka, ihmiset kun ei aina tajua antaa paikkaa, ja meille tarvitsisi vielä kaksi.

  8. 8

    sanoo

    Neljien rattaiden kokemuksella mä sanoisin kyllä, että jos yhtään ajattelee toisen lapsen hankkimista kohtalaisen pienellä ikäerolla, kannattaisi ekoiksi vaunuiksi hankkia suoraan tuplat. Tai siis sellaiset rattaat, joihin saa myöhemmin myös toisen istuimen.

    Meillä ainakin yhdistelmävaunut olivat loppujen lopuksi ihan turhat. Käytimme niitä ehkä pari kuukautta. Lahjoitimme ne pois ja hankimme tilalle Maclarenin matkarattaat. Niitä käytimme siihen asti, kunnes toinen lapsi syntyi (eka oli tuolloin vuoden). Sitten hankimme Baby Jogger City Select -tuplikset. Ne olivat kuitenkin kaupungilla liikkuessa aika rankat ohjata, ja siksi ostin toisiksi tupliksi Maclaren Twin Techno -matkarattaat.

    Nyt olen myynyt tuplamatkarattaat pois, ja haluaisin myös luopua sekä Baby Joggereista että yhden lapsen Maclareneista. Ja ostaa tilalle Brio Ponyt – koska niissä on niin hyvät talvirenkaat. Meidän melkein kolmivuotias ei oikeastaan enää tarvitse rattaita (ehkä tosin satunnaisesti seisomalautaa), mutta tuo 1,5-vuotias ehkä vielä tarvitsisi.

    Mies kyllä repii pelihousunsa.. Sen mielestä meillä on jo nyt ollut ihan liikaa rattaita.

  9. 9

    sanoo

    Meillä oli myös noi Maclarenin tuplat, mutta mä en oikein lämmennyt niille, musta niitä oli yllättävän hankala työntää. No, käytettiin niitäkin, kun arvasin, että ei se vaihtamalla parane, tuplarattaat vaan on ikävä rasti. 😉

    Näytä tää postaus miehelle – paitsi että meillä on ollut ne yhdeksät rattaat (joista kolmet on vielä myymättä), niin täällä jo kaksi henkilöä kehuu kovasti noita ponyja. 🙂 Mä vähän haaveilin tuplaponyistakin, mutta siinä vaiheessa piti vielä saada täysi makuuasento päiväunia varten, niin jätin sitten ostamatta.

  10. 10

    Kanelipulla sanoo

    Lapsi n. 3 v ja käytössä on ollut yhteensä 5 rattaat. The vaunuina bugiksen cameleon, sitten britaxin matkarattaat (ihan syvältä), siitä jatkettiin baby joggerin summit xc mallilla (aivan loistavat, menee lumessa ja missä tahansa maastossa) ja toki vielä mc larenit matkarattaina, ekat meni lennolla rikki niin saatiin upgrade vanhasta mallista. Kaikki uutena ostettu ja muut myyty eteenpäin paitsi baby joggerit ja mc larenit. Bugaboot oli ne ihanat ja kauniit sekä kätevät kärryt kaupungille. Mutta mutta ne pienet pyörät, silloin ei ollut buffalo mallia tarjolla. Jos järkisyillä ja tällä kokemuksella pitäis nyt hankkia kärryt ja niillä yksillä pitäis pärjätä, niin valinta olis ehdottomasti baby joggerin summit xc erillisellä kopalla. Tosin ekan lapsen syntyessä niiden kärryjen täytyy, ainakin omasta mielestä olla myös tyylikkäät ja siinä ei sitten ne järkisyyt ehkä eniten paina. Mc larenit on musta parhaat matkarattaat mitä olen kokeillut, jos verrataan painoa (meillä techno), ominaisuuksia, vakautta ja työnnettävyyttä. Minusta matkarattaiksi ei voi kutsua sellaisia joita ei jaksa yhdellä kädellä esim auton takakonttiin nostaa.

    • 10.1

      sanoo

      Joo, toi ulkonäkö meilläkin painoi aika paljon – kun niitä nyt joutuu joka päivä työntelemään ja katsomaan, niin vaatii kyllä luonnetta lykkiä omasta mielestä ihan susirumia kärryjä.

  11. 11

    sanoo

    nooo, mulla on 30 vai 31 vuorossa, vaihtelunhalusta vaihdellut eikä siitä ettei ne ole aina sopivat ;D meillä kohta 3v tarvitsee rattaita, nukkuu päiväunet jokapäivä kun eskarilaista haetaan, ei pysy hereillä edes väkisten.
    toki ei me enää puistossa tarvita, ruokakauppaankin tuo kävelee ja rattaissa kulkee kauppakassit (5 henkeä ja kissa, ei paljoa mun käsivoimilla kanneta 😀 ).
    mutta kaupungilla ehdottomasti, meillä on 2km matka keskustaan. meillä on phil&teds vibet tällä hetkellä, ja buggisten näköiset kärrit (merkki eri mutta 90% samanlaiset & kankaat käy yksiin) on varastossa menossa myyntiin..

    • 11.1

      sanoo

      No nyt kyllä peittosit mut ihan 6-0! 😀 Päiväunet rattaissa on kyllä aika näppärät, meilläkin kaksoset nukkui pienempinä aina esikoisen hakumatkat iltapäivisin. Ja ostoskärryinä mä olen myös paljon noita käyttänyt – nykyään mulla on sitten sellainen tosi tyylikäs perässävedettävä kärry. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *