”Missä täällä on ne tunnelit?” Eli retki Suomenlinnaan

suomenlinna tunneliMe käytiin Suomenlinnassa pari viikkoa sitten. Kaikki alkoi siitä, että kuten mä tuossa taannoin kerroin, niin ostin lapsille taskulamput. Tämä taas lähti liikkeelle varmaan siitä, että mies innostui leikkimään auton hansikaslokerosta löytyvällä taskulampulla (se on kyydissä noin kaksi kertaa vuodessa, eli autosta tosiaan aina löytyy jotain uutta kivaa), joka sitten tietysti piti luovuttaa takapenkin käyttöön matkan ajaksi. Ja sen jälkeen mua muistutettiin joka kauppareissulla siitä, että pitäisi ostaa taskulamppu. Ja koska rajansa munkin masokismilla ja ”pitää oppia jakamaan” -kasvatusperiaatteilla, niin ostin sitten kolme pientä fikkaria.

Seuraava vaatimus oli sitten, että pitää mennä luolaan, koska mitäs taskulampulla muuten tekee. No eipä mitään niin. Helsingissä vaan on vähänlaisesti luolia, mutta tuli sitten mieleen, että olen mä ennenkin ohjannut innokkaita taskulampunkäyttäjiä pimeisiin nurkkiin. Mä olen siis ollut vuosia kesätöissä Suomenlinnassa oppaana ja turistineuvonnassa, ja yksi vakiokysymyksiä on tietysti: ”Missä täällä on ne tunnelit?” Ja koska suutarinlapsilla ei tunnetusti ole kenkiä, meidän lapsista vain esikoinen oli käynyt Suokissa, viitisen vuotta sitten. No, nyt siis oli syysloma, ja mulla ei oikeastaan ollut mitään hyvää syytä olla viemättä lapsia retkelle.

turistin suomenlinna

No eihän me saarella ihan yksin oltu. Ja kun sitä ei ikinä voi tietää, mikä turistin mielestä on eksoottista ja mahtavaa, niin Unescon maailmanperintökohteen sijasta kiinalaisryhmän muistikorteille tallentui meidän lapset.

Suomenlinnaan kannattaa ehdottomasti tehdä retki myös syksyllä tai talvella. Siellä on ihanaa kesäsesongin ulkopuolella, kun on tilaa ja rauhaa. Museoista on auki vain Suomenlinna-museo, mutta eipä niissä käyminen pienten lasten kanssa se pointti ole muutenkaan. Ravintoloista on aina joku auki, joten ruokaa saa paikan päältä muualtakin kuin Siwasta. Meille sattui vielä aivan mahtava ilma, mutta vaikka nyt on lehdet jo tippuneet puista ja on kylmempää, niin silti kannattaa mennä.

suokki lautta lähtö

Pienellä sprintillä ehdittiin lauttaan molempiin suuntiin.

Lautta-aikataulut kannattaa katsoa erityisen tarkkaan sesongin ulkopuolella, ja kotona päiväunia nukkuville ne voi olla vähän haastavat, mutta jos nukkuminen sujuu rattaissa, niin sittenhän voi mukavasti tehdä koko päivän retken. Ja lauttamatka sinänsä on jo melkoisen jännä, varsinkin tolla uudella lautalla, jossa pääsee ylhäältä ihailemaan maisemaikkunoista näkymiä.

retki suomenlinnaan

”Miksi tässä haudassa on laiva?” ”Mikä se antiikki on?” ”Miksi se oli muotia?” Näiden rinnalla ”Where is the Chinatown around here?” on ihan helppo nakki.

Kaupungista lautalla tullessa ensimmäisille tunneleille joutuu vähän kävelemään, ensin siis kirkon ohi Ison Mustasaaren halki, Suomenlinna-museon ohi ja sillan yli. Ja sitten vain valitaan mennäänkö vasemmalle vai oikealle, kummastakin bastionista löytyy sopivan jänniä tunneleita. Jos lähtee oikealle kohti Linnanpihaa, voi käydä kurkkaamassa Ehrensvärdin haudan lisäksi myös kuivatelakalle, jossa on hienoja purjelaivoja talvehtimassa.

Pisin tunnelihan löytyy vasta Suomenlinnan eteläkärjestä, ravintola Walhallan takaa, mutta sinne asti me ei edes yritetty – kesällä senkin viereen pääsee vesibussilla. Tykkejäkin me ihailtiin nyt vain eväspaikaltamme Piperin puistosta.

suokki tykitMukavaa oli, jospa me mentäisiin jo talvella uudestaan – kävi juuri ilmi, ettei lapset ole koskaan kävelleet meren jäällä vaikka on ikänsä asuneet Helsingissä. Tosin Suokkiinhan ei enää jäitä pitkin pääse, kun laivaväylät pidetään auki molemmilta puolilta, mutta hienosti tuolta valleilta näkyy jäätynyt meri talvella.

kaksoset suomenlinnassa

Edit: lisäsin linkit lautta-aikatauluihin ja aukioloaikoihin.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *