Miksi minusta tulee isona ruotsalainen lapsiperhe

20131023-154643.jpg

Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa…

Aamu alkoi ruotsalaisella 80-luvun popilla. En tiedä teistä, mutta harva musiikkityyli saa mua yhtä takuuvarmasti hyvälle tuulelle. Siinä ”Vill ha dig” -biisin tahtiin hytkytellässäni mä rupesin miettimään, miten oikeastaan koko Ruotsi saa mut aina hyvälle tuulelle. Ja koska ilmeisesti Suomi hävisi Ruotsille olympialaisten jääkiekossa (tätä oli muuten tosi vaikea tarkistaa netistä, mutta luotettava tietolähteeni oli kaksi 5-vuotiasta luistelukoululaista, joiden kuulin keskustelevan aiheesta), niin ajattelin jakaa nämä ruotsalaisten hyvää mieltä tuottavat ominaisuudet teillekin, jos vaikka jotakuta jäi lätkämatsi harmittamaan.

Disclaimerina mainittakoon, että itselläni tähän liittyy toki aimo annos nostalgiaa: mä olen herkkinä teinivuosinani viettänyt kaksi loistavaa ratsastusleiriviikkoa Gotlannissa.

Mutta hei, 7 syytä tulla hyvälle tuulelle Ruotsista ja ruotsalaisista:

  1. Niillä on parhaat äitiyskirjat. Katarina Mazettin ”Familjegraven” on niin hauskaa ja osuvaa kuvausta lapsiperhearjesta, että ei tottakaan. Ja Maria Svelandin ”Bitterfittan” on pohdintaa siitä, millaisia meistä kaikista tuli lapsia saatuamme (mutta vain ruotsalaisäidit lähtevät pohtimaan sitä viikoksi Majorcalle).
  2. Hoitovapaa jonka voi jakaa vaikka päivän pätkiksi siihen saakka kun lapsi täyttää 8 vuotta.
  3. Niillä on maailman cooleimmat (ja ensimmäiset) lattepapat.
  4. Solsidan. Niillä on maailman paras perhekomedia.
  5. Tasa-arvo. ”Vi föräldrar” -lehteä (joka ei ihme kyllä ole maailman paras perhelehti, mutta ei se kauaksi jää) lukemalla selviää, että ensinnäkin Mariam ja Salman Södertäljestä esiintyy lehdessä siksi, että niiden 10-kuisella Ibrahimilla on maitoallergia, eikä siksi että ne on jännittävä maahanmuuttajaperhe, ja toisekseen, että vanhempainvapaiden ja kotitöiden tasainen jakaminen on Ruotsissa ihan miljoona kertaa yleisempää kuin Suomessa.
  6. Sovmorgon. Yllämainitun lehden yleisimpiä aiheita tuntuu olevan, miten päättää, kenen vuoro on saada sovmorgon. Ja tälle ei siis ole sanaa suomeksi, mutta se tarkoittaa sitä, kun toinen vanhemmista (eikä aina se sama) nousee hoitamaan lapset viikonloppuaamuna ja toinen saa nukkua vähän pidempään.
  7. Fredagsmys. Onko mitään ruotsalaisempaa. Ja tällekään ei tietenkään ole sanaa suomeksi – miksi olisikaan, koska ei täällä tosiaan ole tapana pyhittää perjantai-iltaa sille, että laitetaan jotain hitusen syntistä herkkuruokaa ja tehdään jotain kivaa koko perheen kesken (vaikka usein ne vain katsoo leffaa. Mutta sekin kuulostaa kivemmalta kun sille on oma sanansa.)

Nyt mä rupean kuulostamaan kateelliselta, mutta pois se minusta! Ruotsalaisia ajatellessa voi tulla vain iloiseksi. Ja hei, koska kaikki makeet ruotsalaisjutut kuitenkin tulee Suomeen, ja korkeintaan parinkymmenen vuoden viiveellä, niin meidän lapsilla on varmasti mahdollisuus nauttia sovmorgonista!

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Kommentit
  1. 1

    Vilijonkka sanoo

    Me ollaan aikaamme edellä, meillä on sovmorgon ollut jo 8 vuotta 🙂 Tuo ruotsalaisten hoitovapaa kuulostaa kyllä myös hienolta.

    • 1.1

      sanoo

      Täytyy myöntää, että mulle on aamuvirkkuna sopinut hyvin myös se, että mies on hoitanut alkuyön heräilyjä ja mä olen saanut nukkua silloin.

    • 3.1

      sanoo

      Ehkä mun pitäisi antaa Vadelmavenepakolaiselle uusi mahdollisuus.

      Toi niiden hoitovapaasysteemi on kyllä loistava- ehkä täälläkin sitten kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

  2. 4

    miisa sanoo

    Ei liity tähän postaukseen, mutta tuli mieleen, että oletteko jo ratkaisseet kaksosten sänkyongelman? En ainakaan muista törmänneeni mahdolliseen ratkaisuusi asiassa. Mutta mikäli kaksosten sänky/sängyt on vielä ostamatta, niin tuli mieleen, että jos kerrossängyn ostaminen epäilyttää (tosin olen itse sitä mieltä että kerrossänkykin varmasti toimisi kunhan se on lapsille sopiva, eli ei liian korkea ja hyvät reunat) niin olisiko tämän tyylinen ratkaisu mahdollinen? http://www.on24.fi/child/kalusteet_sisustus/sangyt_sohvat/50512 Silloin toisen sängyn saisi päivän ajaksi laitettua pois niin että leikkitilaa olisi huoneessa enemmän, veisi yhtä vähän tilaa kuin kerrossänky siis, mutta ehkä astetta turvallisempi vaihtoehto. Eikä tarvitsisi edes riidellä yläsänkypaikasta… 🙂

    • 4.1

      sanoo

      Joo-o, ihan oikein olet havainnut, ei ole vielä ratkaisua tullut. 😉 Tai no, kerrossänkyyn on päädytty, mutta mallia vielä vähän punnitaan. Mutta toi malli tosiaan on aika hyvä kompromissi. 🙂

  3. 5

    sanoo

    Meilläkin on ollut sovmorgon jo vuosikausia. Hienoa, että nyt saatiin sille sanakin!
    (Täytyy kyllä myöntää, että useimmiten mä olen se sovmorgonista hyötyjä. Ehkä siksi, että meidän 1v herää vieläkin vähintään viidesti yössä äitiä viihdyttämään…)

      • 5.1.1

        sanoo

        Mä jäin vielä miettimään, että onkohan olemassa sanaa sille, kun toinen vanhemmista hoitaa lasten ruokakuviot ja toinen saa syödä rauhassa ilman, että tarvii sen seitsemän kertaa hypätä jotain asiaa hoitamassa?

        • 5.1.1.1

          sanoo

          No pitäisi olla! Tuolittomaan tammikuuhun liittyen mä mietin, että ei kyllä meillä ainakaan ruokailu ole se hetki, jolloin tulisi istuttua paikoillaan liian pitkään. 😉

  4. 6

    Essi sanoo

    Sovmorgon sanaa käytetään kyllä ihan yleisesti Ruotsissa, ei pelkästään lapsiperheissä. Tarkoittaa siis sellaista aamua, että saa nukkua pitkään. 🙂 Mahtava sana!

    • 6.1

      sanoo

      Ranskalaisilla on myös tälle sana, ”grasse matinee” eli kirjaimellisesti rasvainen aamupäivä – tykkään enemmän ruotsalaisten sovmorgonista. 🙂

  5. 8

    sanoo

    Meidän Bamse-hotellissa oli paljon ruotsalaisia. Ruotsalaiset on niin ärsyttävän ihania. Illallisella yksikin pariskunta keskusteli kuin ensitreffeillä, vaikka vieressä taapero pisteli sormiruokaa poskeensa. Tyylikkäästi tietysti eikä heitellyt mitään lattialle tahikka kiukkuillut mitenkään. Eikä niiden valkeissa t-paidoissa ollut yhtään jäätelöä tai ketsuppia. Huoh.

  6. 10

    sanoo

    Ruotsi <3! Tahdoin lapsena olla ruotsalainen, koska aikuiset sanoivat heillä olevan kaiken paremmin. Ei sillä, kyllä minulle ruotsalaisuus kelpaisi edelleen, ainakin hoitovapaan osalta. Fredagsmyskin kuulostaa niin paljon sivistyneemmältä kuin joku juntti pizzaperjantai 😀

    Pitääkin tutustua Vi föräldrar -lehteen, kiitos vinkistä!

    • 10.1

      sanoo

      Helsingissä ainakin Vi föräldraria löytää kirjastoistakin, suosittelen. Visuaalisesti ei kovin kaksinen, mutta asiantuntijat on hyviä, usein on tosi perusteellisia testijuttuja (ja samoja haalari- ja vaunumerkkejä kuin meillä) ja kivointa on juuri se katsaus hitusen toisenlaiseen lapsiperhekulttuuriin. Niin lähellä ja silti erilaista.

  7. 11

    Kolmen äiti sanoo

    Oi, minäkin tykkään Ruotsista! Olen asunut kahteen otteeseen siellä ja edelleen olen sitä mieltä, että elämäni parhaimpia vuosia oli vuosi Tukholmassa. Mitä muistoja aihe herättääkään! En tiedä miten en saanut itselleni hommattua Jensiä enkä Oveakaan, nyt olen tylsästi ( mutta sentään onnellisesti) kimpassa ihan taviksen suomalaisen kanssa. 😀

    Mutta kiitos kirjavinkeistä, laitetaan ylös odottamaan seuraavaa Suomi-reissua. Minullahan on lukematta se kuinka kasvatetaan bebe-kirjakin. Pitäisi kyllä lukea, kun Ranskassa kerran ollaan..

    • 11.1

      sanoo

      Mä olen miettinyt, miten olisi elämässä käynyt, jos olisinkin lähtenyt opiskelemaan Ruotsiin, enkä Ranskaan – tänäänkin vaan fredagsmysaisin, sen sijaan että keräilen lapsia kahdesta koulusta perjantairuuhkassa.

      Mä juuri lainasin bébén kirjastosta, täytyy kommentoida täällä jahka saan sen luettua.

  8. 12

    sanoo

    Oikeassapa olet. Folkhemmet sen kertoo myös, perheen tärkeyden.

    Mutta meilläpä on yömyssy. Niillä ei todellakaan nattmössaa (katso vaikka wikipediasta) vaan sängfösare. Niin kovin töksähtävä ilmaus!

    t. Tuuli yömyöhällä hyvän viskilasillisen ääreltä

  9. 13

    sanoo

    Mulla on (yleensä aina) lauantaisin uniaamu ja miehellä sunnuntaisin, eli kyllä sille ainakin meillä sana löytyy. En ollutkaan tietoinen ruotsalaisten sovmorgoneista. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *