Matkasuunnitelmia

albania

Yksi kolmesta osaa tulkita albanialaisia bussiaikatauluja. Se en ole minä.

Reitti: Dubrovnik, Kotor, Prizren, Tirana, Gjirokastra, Saranda, Butrint, Saranda, Dhërmi, Vlorë, Tirana (ja mihis sitten? – no ainakin takaisin Dubrovnikiin) Miten noi kaikki nimet lausutaan? Onko parempi matkustaa yksi pitkä päivä ja yöpyä sitten useampi yö samassa paikassa vai pilkkoa matkaa lyhyemmäksi? Mitä jos koukkaisi takaisin lautalla Italian kautta?

Hotellit: rannalta vai vanhasta kaupungista vai läheltä bussiasemaa? huoneet vai asunnot? eri huoneissa vai samassa? kaksi varattu, ainakin viisi varaamatta.

Bussit: niin mistä ne lähtee? ja koska? ehtiikö vaihtaa bussia? ja mikä se rantatie oli albaniaksi?

Konsulaatit, vakuutukset, matka-apteekki, valuutat – toimiiko meidän puhelimet Albaniassa?

Siitä on varmaan kymmenen vuotta kun mä olen matkustanut paikkaan jossa en ole käynyt aikaisemmin ja jonka kieltä en puhu – ja silloin mukana ei ollut kolmea lasta ja kahta isovanhempaa. Siinä Alanyan lomassa olisi ollut ehkä hitusen vähemmän säätämistä. Mutta vähänkö mä olen tyytyväinen, kun me istutaan Dhërmin rantaravintolassa nauttimassa grillattua miekkakalaa paikassa jonka mä olen omin pikku kätösin napsutellut netistä.

p.s. Mä en todellakaan ole saanut aikaiseksi masterlistaani matkatavaroista. Sen mä olen päättänyt, että jokainen saa mukaansa tasan kolme vaatekertaa – ja lapsille nätit shortsipyjamat, niin ne käy vielä tarvittaessa vaihtovaatteista. Sitten vain sormet ristiin ettei tule oksennustautia.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai seuraa Leluteekkiä facebookissa.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mun kokemus on, että pienemmät lapset ei jaksa innostua siirtymään yhtenään paikasta toiseen lomalla. Tai siis meidän lapset ainakaan. Ennen aikaan me vietettiin Euroopan-lomia kolmessa eri paikassa: Espoossa, Brysselissä ja Torinossa, useampi päivä per kaupunki, mutta sitten huomattiin, että paikanvaihdokset väsytti ja rasitti lapsia ihan eri tavalla kuin meitä aikuisia. Että kannattaa ehkä jättää vähän pelivaraa matkasuunnitelmiin eikä varata kaikkea valmiiksi siltä varalta, että joku matkalainen haluaakin rakentaa hiekkalinnan samalle rannalle monta päivää yhteenmenoon?

    Mä pakkaan aina liikaa vaatteita mukaan, varsinkin lapsille. Mutta on siinäkin tietysti puolensa, ettei tarvitse olla jatkuvasti etsimässä pesulaa! Vai otatteko mukaan pesuainetta käsinpesua varten? Se on varmaan kesäsäällä se helpoin ja toimivin ratkaisu.

    • 1.1

      sanoo

      Meillä on viime vuosina yllättävän hyvin toiminut se, että ollaan lomalla kahdessa tai kolmessa paikassa, tosin vähintään viikon verran kussakin – tuntuu, että mä stressaannun enemmän kuin lapset. Nyt on tietysti tulossa lyhyempiäkin pysähyksiä ja oudoissa paikoissa, eli vähän skeptisesti mäkin suhtaudun, mutta jonkun verran joudutaan joka tapauksessa vaihtamaan paikkaa kun etäisyydet ja liikennevälineet on sellaisia, ettei kovin pitkiä päivämatkoja saa tehtyä. Esim. Dubrovnikista Tiranaan olisi vain reilu 300 kilometriä, mutta sitä ei julkisilla pääse päivässä kulkemaan (ja autonvuokraamot ei yleensä päästä autojaan Albaniaan – enkä mä ole ihan valmis ajamaan ympäri Balkania).

      Mä en oikein uskalla jättää varauksia tekemättä, koska sielläkin on paras sesonki meneillään ja meitä on niin iso seurue – tietysti sitten jos päättääkin (ja tilaa löytyy) jäädä jonnekin, niin peruuttaa sitten seuraavia paikkoja (siellä missä se on mahdollista).

      Joo, pesuloita ei ole erityisesti tarkoitus etsiä vaan pestä joka ilta likaantuneet pois, Välimerellä kuivuu kyllä kaikki niin nopeasti. 🙂

  2. 2

    bleue sanoo

    Oiiii :)!
    Kuulostaa todelliselta seikkailulta :)! Saataiskohan me blogiraporttia matkalta :P.
    Ja kolme vaate kertaa, osaatpa ottaa rennosti (pakkasin just about kymmenet :D).

    • 2.1

      sanoo

      Jep, meilläkin oli viikon mökkireissulle pakattuna kuusi vaatekertaa, eli katsotaan miten tää mun päätökseni pysyy – mutta välikausihaalareita nyt ei ainakaan oteta. 😉

      Saa nähdä, millä välineillä pääsee nettiin, mutta kyllähän jotain päivityksiä täytyy päästä tekemään, mä lupasin jo sen kesän kymmenen plussaa ja miinusta Albanian kesästä.

  3. 3

    HS sanoo

    Albaniassa moni paikka otti vastaan myös euroja. Ainakin hotellissa olivat tyytyväisiä, kun saivat euroja käteen. Ja tuollahan on varteenotettava vaihtoehto ottaa taksi alle pidemmällekin matkalle sen linja-auton sijaan (se 300 km on TOSI pitkä matka albanialaisilla teillä). Me harkittiin sitä taksikyytiä, mutta Makedoniasta löytyi autovuokraamo, joka antoi ajaa Albanian puolellakin. Hengissä siitäkin selvittiin :). Joskus reissattiin tuolla suunnalla (Kroatia ja Montenegro) busseilla ja ne aikataulut tuntuivat olevan suuntaa-antavia… Dubrovnikissa ottaisin majoituksen ehdottomasti läheltä vanhaa kaupunkia. Siellä parhaat ja lapsiystävällisimmät rannat löytyvät lähisaarista, joihin pääsee joko lautoilla tai taksiveneillä ja se vanha kaupunki on vaan niin hieno :).

    Olipas sekava selostus, mutta toivottavasti edes jostain vinkeistä on hyötyä. Oikein hauskaa ja rentouttavaa reissua!

  4. 4

    sanoo

    Kiitos! Takseja mekin on ajateltu joillekin osuuksille – tosin kun meitä on niin monta, niin tarvitaan heti jo kaksi taksiakin, huoh. Se Dubrovnik-Tirana väli on siis tarkoitus jakaa kolmeen etappiin ja viipyä välissä pari päivää Montenegron puolella – etäisyydet ei tosiaan ilmeisesti tarkoita ihan samaa kuin täällä.

    Dubrovnikissa me ollaan vähän vanhan kaupungin ulkopuolella, hinnat siellä oli niin suolaiset – ja nyt lohduttavasti yksi sieltä kotoisin oleva tutuntuttu juuri sanoi, että juu ei, liikaa turisteja, parempi vain käydä ihailemassa ja majoittua muualla. Kotorissa Montenegron puolella sen sijaan varasin hotellin vanhasta kaupungista, kun se oli niin ihanan näköistä, ja rantaankin alle kilometri.

    Mutta on tää säätämistä. Toivottavasti jossain vaiheessa tulee se rentouttava osuus myös. 😀

  5. 5

    sanoo

    Siis te olette OIKEASTI menossa Albaniaan! 😀 Ohitin sen jossain sivulauseessa sellaisena heh heh -heittona…

    Mun bosnialainen ystävä aina ihmettelee, että miksi kukaan haluaisi matkustaa maailman tylsimpään maahan eli Albaniaan (saati sitten Bosniaan…joo ihme tyyppi). Mutta siis mä olen käynyt rinkkani kanssa siellä myös, mukana ei kyllä ollut lapsia tai muitakaan vaikeuksia! Sen opin Albaniasta, että bussiaikataulut ovat aika olemattomat, Tiranasta bussit lähtivät aina tyyliin ”aamupäivällä siitä kaupan vieressä olevan kuralätäkön läheltä” – voi tietty olla että tähän on tullut vuosien varrella muutos. Kannattaa kuitenkin varmaan varata paljonkin pelivaraa siirtymisiin, jos julkisilla matkaatte.

    Sellainen vinkki myös (ehkä tiedättekin, kunhan haluan päteä): albanialaisen nyökkäys on kielto ja päänpudistus myöntävä vastaus. Ja oliko se niin että kyllä on po ja ei jo, tai jotain sellaista suomalaista sekoittavaa…

    • 5.1

      sanoo

      Joo, Albanian -loma kuulostaa kyllä munkin korviin edelleen vähän vitsiltä. Varmaan samalla lailla kuin Suomen -loma aika ison osan maailmasta korviin. 😉

      Meidän vuoden 2012 matkaoppaan mukaan bussiaikataulut ja -asemat on edelleen pitkälti tuon tyylisiä, täytyy sitten vain koettaa hengailla oikean kuralätäkön luona oikeaan aikaan – jännää kyllä, Montenegron puolen busseista löytyy aikataulut englanniksi netistä.

      Turistiseuduilla osa ihmisistä on kuulemma opetellut nyökkimään muun maailman tapaan, mutta sitähän ei sitten voi tietää, millä tyylillä se puhekumppani nyökkii – varmaan entisestään helpottaa kanssakäymistä. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *