Lihaton lokakuu: tulokset ja reseptejä

lihaton lokakuuLokakuu ei siis ollut täysin lihaton, mutta selvästi lihattomampi kuin sitä edeltävät kuukaudet. Selvimmin ero näkyi kaupassa: en tainnut ostaa kuin yhden jauhelihapaketin koko kuukauden aikana, kun yleensä niitä menee kaksi viikossa. Söin siis omilla lounaillani kasvisruokaa (ellei jääkaapissa ollut lihaisia jämiä odottamassa syöjäänsä) ja kun syömässä oli vain minä ja lapset, laitoin vain kasvisruokaa; tuolta lopusta löytyy kaksi testattua reseptiäkin.

Uusia ruoka-aineita

Soijarouhetta mä olen käyttänyt ennenkin, ja itse asiassa sitä ei tässä kuussa mennyt niin paljon kuin yleensä. Sen sijaan mä kokeilin vuosien tauon jälkeen tofua, wokissa, pannulla paistettuna ja tofu-kikhernepihvien osana (niiden resepti siis tuolla linkissä). Mautonta on, mutta periaatteessa tykkään, pitää vain oppia marinoimaan. Lapset söi vähän vaihtelevasti, esikoinen ei ilmeisesti oikeasti tykkää, mutta pienemmät välillä pisteli ihan innolla.

Soijanakkejakin tuli testattua, tein niistä nakkisoppaa, joka ei ollut kovin vakuuttavaa – ei se pahaa ollut, mutta ei kyllä maistunut nakkisopalle. Sain sitten ohjeen, että kannattaa paistaa nakit ennen soppaan laittamista, ja valita vain Hälsans Kök -pakastenakkeja. Täytynee siis kokeilla uudestaan.

Täysi uutuus, joka löytyi pakastealtaasta, oli sitten quorn. Ensin innostuin, sitten rupesin vähän epäilemään. Jos nyt netistä oikein ymmärsin, se on isoissa säiliöissä kasvatetusta homesienestä eristettyä proteiinia, joka kananmunanvalkuiaisella sidotaan jauhelihan tai kanapalojen näköiseksi. Bolognesekastikkeessa murut meni lapsiin täydestä (tosin itse mä jäin vähän kaipaamaan ilmeisesti eläinrasvan makua), mutta en ehkä söisi tätä joka päivä enkä tarjoaisi homeallergisille ystäville.

Soijamaitoa ja soijajogurttia mä en myöskään aikaisemmin ollut kokeillut. Soijajogurtti nostatti vegaanisen pannukakun ihan hämmästyttävän hyvin ja opin keittämään puuron puoliksi soijamaitoon – en tykkää siitä mausta, mutta puolikas menee. Kauramaidon maku on parempi, mutta siinä ei ole käytännössä proteiinia yhtään, joten en oikein tiedä, mikä sen pointti maidon korvikkeena on – se energia?

Eineksiä

Meillä syödään eineksiä kerran tai pari viikossa, ja mun itselleni tekemät lounaat on ajan säästämiseksi joko edellisten päivien jämiä tai eineksiä. Nyt piti siis etsiä lihattomia eineksiä (muutakin kuin pinaattikeitto ja pinaattilätyt). No, meillä on usein pöydässä tuorepastatortellineja tai -ravioleja, ja niistähän useimmiten valitaankin kasvisversio, täytteenä pinaattia tai aurinkokuivattuja tomaatteja. Pakastealtaasta löysin myös kasvisversion meidän einessuosikista, kasvispelmenit, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että niiden täytteenä oli lähinnä perunaa, ja meillä on jo huonoja kokemuksia perunapelmeneistä, joten pelmenit jäi vielä liharuoaksi. Yksi mun pakastesuosikkeja on couscous, joka on täysin kasvisversio. Myös sellainen nuudeliateria löytyy pakastealtaasta kasvisversiona.

Reseptejä

Kovin montaa uutta reseptiä en itse asiassa kuukaudessa ehtinyt edes kokeilla, kun syötiin myös vanhoja tuttuja, linssikeittoa ja -pataa ja uunijuureksia fetajuuston kanssa.  Tuolta Makumetkujen arvontapostauksen kommenteista poimin sitten kaksi vinkkiä: wokin ja pinaattilasagnen.

Kidneypapuwok (näkyy tuossa kuvassa)

Wok-vinkki oli siis se, että kasvikset voi vedellä sopivan ohuiksi suikaleiksi kuorimaveitsellä. Hommaa siinä tosin on jonkun verran jos tekee ison annoksen, mutta ei niitä suikaleita niin älyttömästi tarvita. Tänään tein lounaaksi harvinaisesti ruokaa kahden hengen annoksen, kun esikoinen on kotona kipeänä.

Määrät siis kahdelle hengelle (eiköhän neljälle tule tuplaamalla annos):

  • 1 porkkana
  • 1 pala palsternakkaa
  • pieni pätkä purjoa
  • 1-2 valkosipulinkynttä
  • puoli purkkia kidneypapuja
  • puoli purkkia kookosmaitoa
  • seesamöljyä ja rypsiöljyä
  • soijakastiketta
  • inkivääriä (tuoretta tai jauheena)
  • chilirouhetta
  • tuoretta korianteria

Pilkotaan purjo ja valkosipuli ja suikaloidaan porkkana ja palsternakka kuorimaveitsellä. Laitetaan pannulle loraus seesamöljyä ja rypsiöljyä ja kuullotetaan siinä kasvikset, menee nopeasti kun ovat ohuina rimpsuina. Lisätään pavut, kookosmaito, runsaasti inkivääriä, pieni loraus soijaa, ja hitusen chilirouhetta, kiehutetaan hetki ja valmista on. Tarjoillaan nuudeleiden kera ja riivitään reilusti tuoretta korianteria päälle (totuushan on, että mähän söisin vaikka vanhoja kengänpohjia jos ne tarjottaisiin kookosmaidossa korianterin kera).

Pinaattilasagne

Tämän ohjeen jakoi siis blogin lukija ja lukiokaverini Maria (hyvä puoli siinä, ettei kirjoita blogia anonyymisti on se, että voi houkutella kavereitaan lukijoiksi):

”Pääsen luvalla jakamaan ilosanomaa nopeasta pinaattilasagnesta, huraa! Kilo pakastepinaattia (tai tuoretta jos on tosi reipas) sulatetaan ja paistetaan oliiviöljyssä, sekaan ainakin 100g rouhittuja cashew-pähkinöitä, 150g juustoraastetta ja runsaasti (ehkä 4dl?) maitoa (näin vältetään sählääminen kahden kastikkeen kanssa). Maustetaan pippurilla, suolalla ja muskottipähkinällä ja lisätään lopuksi pieneksi kuutioitu feta (jonka ei ole tarkoitus sulaa kattilassa). Sitten vaan vuokaan vuorotellen kastiketta ja lasagnelevyjä, päällimmäiseksi vielä avokätisesti juustoraastetta (parmesania jos sattuu olemaan) ja uuniin. Jos kasausvaiheessa näyttää jäävän kuivaksi, reunoille voi huoletta lirutella pelkkää maitoa, kyllä se sinne sekaantuu. Tästä tulee siis 5-henkisen perheen kahden aterian satsi – jos haluaa seuraavanakin päivänä viettää laatuaikaa hellan ääressä, kannattaa toki tehdä puolikas annos.”

Ja oli ihan älyttömän hyvää. Meidän lapsista vain 2/3 söi reippaasti, mutta pinaattia vierastavatkin sai pastasta ja pähkinöistä mahansa täyteen. Mä korvasin osan pinaatista ah niin trendikkäällä lehtikaalilla, jota meidän osuuskunnan pelto puskee säkkikaupalla, ja hyvin toimi. Ja seuraavana päivänä tää oli vielä parempaa, enkä jaksanut pohtia sitä, saako pinaattia lämmittää uudestaan vai ei.

Miten tästä eteenpäin?

Mä en siis ryhtynyt täysipäiväiseksi kasvissyöjäksi, mutta tämä lihan ja eläintuotteiden vähentäminen oli kyllä sen verran helppoa, että samalla linjalla jatkan eteenpäinkin. Eli lihaa tulee syötyä varmaan noin viisi kertaa viikossa entisen kymmenen sijaan ja maitotuotteita käytettyä ehkä kolmannes vähemmän. Hitusen parempi ekologinen omatunto olikin siis varsin vaivatonta hankkia. Näinhän se taitaa olla, että ryhtyminen onkin se hankalin asia.

Oletteko viettäneet lihatonta lokakuuta? Miten sujui?

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mä olen tainnut viettää, en ole ihan varma. Tai siis en ole viettänyt mutta nyt en kyllä muista syöneeni lihaa kertaakaan tässä kuussa. Mun äiti on kasvissyöjä ja mun miehen vanhemmat on kasvissyöjiä, me itse taas syödään lihaa aina silloin kun kaupassa on tarjouksessa luomujauheliha. 🙂 Ei kun hei, oli meillä dyykattua lihaa tässä kuussa. Se on musta eettisin tapa syödä lihaa. Nyt on just se vuodenaika kun se on suht riskitöntäkin, kun lihat on tuolla jääkaappilämpötilassa ulkona.

    Tepsu juo kauramaitoa joka päivä. Mä en tiedä miksi, musta se ei maistu erityisen hyvältä. Mutta se tykkää siitä ja juo ainakin tarpeeksi kun saa sitä ruoilla. Kai sen pointti on vaan se, että se muistuttaa väriltään maitoa. Musta ainoa paikka missä se maistuu hyvältä on aamupuuron päällä. Sen sijaan kahvissa ei kyllä aikuisten oikeesti oo hyvää mikään muu kuin lehmänmaito. Sen takia meillä onkin aina maitopurkki jääkaapissa.

    • 1.1

      sanoo

      Niin ja tarkoitus oli sanoa, että kasvissyönti on meillä siis hyvin opittua. Vaikka nykyään ollaan täysiverisiä sekasyöjiä niin kun tietää mitä kaikkea hyvää kasviksista saa, ei mulle vaan yleensä tuu mieleen että menisin ostamaan lihaa, mut syön ilolla silloin kun sitä on. Koen että saan kasvisruokavalion ja pihvinsyöjän parhaat puolet 🙂

    • 1.2

      sanoo

      No lihaton lokakuu ei sitten teillä vaatinut ainakaan suurempia ponnistuksia. 🙂 Mä en ole ikinä dyykannut, silloin lukioikäisenä kun se olis tuntunut luontevalta en muista, että ilmiötä olisi vielä ollut olemassakaan, ja nykyään olen kyllä ihan liian vanha, laiska ja varovainen. Vaikka näillä ilmoillahan tuolla tosiaan on ihan jääkaappiolosuhteet ulkona.

      Mä kokeilin kauramaitoa vain puuronkeitossa ja teeleivissä, niihin se tosiaan sopi. Kalsiumiahan siinä on, eli sikäli tietysti käy maidonkorvikkeeksi, jos proteiini tulee muualta.

      Ja hei, hauska nähdä että joku muukin on lauantaiaamuna ylhäällä ennen seitsemää. 😀

  2. 2

    Karkki sanoo

    Tosi hyvältä näyttää tuo wokki. Täytyypä kokeilla – jos saan vakuutettua miehelle, että ruoassa ei tarvitse välttämättä olla lihaa/kalaa. Oletko muuten kokeillut avokadopastaa?

    • 2.1

      sanoo

      Jee, kuvankäsittely onnistui. 😀 Mä olen lukenut avokadopastasta (kukapa ei?) mutta en ole kokeillut – viime syksynä kokeiltiin spagettikurpitsaspagettia ja se ei toiminut yhtään. Mutta avokado on kyllä aina hyvää, että ehkä.

  3. 3

    Vilijonkka sanoo

    Ei vietetty lihatonta, vaIkka periaatteessa kyllä haluaisin että syötäis vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia. Olen huono kasvisruokakokki ja nekin vähät kasvisruoat joita osaan tehdä (esim. sosekeitto tai kasvispihvit) ei useinkaan kelpaa lapsille. Uunijuurekset fetajuuston kanssa kuulostaa ihanalta, miten sitä tarkemmin sanottuna tehdään?

    • 3.1

      sanoo

      Joo, meidän lapset ainakin syö tätä: leikataan siis suurehkoiksi lohkoiksi perunaa, porkkanaa, lanttua, punajuurta ja jos vielä jotain löytyy, palsternakkaa vaikka. Laitetaan pellille leivinpaperin päälle (ei sekaisin vaan omissa riveissä, muuten kaikki on punaista punajuuresta – voi kyllä laittaa vuokaankin ja vaikka perunat erikseen toiseen), lorotetaan reilusti oliiviöljyä, ripotellaan suolaa, pippuria ja esim. timjamia tai salviaa ja vielä pari lusikallista hunajaa (ei perunoiden päälle) ja koetetaan kieritellä palasia niin että saisivat osansa tasaisesti. Ja sitten fetakuutioita ainakin punajuuriosioon. Valkosipulin voi lisätä joko murskana öljyn kanssa tai sitten kokonaisina kynsinä kuorineen. Mä olen aina epävarma uunin lämpötilasta, mutta ehkä 200 astetta, ja menee helposti puoli tuntia. Välillä voi vähän koettaa kääntää niitä, jos näyttää että reunat meinaavat käpristyä.

      Soijarouhetta ja tota quornia suosittelen kyllä kokeilemaan myös, lapset ei meillä ainakaan huomaa eroa jauhelihaan, eil voi käyttää kastikkeessa tai sopassa.

      • 3.1.1

        Vilijonkka sanoo

        Kiitos! Siis ihan raakanako nuo kaikki vihannekset laitetaan sinne pellille? Ja kypsyyko ne kaikki sitten samaan aikaan…? Pitää kokeilla jonain päivänä 🙂

  4. 4

    Riitta sanoo

    Meidän vannoutunut lihansyöjäperheemme yritti kanssa, ja aika hyvin sujui. Yksi loistava resepti jää ainakin arkikäyttöön jatkossakin, makaronilaatikko härkäpapurouheella. Alkuperäinen resepti Uusi musta -blogista, itse vähän oioin ja maustoin eri lailla. Tämä upposi lapsiin, jotka muuten periaatteesta vierastivat kasvisruokia, mutta kun kerroin vain tarjolla olevan makaronilaatikkoa, korostamatta sen erilaisuutta, söi muuten närppeilevä 5-vuotias ruokavieras kolme lautasellista 😉

    Toimii kuulemma myös hernerouheesta, tässä härkäpavussa on vähemmän ”verson” tai kasviksen sivumakua, menee siksi paremmin lihan korvikkeena. Ja molemmat siis kotiamaisina ja luomuina hyvä vaihtoehto soijarouheelle.

    Makaronilaatikko härkäpapurouheesta

    5 dl makaronia
    kasvislientä kuutiona tai jauheena (tai sitten oikeita mausteita maun mukaan)
    voita paistamiseen
    2 sipulia

    Munamaito:
    1 tl valkopippuria
    2 tl yrttisuolaa
    1/2 rkl sokeria
    3 dl härkäpapurouhetta
    5 dl maitoa (voit korvata osin tai kokonaan kermalla, kookos- tai kauramaidolla)
    3 munaa
    Pinnalle juustoraastetta
    Keitä makaronit. Jos käytät härkäpapurouhetta, liota sitä 15 min kasvisliemessä (tai ihan vaan vedessä, ja mausta reilulla kädellä seuraavassa vaiheessa). Paista sipulit pannulla runsaassa öljyssä tai voissa. Lisää papurouhe pannulle ja paista vielä hetki. (ja tähän siis sekaan esim. currya)

    Valmista munamaito: riko munat kulhoon, lisää maito, valkopippuri, yrttisuola ja sokeri, ja sekoita.

    Sekoita voidellussa vuoassa makaronit ja sipuli-rouheseos. Kaada päälle munamaito ja ripottele pinnalle juustoraastetta.
    Paista laatikkoa 180 asteessa noin tunti.

    • 4.1

      sanoo

      Kiitos! Härkäpapurouhe kuulostaa mainiolta – mä jo suunnittelin linssilasagnea, mutta täytyypä testata myös tätä. Meillä mikä tahansa, missä on pastaa ja juustoa on hitti lasten keskuudessa, joten härkäpavut menee siellä joukossa varmasti ihan incognito. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *