Konsertissa lasten kanssa

lapset konsertissa

Meillä kuunnellaan paljon klassista kotona. Itse asiassa meillä ei paljon muuta kuunnellakaan (paitsi viime aikoina Pet Shop Boysia ja nuorimman tyttären lempibiisiä Girls just wanna have fun). Mutta musiikki soi yleensä taustalla, ei siihen kauheasti erikseen keskitytä.

Eilen keskityttiin, kun oltiin Helsingin kaupunginorkesterin Linnan Juhlat lastenkonsertissa. Mun äiti huolehtii lasten kulttuuririennoista, mutta koska se ei eilen itse päässytkään paikalle, niin mukaan napattiin vielä yksi kaksosten luokkakaveri. Konsertin esitteessä sanottiin, että voi pukeutua prinsessaksi tai ritariksi, ja niin meitä sitten oli kolme prinsessaa, yksi ritari ja minä esikoisen kultahame farkkujen päällä ja kukkahärveli päässä Musiikkitalon aulassa (olin ainut näkemäni kuningatar, tylsät aikuiset). Yhteiskuvaa ei ole, kun olin unohtanut liput kotiin ja pelkäsin, että kännykästä loppuu akku ennen kuin ehdin näyttää liput sähköpostista. Meidän prinsessat oli perinteisesti vaaleanpunaista ja lumikkia, kuvasta sen sijaan näkyy, että yleisössä vallitseva väri oli kuitenkin frozenin turkoosi.

Konsertti oli juonnettu ja lyhyisiin kappaleisiin oli välillä yhdistetty tanssia tai yleisön laululeikkejä muskarityyliin. 9-vuotias esikoinen tykkäsi kovasti (mutta on käynyt kyllä jo aikuisten konserteissakin), 5-vuotiaat sen sijaan oli vähän kahden vaiheilla ja kieppui penkeillään ja niiden väleissä. Musta tuntui, että musiikkiin ja orkesteriin ei oikein päässyt keskittymään, vaikka se hienosti soikin, ja yksi prinsessoista kysyi, miksi me oltiin pukeuduttu, kun ei niillä puvuilla kerran tehty mitään. Linnan Juhla -teema olikin tosi löyhästi mukana, aulassa olisi kai pitänyt olla jotain tanssia ennen konserttia, mutta se meni meiltä hälinässä ja lippustressissä ohi. Viimeksi me oltiin kuuntelemassa lasten Sibelius-konserttia, jossa oltiin sammakkolammella, ja siinä kehyskertomus tuntui tukevan musiikkia paremmin.

Mua kuskattiin kouluikäisenä paljon konserteissa, kun vanhemmat kävi kesäisin Kuhmon kamarimusiikissa, ja mulle on opetettu, että konserttiin ei pukeuduta – tai no, vaateet on suotavaa olla päällä, ja siistit ja puhtaat, mutta ei pukeuduta niin kuin vaikka oopperaan pukeudutaan. Että kasvatetaanko tässä nyt etiketin rikkojia, jotka vielä 50 vuoden päästä tulee konserttiin Elsa-puvuissa ja taikasauvat välkkyen?

Mutta ihan kivaa oli, ja musta on hienoa asua kaupungissa, jossa järjestetään varta vasten lapsille klassisen musiikin konsertteja – ja teatteria, ja museotyöpajoja, ja oopperaa, ja tanssiesityksiä, ja elokuvanäytöksiä, ja värikylpyjä, ja satuhetkiä (ja tietysti filosofiakahviloita).

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

lapset konsertissa

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *