Kirjapäiväkirjat – Ian McEwan: Lapsen oikeus

ian mcewan lapsen oikeus

 

Olipa hyvä kirja. Jouduin keskeyttämään lukemisen heti kirjan alkupuolella, koska mun oli pakko ruveta googlaamaan oikiksen pääsykokeita, niin vakuuttunut olin siitä, että sieltää oikeastaan löytyisi mun elämäntehtäväni. Tiedättekö sellaiset kirjat, joiden ansiosta ymmärtää jotain enemmän maailmasta ja itsestään?

Mä luin kirjan englanniksi, ja mietin, miten The Children Act on suomennettu. Lapsen oikeus on onnistunut suomennos, sillä siitä kirjassa on kyse, lapsen oikeudesta hyvään elämään – ja mitä se tarkoittaa. Päähenkilö on lontoolainen perheoikeuden tuomari, viisikymppinen lapseton nainen. Kirja seuraa yhtä oikeustapausta alusta loppuun, mutta sivujuonina tulevat esille pari muutakin tapausta ja tuomarin oman elämän valinnat.

McEwan onnistuu todella taidokkaasti toimimaan tapauksissa kummankin puolen asianajajana. Usein kyse on uskonnosta, ja siitä mitä sen nimissä voidaan hyväksyä, mutta perimmäisenä on aina kysymys hyvästä elämästä, ja miten eri tavoin se voidaan tulkita. Kieli on terävää ja kirkasta ja päähenkilö inhimillisyydessään hyvin samastuttava.

Mun piti viime viikolla päästä lukupiiriin, jonne olisin vienyt tämän – jos oikein muistan, tehtävänanto oli esitellä kirja, joka kertoo itsestä lukijana, mutta mä ajattelin, että tämä kertoisi ainakin musta ihmisenä. Siitä miten näen asioista eri puolet, miten oikeudenmukaisuus on mulle tärkeää ja miten sellainen analysointi ja pohdinta on ihan parasta.

Ajattelin tämän myötä elvyttää myös #kirjapäiväkirjat (tai siis #kirjapäiväkirjat2016,) vähintään Instagramin puolella.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *