Kiitos Vauva-lehden foorumi!

papujen lajittelua lasten filosofiakahvila

Miten nämä liittyy Vauva-lehden foorumiin? Ei mitenkään. Papujen lajittelua tehtiin, kun filosofiakahvila vieraili perhekahvilassa.

Mikä on äitibloggarin uran huipentuma? Tietenkin se kun pääsee Vauvan av-palstan reposteltavaksi (siis foorumin Aihe vapaa -keskustelut, joissa aihe ja tyylilaji tosiaan ovat varsin vapaat). Mä en ole päässyt ihan vielä niin pitkälle urallani bloggarina, mutta sen sijaan Leluteekin filosofiakahvilat on jo ylittäneet kynnyksen. Blogikollega vinkkasi tuossa alkusyksystä, että oletko Emilia huomannut siellä käytyä keskustelua. Samoilta näppäimiltä oli tietysti pakko googlata se esiin, vaikka sitten hätkähdinkin, että haluankohan mä oikeasti lukea, mitä anonyymeillä foorumukommentoijilla on sanottavaa mun rakkaasta ideastani. Mutta myöhäistähän se oli.

Suotta pelkäsin. Missään vaiheessa ei päästy siihen, miten huono äiti mä olen tai miten rumat lapset mulla on, ja mun lapsilleni syöttämiä änksipööts –jogurttejakin vain sivuttiin kepeästi. Toisiaan mammat kyllä roimi jonkun verran, mutta täytyy sanoa, että vaikkei se nyt ihan filosofiakahviloiden idea olekaan, että äidit knopittelee toisiaan eksistentialismin ja essentialismin eroilla, niin kyllä mä hitusen ylpeä olen siitä, että mun ansiostani av-palstalla käydään metakeskustelua ad hominem -argumenteista.

Ihanaa oli lukea, miten hyviä vastauksia siellä annettiin epäileville tuomaille. Kaikki mun argumenttini laitettiin pöytään siististi yksi kerrallaan eriteltyinä – ja siinä vaiheessa kun mä keskustelun löysin, niin mun ei tosiaan enää tarvinnut itse lisätä siihen mitään, kaikki oleellinen oli jo sanottu. Mä totesin, että tässähän mulla on markkinatutkimusta parhaimmillaan, ja keräsin sieltä listan kysymyksiä ja epäileviä kommentteja Leluteekin nettisivuille (ja alle tietysti mun vastaukset). Mä nimitän niitä usein kysytyiksi kysymyksiksi, vaikka ei niitä kaikkia siellä montaa kertaa kysytty.

Saa nähdä, koska onni potkaisee seuraavan kerran AV-palstan muodossa.

Ei oo totta! Nyt kun googlasin linkiksi tuon keskustelun, niin siellähän oli juuri eilen käyty toinen! Jäi vain lyhyeksi. Nyt ei enää kyllä kukaan usko, etten itse käy siellä niitä trollailemassa käyntiin. Enkä kyllä enää uskalla googlata.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Sehän oli jännä keskustelu! Eikä ollenkaan huono.

    Voin vain kuvitella, miltä tuntui mennä lukemaan oman liikeidean ruodintaa just AV-palstalta. Mutta hyvinhän siinä kävi sitten.

    • 1.1

      Emilia sanoo

      Ei huono tosiaan, tonhan olisi voinut laittaa liitteeksi starttirahahakemukseen. 🙂

  2. 2

    sanoo

    Ei ollenkaan huono juttu 🙂

    Itse kyllä muistan kun muutaman meidän kohtukuolemaäidin blogeja ruodittiin jossain vastaavassa paikassa kun omasta menetyksestä ei vielä kovin kauaa ollut kulunut. Meidän kun pitäisi ymmärtää, että luonto karsii ja kaikkia ei ole tarkoitettu lisääntymään… No joo, ehkä jonkun mielestä näin mutta kyllä siinä vähän savu tuli korvista vaikka kuinka yritti antaa mennä läpi. Kun nimenomaan ne meidän muutaman blogit oli käsittelyyn otettu ja meidän kehot oli epäkelvoiksi katsottu lapsia tähän maailmaan saattamaan. Nyt jo lähinnä huvittaa 😉

    • 2.1

      Emilia sanoo

      Auts. Nää anonyymit foorumit on kyllä jänniä, mä en oikein tiedä mitä pitäisi ihmisluonnosta ajatella niiden perusteella. Tässä jutussa kun taas nousi esiin niitä valoisempiakin puolia.

  3. 3

    sanoo

    Onneksi olkoon! Susta on tullut feimi! Olet nyt saavuttanut yhden ylimmistä kunnian portaista mammabloggarina 🙂 Mää vaan haaveilen, että milloin munkin blogista puhutaan, vai pitäiskö itse käydä huomaamatta aloittamassa keskustelu…

    • 3.1

      Emilia sanoo

      Siellä oli yksi sellainen ketju, missä peukutettiin blogeja, sinne oli pakko käydä itseni lisäämässä. 😉

  4. 4

    sanoo

    Hei ja tässä sulle ilmainen vinkki: Kannattais kuvata joku oikein hehkeä hetki filosofiakahvilasta, koska varmaan useimmille on tosi epäselvää mitä sellaisessa oikeastaan tehdään. Ja mitäs sitten, jos ei halua että lapsi kyselee ja kyseenalaistaa yhtään enempää? Siltä tulee jo niin vaikeita kysymyksiä, ja sen mielestä kaikki mun säännötkin on ”ihan vääriä ohjeita”, jotka kyseenalaistetaan kyllä joka välissä…

    • 4.1

      Emilia sanoo

      Kiitos, kuvia toivottavasti jossain vaiheessa tulee, ja mun olisi myös tarkoitus kirjoittaa laveampaa kuvausta (tuolla uutiskirjeessä jo jonkun verran onkin).

      Ja joo, toiset lapset jo luonnostaan kyseenalaistaa ihan kivasti. Ehkä pitäisi järjestää vanhemmille sellainen argumentaatiotaitojen kurssi – lapsilta pääsy kielletty. 😀

  5. 5

    sanoo

    Mä kyllä niin haluaisin tulla meiän 2,5 vuotiaan kanssa filosofiakahvilaan! Sillä on nyt mikä/mitä vaihe parhaimillaan 😀 onkohan sulla ollut jo sellaista filosofikahvilassa -postausta, jossa kertoisit jostain yhdestä kerrasta? Mitä tehtiin, mitä juteltiin ym? Ja kuvat tietty! Mua ainakin kiinnostaisi 🙂

    • 5.1

      Emilia sanoo

      Ei ole ollut postausta, tuolla uutiskirjeessä mä kirjoitan filosofiakahviloista enemmän. Mutta voi tulla blogiinkin. Ongelma kuvien suhteen on se, että kun mä olen itse vetämässä, niin en voi samaan aikaan räpsiä kuvia. Mutta katsotaan, mitä voidaan tehdä.

      Musta tuntuu, että meillä vieläkin palataan välillä siihen mikä-vaiheeseen. Tokihan se on tärkeä. 🙂 Onneksi noiden isompien kanssa aika usein ne oikeastaan osaa vastata jo itsekin, jos pistää kysymyksen takaisin.

  6. 6

    sanoo

    Haha, loistava ilmainen markkinointitutkimus! Mullakin sydän jätti pari lyöntiä välistä, kun huomasin, että vauvalta oli tullut porukkaa blogiin. Oikein hyvässä hengessä blogi oli kuitenkin mainittu ja kerännyt jopa yläpeukkuja. Joku oli siis tiedustellut pikkuvauva-ajasta kertovia blogeja ja joku oli linkannut tekeleeni. Ei kai siinä sit. 😀

    • 6.1

      Emilia sanoo

      Hiukkasen kuumottavaa tosiaan, kun ei tiedä, mitä sieltä tulee – mutta hyvä että hyvää. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *