Kevätpennut

 

kevät lumi sulaa

Tip tip tip, siinä se sulaa.

Tällaisina päivinä mä olen kyllä valmis sanomaan, että kevät on mun lempivuodenaika. Yleensä jos ajattelen kevättä, ajattelen sellaista huhtikuista likaista tienpenkkaa, jossa mustuneen lumen ja hiekoitushiekan alta pilkistää kuollutta ruohoa ja koirankakkoja. Mutta eihän tästä valosta voi olla tykkäämättä. Ajelin Teollisuuskatua, paahtimosta tunki kahvin haju nenään ja lätäköt välkkyi auringonpaisteessa.

Mä olen kuullut väitettävän, että ihmisten lempivuodenaika on yleensä se vuodenaika, jolloin ne on syntyneet. Mulla on synttärit maaliskuussa, mutta kesä on kyllä mun vuodenaikalistalla ykkösenä. Kevät tulee kyllä sitten hyvänä kakkosena, jos ei muuten niin sen takia, että sen jälkeen tulee kesä.

Meidän lapset on synyneet alkusyksystä, mikä on musta ihan kummallinen aika syntyä. Mun lapsuudenperheessä kaikkien synttärit oli keväällä tai alkukesällä. Mun isoäiti oli vankasti sitä mieltä, että kevätpennut on vahvoja ja terveitä (no, tämä koski kai erityisesti koiria), ja kyllähän Suomessa on meitä yöttömän yön hedelmiä ain syntynyt runsaasti siinä kevään korvilla. Kaksosten kanssa synnärillä oli kyllä todettava, että pikkujoulukauden 2009 hedelmiä oli myös runsaasti.

En tiedä vielä, tykästyykö lapset syksyyn, mutta mä siis olen kyllä ruvennut tykkäämään enemmän tästä omasta vuodenajastani. Vaikka epäilemättä vielä tulee ainakin kolme takatalvea ja tuiskuttaa lunta tupaan. Mieskin oivalsi ekana Suomen-keväänään, että täällä kevät ei tarkoita lämpöä, vaan valoa. Ja tänään sininen hetki tuli vasta puoli kuuden aikaan. Taidettiin selvitä tästäkin talvesta.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mä olen syksyn lapsi ja se on ehdottomasti mun suosikkivuodenaikani. Olen myös kuullut tuon teorian siitä, että omasta syntymävuodenajasta tulisi suosikki itse kullekin. Mutta mitenköhän on laita näiden mun Suomessa syntyneiden mutta tropiikissa kasvaneiden lasteni kanssa? Mielenkiintoista nähdä mihin vuodenaikaan ne kiintyy. Toistaiseksi suomalainen luminen talvi on aika pop!

    • 1.1

      Emilia sanoo

      Mä juuri mietin, että jos asuisin jossain lämpimässä, niin kevättä ja kesää jäisin kaipaamaan – tai sitä että niistä osaa nauttia, kun on sinnitellyt ensin talven. Meidän lapset tykkää talvesta, mutta kyllä ne välillä myös on siihen aika kypsiä, kaikkeen siihen pukemiseen ja pimeään ja silloin kun on kylmä.

      • 1.1.1

        sanoo

        Meidänkin lapsista talvi on varmasti kiva siksi, että se meidän kohdalla kestää tavallisesti noin kaksi viikkoa – Suomi-loman verran 🙂 Ja mulle tuntuu tuo sama aika riittävän siihen, että arvostan taas hytisemisen jälkeen tätä lämpimämpää säätä. Mä itse kaipailen näissä lämpimämmissä oloissa syksyä, jonkinlaista vakavoitumista ja rauhoittumista kesän hulinan jälkeen. Täällä Sudanissa onneksi kyllä onkin itse asiassa sentään vähän selkeämmät vuodenajat kuin Jamaikalla tai Belizessä, valo muuttuu ja sää viilenee joksikin viikoksi. Mutta eihän nämä Suomen vuodenajat silti ole tietysti.

        Kiva, että teillä alkaa valo taas voittamaan!

        • 1.1.1.1

          Emilia sanoo

          Elämä kyllä varmaan rytmittyy ihan eri tavalla, jos ei ole selkeitä vuodenaikoja. Suomessahan vuosi kulkee niin selkeästi kesästä kesään, ja ihmisten tekemiset sen mukana.

  2. 2

    sanoo

    Mä en ole koskaan kuullut tuota teoriaa lempivuodenajoista. Mutta oon syntynyt helmikuussa, ja olen aina pitänyt talvesta. Toisaalta yleensä viehätyn käsillä olevaan vuodenaikaan. Ja suomalaisittain nurinkurisesti kesä taitaa olla se josta vähiten pidän ja johon nopeiten kyllästyn.

    • 2.1

      Emilia sanoo

      Mäkin kyllä löydän yleensä tykättävää siitä meneillään olevasta vuodenajasta – mutta talvesta ehkä vähiten. Mutta aina uuden vuodenajan kynnyksellä tulee sellainen jee, siistiä – ehkä niiden vaihtuminen onkin siksi kivaa, että aina on jotain uutta edessä.

  3. 3

    sanoo

    En usko tuohon teoriaan ainakaan omalla kohdallani. Olen nimittäin syntynyt marraskuussa, pahimman pimeyden aikaan. En voi sietää sitä vuodenaikaa, sen takiahan karkasimme aurinkoon. Mutta toisaalta – poikkeus vahvistaa säännön 🙂

    • 3.1

      Emilia sanoo

      Mä tunnen syksyllä syntyneitä, jotka on sellaisia ”ihanaa saada vihdoin sytytellä kynttilöitä ja kääriytyä vilttiin” – ihmisiä. En pysty täysillä samastumaan – mutta eipä siis munkaan kohdalla kevät vie varauksetonta ykkössijaa.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *