Kemikaalit kotona

maria nordin sisäilmasta

Maria näyttää ihan iloiselta, vaikka aihe ei paljon naurata.

Mä olin varmaan kaksi kuukautta sitten Joutsenmerkin järjestämässä kemikaali-illassa – aiheena oli siis kemikaalit arjessa ja myös sisäilma, koska puhumassa oli myös Maria Nordin, jonka erikoisalaa sisäilma on.

Tiedättekö kun on jotain tosi tärkeää ja mielenkiintoistakin, mutta vähän vaikeaa ja voimia vaativaa? No, kemikaali-illasta tuli vähän sellainen olo. Hirveästi tietoa, jota mä ajattelin ruveta soveltamaan ja kertoa teillekin, ja tunne siitä, että tämä on asia, johon omassa elämässäkin pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota.

Kuten huomaatte niin homma rupesi nopeasti tuntumaan ylivoimaiselta, ja mä en ole kirjoittanut kemikaaleista. Nyt kun mä olen sulatellut tätä sen muutaman kuukauden, niin mä voisin ehkä kirjoittaa sen, mitä jäi päällimmäiseksi mieleen ja itsellekin käytäntöön:

  1. ”Älä mikrota muovia. Aina siitä jotain irtoaa.” Laitan nykyään lasten kaakaot posliinimukeissa. Teen tarjoilen edelleen muovimukista. Posliini olisi varmasti ylipäätään parempi.
  2. Elektroniikassa on tosi paljon kemikaaleja, koska laitteissa käytetään mm. paljon palonestoaineita. Niitä imeytyy meihin ihon ja hengitysilman kautta. En tiennyt. Yksi syy enemmän rajoittaa lasten elektroniikan käyttöä. Myös vanhat kännykat ja kaukosäätimet pitäisi korjata leikeistä pois, mutta en ole saanut aikaiseksi.
  3. Joutsenmerkki ei ole täydellinen, mutta se on helppo ja luotettava tapa valita ympäristölle (ja itselle) vähemmän kuormittava vaihtoehto. Niin mä olen kyllä ajatellut ennenkin siinä vessapaperihyllyn edessä seisoessani.

Ja tietysti aika yksinkertaisesti: mitä vähemmän tavaraa ja muovia, sitä vähemmän kemikaaleja.

playmobil ftalaatteja

Oliko tässä teille mitään uutta? Oletteko perehtyneet näihin kemikaalijuttuihin? (Jo termistä ”kemikaalijuttu” kuulee, että mä en tosiaan niin kauheasti ole.)

p.s. Lelukopan tsekkaamiseen löytyy Marian Kotitalouskriisistä kattava lista. Mm. noi kuvan tyypit ei ole ollenkaan niin viattomia kuin miltä ne näyttää.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mä olen aika paljon lueskellut viimeisten vuosien aikana kemikaaleista, mutta en nyt toki miksikään asiantuntijaksi ole kyseisessä asiassa tullut. 😀
    ”Mitä vähemmän kemikaaleja, sitä parempi” -periaatteella olen kuitenkin mennyt jo aika pitkään. Eli esimerkiksi mahdollisimman vähän kosmetiikkaa, mahdollisimman vähän muovisia keittiövälineitä ja mahdollisimman vähän myrkyllisiä pesuaineita jne.

    Mä just jokin aika sitten kirjoittelin muoveista yhden jutun:
    http://ihmetellen-kummaa.blogspot.fi/2015/03/valta-muovimyrkkyja-keittiossa-miksi-ja.html

    Jos kemikaalijutut (:D) kiinnostaa, niin kannattaa aloittaa vaikkapa sellaisesti helppolukuisesta kirjasta kuin ”Kemikaalikimara lapsiperheille”. Sieltä saa vinkkejä helposti siihen, miten omaa ja lasten kemikaalialtistusta voi pienentää!

  2. 2

    sanoo

    Mä olen lueskellut tosi paljon, ja oikeastaan kuullut näistä lapsesta asti, koska mun äiti on työkseen tutkinut näitä (niin kuin ihan kaikkea sitä, mikä kodissa voi olla vaarallista), joten välillä oon kuullut näistä överiksi asti. Jossain vaiheessa tuli sellainen, että nää on näitä äidin juttuja, mut yhtä tiukaksi sitä on tullut itsekin… Meillä mitään kuumaa ruokaa ei laiteta muoviin, ja ollaan karsittu muovia myös ruoanlaittovälineistä. Makkarissa ei ole leluja eikä elektroniikkaa, ja tuuletetaan hyvin pari kertaa päivässä. Mun toive olisi, että myös jatkossa lapset vois nukkua eri huoneessa kuin missä lelut on, koska niistä muovileluista irtoaa paljon pölyä ja ne on myös vaikea siivota, ja silloin sisäilma huoneessa jossa lapset nukkuu tulee aika huonoksi.

    Yksi tehokkaimpia tapoja pitää sisäilma puhtaana olis kyllä säännöllinen imurointi.

    Sitä meillä ei harrasteta.

    • 2.1

      Emilia sanoo

      Toi onkin hei tosi hyvä argumentti erillisen leikki- ja makuuhuoneen puolesta, musta ajatus on muutenkin tuntunut hyvältä. Mutta en tiedä, miten saataisiin meidän makuuhuoneesta tietokone ja muut rojut pois.

      Meillä mies toi Kosovosta tuliaisiksi ison nipun puisia paistinlastoja ja kauhoja ja muoviset on nyt ihan pannassa. Teflon-pannuista on myös luovuttu. Mutta toi säännöllinen imurointi meilläkin on vielä työn alla

  3. 3

    sanoo

    Mietin tässä vain, että mitä nämä kemikaalit ovat, joista tässä puhutaan? Aika monet kemikaalithan ovat oikein mukavia. Mitä vaaraa nämä mainitut kemikaalit meille aiheuttavat?

    • 3.1

      Emilia sanoo

      Joo, hieman oioin mutkia. 😉 Mun silmään ongelma on, että niistä ei justiinsa monista tiedetä, mitä ne aiheuttaa vai aiheuttaako. Mutta esim. noissa muoveissa on monesti ns. hormonihäirikköjä, BPA kiellettiin juuri sillä perusteella, mutta samantyyppisiä yhdisteitä on edelleen käytössä. Ja ne voi siis häiritä ihmisen hormonitoimintaa, mitä kaikkea siihen nyt sisältyykään lisääntymisen lisäksi. Omalla kohdalla mä mietin mm. että mulla on kolme todettua autoimmunisairautta, eikä kai ihan kaikki ole vain keskinkertaisten geenien syytä.

  4. 4

    Sanna sanoo

    Juomapullot on meillä lasia, teflon on vaihtunut hiiliteräkseen, muovia ei panna mikroon eikä mitään kuumaa muoviastiaan. Kauppakuitteihin ei kosketa jos ei ole pakko paljain käsin (lapselle ei anneta ollenkaan). Käytössä on vain hajustamattomia ekopesuaineita ja luonnonkosmetiikkaa, tekstiilit ostetaan käytettyinä ja uutena saadut pestään vähintään kerran ennen käyttöä. Muovileluja ei osteta ja vanhat sekä pehmeät muovilelut ovat kokonaan pannassa. Muovailuvaha tehdään itse Kemikaalikimaran ohjeella. Joo, ollaan tarkkoja, mutta tää on mun mielestä pientä, eikä vaadi suurta vaivaa 🙂 Tämän postauksen myötä tajusin, että lapsen leikkikännykän sietää kadota, kiitos siis vinkistä, hassua, etten ole tullut edes ajatelleeksi!

    • 4.1

      Emilia sanoo

      Lasisista pulloista mäkin vähän haaveilen, mutta en ole vielä raskinut ostaa. Mutta eihän ne jutut tosiaan vaivaa vaadi, jos niistä tulee tapa itselle, ja aika monet on juuri sellaisia että vaihdetaan vain tavaraa tai tekemisen tapaa.

  5. 5

    Sanna sanoo

    Niin ja unohtui sanoa, että käytetään mahdollisimman paljon luomuruokaa ja mahdollisimman vähän metallisia säilyke- Ja juomatölkkejä.

  6. 6

    sanoo

    Mua välillä hirvittää kaikki kemikaalit. No, muovia en mikrota, koska jostain syystä siitä on täällä Ranskassa minulle varoiteltu. Mutta jos rannalle otetaan vettä mukaan niin onhan se nyt muovipullossa. Sitäkin tosin mietin, että mitä siitäkin pullosta auringossa mahtaa erittyä… Muoviastioista haluaisin kokonaan eroon, mutta minkäs teet kun yksivuotias heittää päivittäin lautasensa kaakelilattialle. Suomessa on se ihana puoli, että niitä ”kemikaalittomia” tuotteita on jotenkin paljon paremmin saatavilla kuin täällä Välimeren äärellä.

    • 6.1

      Emilia sanoo

      Musta taas tuntuu, että monissa asioissa siellä on paremmin luomu- tai kemikaalittomia vaihtoehtoja tarjolla, ja osa ihmisistä on niiden kanssa hyvinkin tarkkoina, BPA:sta mä esim. luin ranskalaisista vauvalehdistä jo vuosia ennen kuin se EU:ssa kiellettiin ja Suomessakin poistui tuttipulloista. Tosin sitten esim. hajusteitahan siellä on ihan joka paikassa ja ne usein formaldehydia sisältävät huonetuoksut on aika suosittuja (ainakin päätellen niistä hyllymetreistä kaupoissa). Että erilaista on.

  7. 7

    sanoo

    Jotenkin täältä Afrikanmantereelta käsin tämä kaikki tuntuu tosi kaukaiselta! Täällä ei juuri valinnanvaraa ole esimerkiksi siivousaineissa enkä kestä esimerkiksi etikan hajua laajassa mittakaavassa eli silläkään ei voida alkaa taloa puunaamaan. Itse yritän varmistaa, että meidän hyttysmyrkyt olisi mahdollisimman luonnonmukaisia mutta hyttysmyrkkyjä on vaikea täällä kokonaisuudessaan välttää; mieluummin vähän myrkkyä kuin malaria. Malaria kun on pienille lapsille tutkitusti riskijuttu eikä tietysti kenellekään kiva.

    Suomen kodissamme käytämme kyllä mahdollisimman luonnollisia puhdistusaineita eivätkä meidän lapset missäänpäin maailmaa toistaiseksi kamalasti käytä tietsikoita tai tabletteja, puhelinta eivät lainkaan. Tosin kemikaalien näkökulmasta en ole tuota tietotekniikkaa niinkään rajoittanut tai edes tullut ajatelleeksi vaan ruutuaikaa ajatellen. Ja leluista en osaa alkaa huolehtimaan… Kunhan eivät nyt ala niitä suorastaan syömään! 🙂 Maailmalla on ollut pakko opetella vähän tällaista hälläväliä-asennetta monen asian suhteen, koska omaa ympäristöä täällä ei voi samalla tapaa hallita kuin vaikka juuri Suomessa.

    • 7.1

      Emilia sanoo

      Hyttysmyrkyt on kyllä ongelma meillä Suomessa ja Ranskassakin. Helsingissä ei tarvita, mutta Ranskassa lomaillessa niitä on, ja vaikkei niistä malariaa saakaan, niin lapset on ihan tuskissaan (ja mekin), jos ei laiteta sellaisia jotain kamalia myrkkyjä erittäviä juttuja pistorasioihin yöksi – ikkunoissa ei tietenkään ole verkkoja ja yleensä yöllä ikkunat pidetään auki, että saadaan vähän raikasta ilmaa.

      Mutta joo, muualla kuin kotona joutuu kyllä tinkimään tosi monesta jutusta – ja sitten miettii, että onko niillä nyt sitten kotonakaan oikeasti niin väliä. Vaikea välillä arvioida, mitkä asiat on niitä, jotka on itselle oikeasti tärkeitä. Ja nekin tietysti muuttuu ajan myötä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *