Raskausoireet – tuplana kiitos

Kaksoset mahassa, kaksosraskaus rv37

Ja tältä se näytti viikkoa ennen h-hetkeä.

Mä olen vauvalehtiaddikti. Mikä tahansa vauvoista ja lapsista kertova julkaisu kelpaa. No, nyt taas selailin yhtä (mä aavistan, että aika moni mun jutuista tulee alkamaan näin), ja lehdessä oli se perinteinen juttu raskausoireista (alan lehdissähän samat aiheet kiertää parin vuoden välein, ilmeisesti suurin osa muista lukijoista onnistuu siirtymään jossain vaiheessa eteenpäin elämässään). Totesin, että mähän olisin voinut kirjoittaa tuon jutun ihan vain omasta kokemuksesta.

Esikoista odottaessa kuulostelin oireita ihan tikkana. Oli vähän sellaista etovaa oloa, ja väsytti, ja pissatti. Ja kerran huimasi. Huh huh, rankkaa oli. No, sitten rupesin odottamaan kaksosia.

Raskauden ensioireet alkoi ennnen kuin olin raskaustestiä ehtinyt ajatellakaan (ensimmäisenä tuli se jatkuva pissahätä), joten tein testin sitten vähän etuajassa. Mies oli sitä mieltä, että viivat on vähän heikkoja, että katotaan nyt – ehkä se aavisti mitä on tulossa ja koetti pitkittää viatonta tietämättömyyden tilaa. Parin päivän päästä tuntui, että kaikki sisäelimet oli lähdössä vaellukselle. Sitten rupesi huimaamaan. Sitten alkoi pahoinvointi. Ja lista jatkuu; mä äsken listasin kaikki oireeni ja vaivani ja laskin, että ensin mainittujen lisäksi löytyi 33 muuta suoraan raskauden aiheuttamaa oiretta – ja totesin, että ehkei ketään oikeasti kiinnosta lukea sitä listaa. Jos olet ollut raskaana, niin tiedät, mitä kaikkea voi olla (ja mulla oli siis ne kaikki). Jos vasta suunnittelet raskaaksi rupeamista, niin googlaa ihmeessä (ja tonne mun pinterest -sivulle keräsin jotain hyvältä kuulostavia vinkkejä oireiden hillitsemiseksi.) Ja jos oireet alkaa yllättävän aikaisin ja voimakkaina niin kyllä, siellä voi olla kaksoset. Tai sitten olet vaan oireilevaa tyyppiä.

Mutta hei, selkäkipuja mulla ei ollut parin päivän iskiasta lukuunottamatta. Painoa tuli 18kg ja painopiste oli vähän kummallinen kuten kuvasta näkyy, mutta selkä kesti. Että mikäs tässä, uusiksi vaan. Ehkä seuraavalla kierroksella tukkakin kihartuisi kokonaan eikä vain puoliksi. Ei vaineskaan, mieluummin teen vaikka kotipermiksen.

Haluatko avautua raskausoireistasi? Oikeasti mua tietysti kiinnostaa, enhän mä muuten tätä olisi kirjoittanut. 😉

Edit. mä olen kirjoittanut myös vinkkejä kaksosraskauteen.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kuulostaa niin tutulta! (Niin kuin monet muutkin jutut kaksosten kanssa.) Esikoisen odotukseen liittyvät ”raskausoireet” tosiaan tuntuivat kaksosia odottaessa lähinnä vitsiltä. Kaksosraskaudessa oireet alkoivat jo paljon ennen kuin ymmärsin olevani raskaana. Mies epäili, että tällä kertaa tulossa olisi tyttö, kun oloni oli niin huono. Olihan siellä – kaksi tyttöä!

    Kirjoittelen itsekin kaksostyttöjen (9 kk) ja pojan (2½ v) touhuista blogia osoitteessa http://www.lily.fi/palsta/ananas-ja-kookos

    • 1.1

      sanoo

      Joo, mäkin epäilin, että poika on, kun oireet oli niin erilaiset kuin ekalla kerralla – niin olikin, mutta oli sitten myös tyttö lisäksi. 😀

      Teidän ikäkombo kuulostaa aikas haastavalta, käynpä kurkkaamassa.

  2. 2

    Meikku sanoo

    Mulla on ennestään kaksi lasta ja nyt kolmas tulossa. Ihan yksittäin nää on tulleet, mutta tän kolmannen kanssa oireet on paljon kamalammat kuin noiden kahden edellisen. Ykkösen kanssa vähän närästeli ja väsytti, mutta muuten olo oli mahtava. Pari viikkoa ennen synnytystä kävin sienimetälläkin ja toin kotiin viitisen litraa suppilovahveroita. Kakkosen kanssa olo oli vähän tukalampi, jalat turposi, oksetti ja väsytti. Tän kolmosen kanssa ollaankin sitten raskausviikolla 21 ja olisin jo valmis luovuttamaan. Väsyttää koko ajan, närästää niin, että tekis mieli vetää reseptinärästyslääkkeitä kuin karkkia, rinnat on kipeät, supistelee kipeästi, selkä on kipeä ja sanoinko jo, että väsyttää?

    • 2.1

      sanoo

      No huh, aika rankalta kuulostaa. Niinhän sitä sanotaan, että jokainen raskaus on erilainen, mutta toki sitä toivoisi, että helppoa raskautta seuraisi yhtä helppo… Tsemppiä loppuun, yli puolenvälin olet jo kuitenkin!

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *