Kaksi kieltä, monta ääntä

kaksikielinen lapsi

Lapsi on paitsi kaksi- myös sinikielinen.

Liina pohti tuolla omenapuunsa luona kielitaidon rapistumista, mikä sai mut miettimään omaa ranskanpuhumistani. Mä olen siis aikoinaan oppinut ranskani vaihto-oppilasvuoden ja opiskeluvuoden aikana, mutta nyt viimeiset kymmenen vuotta ylläpitänyt sitä ennen kaikkea puhumalla sitä kotikielenä täällä Helsingissä. Mutta se on aika petollista. Kun puhuu kieltä vain sen yhden ja saman ihmisen kanssa, siitä kehittyy ihan oma kielensä. Toista ymmärtää puolikkaista lauseista, samat virheet toistaa päivästä toiseen, ja korva tottuu vain siihen yhteen nuottiin.

No, tämä on yksi syy siihen, miksi musta on ihan ensiarvoisen tärkeää, että meidän lapset pääsee puhumaan ranskaa muidenkin kuin isänsä kanssa. Vaikka kuinka lukisi kirjoja ja katsoisi videoita, ei se korvaa sitä, että kuulee ihmisten käyttävän kieltä arjessa ja pääsee kommunikoimaan niiden kanssa.

Meillä on kyllä mahtava tilanne, kun pystytään kohtuullisen pienellä vaivalla tukemaan molempien kielten kehitystä. tai no, toisinaan se vaiva tuntuu kohtuullisen suurelta, kun lähtee sille puolentoista tunnin hakureissulle koulusta, mutta toistaiseksi se on tuntunut sen arvoiselta: Esikoisen ykköskieleksi on tänä vuonna kivunnut ranska, mutta suomi on kyllä erittäin vahvana kakkosena.

Koulu on tuonut mukanaan tietysti myös ranskalaisen kulttuurin, ei mies olisi osannut opettaa kaikkia lauluja ja loruja tai pihaleikkejä. Kielet on kehittyneet aika tasapainoisesti, mutta lastenkulttuurissa ranska on jyrännyt, Lapsi ei osaa laulaa Jänis istui maassa eikä tiedä että ”Un deux trois – soleil!” -leikki on suomeksi peili. Välillä se tuntuu vähän haikealta (ja välillä mä mietin, olisiko mun vain pitänyt panostaa paljon enemmän), mutta ehkä se vain menee näin, meidän lapsuus ei vain ole samanlainen. Olisihan siinä ollut aikamoinen ero jo eri ajassa elämisen vuoksi, eri kieli ja kulttuuri tuo sitten siihen vain oman lisänsä. Eli ensi vuonna on kaksosten vuoro oppia laulamaan ”Escargot, rigolo” ja päästä askartelemaan loppiaiskruunuja.

Klikkaa tästä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *