Hyvät pahat muovinpalat

lego, shell ja greenpeace

Niin viattomasti se siinä hymyilee.

Kiitos muovi. Ajattelin tätä taas tuossa syyslomaviikolla lasten ollessa kukin vuorollaan enterorokossa. Ei niin että muovilla voisi hoitaa enterorokkoa, mutta sillä voi viihdyttää lapsia.

Legot on olleet meillä tämän syksyn hitti. Vielä keväällä 3,5-vuotiaiden sormet ei oikein taipuneet pikkulegojen käsittelyyn, eikä esikoinen ole koskaan ollut erityisen innostunut Legoista, mutta nyt 4-vuotiaat yhtäkkiä käsittelevätkin niitä vaikka kuinka näppärästi. Ja esikoinen sai synttärilahjaksi Lego friendsejä (niitä vaaleanpunaisia, missä on tyttöjä ja söpöjä eläimiä), ja yhtäkkiä ne olikin paljon innostavampia kuin enolta perityt ritarilegot. Hmmmm.

No, lohduttavaa oli siis se, että sinä aikana kun mä kiroilin nettisivujen kuvankäsittelyn kanssa, niin kipeä lapsi istui tyytyväisenä lattialla rakentamassa lentokonetta, parkkihallia, radiotornia ja mitä nyt milloinkin (niin, se ei siis ollut esikoinen niiden vaaleanpunaisten merileijoniensa kanssa).

Samoihin aikoihin enterorokon kanssa osui uutinen siitä, miten Greenpeacen painostuksen ansiosta, Lego lopettaa yhteistyön Shellin kanssa*. Kampanjan keskiössä oli tämä video (joka on hieno, kannattaa katsoa), jossa arktinen Lego-maisema hukkuu öljyyn.

Legon yhteistyö Shellin kanssa tarkoitti siis sitä, että Shellin bensa-asemilta saa ostaa Shell-legoja (esim. tankkiautoja, näkyy tuolla Shellin sivuilla – Suomessa näitä ei ole myynnissä, koska Shellin asemia ei täällä enää ole). Lego perusteli Shell-yhteistyötä sillä, että sen tavoitteena on tuoda Lego-palikat mahdollisimman monen lapsen ulottuville lasten leikin ja luovuuden lisäämiseksi. Ihanko totta? Lego on pörssiyhtiö, jonka tavoitteena on tehdä voittoa tuotteitaan myymällä, eli mitä useamman lapsen käsiin Lego-palikka osuu, niin sitä parempi firmalle.

Greenpeacen kampanja taustalla oli vaatimus kieltää öljyn poraaminen arktisella alueella (minkä Shell siis on aloittanut viime vuonna) arktisen luonnon erityisen herkkyyden vuoksi. Ja Legoon kampanja kohdistettiin, koska kivat tankkiautot lasten lelulaatikossa on Greenpeacen mielestä Shellin imagokampanjaa, jolla yrityksen merkkiin ja koko öljyteollisuuteen liitetään positiivisia mielikuvia.

Vaikka mä olenkin viimeiset 20 vuotta hokenut, että Shellin putkissa virtaa ogoni-kansan verta, niin en mä ole ihan niin varma, onko Shell nyt niin paljon pahempi kuin muutkaan öljy-yhtiöt. Eli ongelma legoissahan on se, että ne on muovinpaloja, jotka tehdään öljystä, uusiutumattomasta luonnonvarasta, jonka pumppaaminen ja jalostaminen on hyvin saastuttava teollisuudenala (löysin yhden Financial Timesin jutun, joka nosti tämän pointin esiin).

Mutta mutta. Legot on niin kivoja. Ja sanottakoon niiden puolustukseksi nyt kuitenkin sen verran, että ne ei ainakaan ole mitään kertakäyttötavaraa. Meillä on käytössä enon perintölegojen lisäksi myös mun äitini Legot vuodelta 1963. Joistain paloista on nappulat hieman löystyneet, mutta valtaosa on ihan käypää kamaa edelleen, viisikymmentä vuotta myöhemmin. Toki hyvin tehty puuhevonen kestää saman, mutta mä en ole  varma, olisiko enterorokkoinen lapsi jaksanut viihdyttää itseään puuhevosen kanssa ihan yhtä pitkään.

Eli mä en pääse tässä puusta pitkään. Aina kun rupean miettimään ympäristöasioita ja maailman tilaa, tulen jotenkin siihen tulokseen, että tarvittavat ratkaisut olisi niin massiivisia, että mulla ei ole voimia niihin. Ei musta vain ole elämään omavaraistaloudessa ilman öljyä – enkä mä varsinkaan ikinä saisi puhuttua miestä ympäri. Eikä se edes riittäisi mihinkään, meidän kaikkien ja varsinkin kaikkien amerikkalaisten ja kiinalaisten pitäisi muuttaa elintapaamme, ja mites mä ne puhun ympäri? Eli sitten mä vain ajattelen jotain muuta, ja käyn hakemassa lapset autolla koulusta, koska on se vaan märkänä ja pimeänä iltapäivänä kivempi niin.

Mielelläni luen teidän ajatuksia aiheesta, tästä nimenomaisesta kampanjasta tai boikoteista tai öljy-yhtiöistä yleensä.

*On muuten harvinaisen köykäinen toi Hesarin uutinen. Mä löysin kahden minuutin googlauksella noi aivan samat lähteet (Shellin ja Greenpeacen sivut), eikä kauhean paljon kauemmin ole voinut mennä yhteenvedon kirjoittamiseen.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mä koen tän aika vahvasti niin, että muovipalasia voi laittaa tärkeysjärjestykseen ja priorisoida elämästään selvät turhakkeet pois.

    Esim. mun inhalaattori on muovinen ja sellaisena ehkä jo tekee öljyttömästä elämästä jos nyt ei mahdotonta, potentiaalisesti kuitenkin lyhyemmän. En tiedä, voisiko inhalaattoria muusta tehdäkään. Pahvinen inhalaattori muuttuisi nopeasti pahvimössöiseksi inhalaattoriksi.

    Vaikka legot ei ole inhalaattoreita, ne ei musta ole ollenkaan turhakkeimmasta päästä. Toisaalta itse pidän monia kosmetiikkateollisuuden keksintöjä idioottimaisena tapana hukata materiaalia. Sama koskee kaikkea pientä muovikrääsää, jota vihaan sydämestäni (vaikka meilläkin sitä on.)

  2. 2

    Emilia sanoo

    Hyvä pointti, kyllä, priorisoida voi. Ja legot (ja inhalaattorit) nousee siellä listalla sitten ylemmäs. Ja tuolla kosmetiikkapuolella esim. voisi karsia paljonkin. Tosin mä olen kokeillut palashampoota, kun riemastuin sen pakkauksettomuudesta (ja riittoisuudesta), mutta se on ollut tosi huono. En tiedä, onko juuri tuo nimenomainen palashampoo huono, vai eikö ne yleensä toimi mun tukkaan, joten siirryin sekakäyttäjäksi, ja pesen tukan välillä muovipulloshampoolla, jotta se edes joskus olisi puhdas.

  3. 3

    Vilijonkka sanoo

    Muuten, kyllä Shellejä on Suomessa vielä, ainakin meilläpäin heti tulee mieleen kaksi. Näinkin siellä tuon Legoauto-kampanjan ja oisin voinut ostaakin, jos ei olis ollut just Shell (yleensä vältän ostamasta sieltä bensaa, jos ei nyt ihan ole tankki just tyhjä, ja silloinkin ostan vaan vähän. Vaikka tuskin ne muut öljy-yhtiöt on sen parempia, tuo Shell boikottiin on vaan jäänyt niin selkäytimeen. Parasta kai ois boikotoida yksityisautoilua kaikenkaikkiaan, mutta täällä periferiassa se on jonkinverran kyllä pakollista…)
    Ja legot on kyllä yksi parhaista ja kestävimmistä leluista mitä on, paljon turhempiakin asioita valmistetaan. Eikä se ehkä silti tee jostain turhakkeesta tarpeellista, vaikka se ois valmistettu pahvista tai puusta. Esim. huono palashampoo saattaa olla turhake, jos sitä ei voi käyttää siihen tarkoitukseen mihin se on ostettu (ellei sitten luovana keksi sille jotain muuta tarkoitusta.)

    • 3.1

      Emilia sanoo

      Mua rupesi naurattamaan, kun mietin palashampoolle uusiokäyttöä – maton pesu tuli ekana mieleen. 😀

      Ja kiitos Shell-tiedon päivityksestä, mäkin vähän hämmästyin, kun luin, että ne olisi kaikki Suomessa muuttuneet ST1-asemiksi, koska olen mielestäni nähnyt niitä viimeisen vuoden aikana. Toi on ihan totta, että ei se turhakkeen materiaali sitä pelasta. Helposti mulle kyllä käy niin, että ne jutut, mistä itse tykkkään, mä myös koen kovin tarpeellisiksi, tai ei ainakaan turhakkeiksi, kun taas kaikki muut ihmiset täyttää kotinsa turhakkeilla. Sekin on niin suhteellista. Pitäisi löytää joku sellainen mittari, millä voisi helposti arvioida turhuus / tarpeellisuus -akselilla. Kestävyys on kyllä yksi pointti ja monikäyttöisyys, ja siinä legot kyllä pärjää hyvin. Jos vaikka miettii, tarvitseeko tätä asiaa viiden vuoden kuluttua, niin legojen kohdalla vastaus on äänekäs kyllä. Ja sen jälkeen niillä voi taas leikkiä joku toinen lapsi.

  4. 4

    sanoo

    Tämä oli hyvää pohdintaa. Näiden äärelle on aina välillä hyvä pysähtyä.

    Itsekään en olisi valmis luopumaan kaikesta muovista. Legojen edelle menee esim. kaikki letkut ynnä muut, joita sairaaloissa käytetään 🙂 Lisäksi oma ulkoiluharrastus kärsisi aika kovan kolauksen, jos joutuisin vaihtamaan luonnonmateriaaleihin vaikkapa juoksuvaatteissa. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö omaakin muovinkäyttöään voisi silloin tällöin kriittisesti tarkastella, ja karsia sieltä, mistä voi.

    Ja on meillä legojakin. Hyviä leluja ovat.

    • 4.1

      Emilia sanoo

      Kauhistuttaa kyllä, että mitäs jos muovista oikeasti joskus joudutaan luopumaan. Sitten yritän tuudittautua siihen, että kai ne jonkun nanoihmeen siihen mennessä on keksineet.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *