Elämänmuutoksia

Tämä kuva saattaa tulla Leluteekin uusille nettisivuille.

Tämä kuva saattaa tulla Leluteekin uusille nettisivuille.

Vanhempainvapaan aikana mä sain idean, ja nyt on tullut aika toteuttaa se.

Mä en ole täällä blogin puolella paljon huudellut työelämästäni. Siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei virallisesti ole ollut sinä aikana kun blogia olen pitänyt. Mä olen koulutukseltani filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja, mutta ennen kaksosten syntymää olin töissä nk. resurssiopettajana yläasteella, eli auttavana käsiparina niissä luokissa ja niiden oppilaiden kanssa, joilla sellaiselle oli tarvetta. Pesti oli kuitenkin määräaikainen, ja vanhempainvapaan loputtua piti keksiä jotain uutta.

Niinpä Leluteekki on nykyään paitsi tämä blogi, myös mun yritykseni Leluteekki Oy, joka rupeaa syksyllä järjestämään lasten ja vanhempien filosofiakahviloita Helsingissä. Leluteekin filosofiakahvilat on harrastus lapselle siinä missä vauvauinti tai muskari. Lasten filosofiakahvilassa 2-6 -vuotiaat kokoontuu kerran viikossa vanhempineen kyselemään, pohtimaan ja ihmettelemään. Jos sä olet lukemassa tätä blogia, niin mun tuskin tarvitsee erityisesti vakuuttaa sulle, että lapset on luonnostaan melkoisen filosofisia, ja filosofiakahvilassa vain annetaan kerrankin aikaa niille kysymyksille ja ajatuksille ja tuupitaan niitä vähän eteenpäin.

Filosofiakahvilassa ei siis luennoida taaperoille mannermaisen filosofian klassikoista, vaan lapsia lähellä olevista aiheista nostetaan esimerkkejä, joiden kautta päästään kiinni niihin Suuriin Kysymyksiin; mitä on olemassa? Kuka minä olen? Mitä voin tietää? Mikä on oikein? Kakkaako kirahvitkin? (tai no, jos jätetään kakkajutut johonkin luonnontiedekerhoon.)

Tää idea lähti tietenkin ihan musta itsestäni. Mä en ole lainkaan objektiivinen tässä asiassa, mutta musta ajattelu on ihmisen hienoimpia taitoja, ja sitä voi ja kannattaa kehittää, ihan pienestä pitäen. Lasten lisäksi mä ajattelin kuitenkin ehkä vielä enemmän niiden vanhempia.

Mä olen ollut yhteensä kuusi vuotta lasten kanssa kotona, ne on olleet hyviä vuosia, ja vaikka muutaman päivän (ja varsinkin iltapäivän tunnit) olisin kernaasti vaihtanut pois, niin mulle kotona oleminen sopi. Mutta varsinkin esikoisen kanssa mä kyllä myös kipeästi kaipasin keskustelukumppaniksi muitakin kuin sen puolitoistavuotiaan. Ja sitten kun muita aikuisia tapasi, niin mä olisin välillä halunnut puhua muustakin kuin siitä, miten meillä nukutaan ja syödään (vaikka nekin keskustelut on ihan älyttömän tärkeitä).

Niinpä Leluteekin filosofiakahvilat ei ole vain lapsille. Mä uskon, että lasten filosofiakahvilaan osallistuminenkin piristää kotivanhemman viikkoa vielä enemmän kuin taaperotanssi tai perhekerho, koska vanhemmat pääsee myös osalliseksi siitä aivojumpasta, ja muihin ryhmäläisiin tutustuu paremmin kuin lasten harrastuksissa yleensä. Mutta lisäksi on myös vanhempien omat filosofiakahvilat. Lapset otetaan toki mukaan, ja niille on oma aktiviteettinsa, jonka on tarkoitus olla niin kiehtova, että ne malttaa jättää vanhempansa käsittelemään aikuisten aiheita. Eli kerran viikossa pääsee puhumaan nukkumisen ja syömisen sijaan elämästä ja maailmasta vähän laajemmin, käyttämään aivojaan ja olemaan aikuinen, ei vain vanhempi. Ja bonuksena tutustuu toisiin vanhempiin, vähän enemmän kuin kenen äiti kukakin on.

Toki myös perhekahvila voi olla paikka filosofisille keskusteluille, mutta mä itse olen sen verran ujo ja hitaasti lämpiävä, että mua auttaa huomattavasti, jos joku muu antaa aiheen ja ohjaa keskustelua, muuten vierähtää aamu jos toinenkin ilman, että mä pääsen edes niihin ”mites teillä nukutaan” -keskusteluihin mukaan. Filosofiakahvila on paikka, johon on helppo tulla puhumaan, ajattelemaan ja tapaamaan ihmisiä.

Miltä kuulostaa? Mä olen itse (tietenkin) innoissani, mutta myös jännittää. Millaista filosofiakahviloissa oikeasti tulee olemaan, osaanko mä pyörittää sitä kaikkea muuta yritykseen liittyvää, ja tuleeko osallistujia niin paljon, että mä saan lapsille haalarit ensi talveksikin.

Ja teille, jotka nyt hihkaisitte innoissanne, että joo! tahtoo mukaan! voin kertoa, että filosofiakahviloita järjestetään Kulosaaressa Mommy&Me:ssa maanantaisin klo 9.30-10.30 lapsille, 10.30-11.30 vanhemmille ja tiistaisin klo 16.30-17.30 lapsille, ja Töölössä International Bookshop Arkadiassa torstaisin klo 15-16 vanhemmille ja 16-17 lapsille – ja niihin voi ilmoittautua vaikka heti, mulle suoraan sähköpostilla ( emilia.lehtinen@elisanet.fi ). Hinta on 57 euroa/kk (sis. 24% alv.) Perjantaina 15.8. Mommy&Me:ssa on avoimien ovien päivät, jonne filosofiakahvilaa voi myös tulla kokeilemaan. Sähköpostitse voi myös kysellä lisätietoja, ja kunhan Leluteekin nettisivut aukeaa, niin sitä kautta voi ilmoittautua tietysti myös. Ja lisää paikkoja ja aikoja varmistuu elokuun alussa.

Ja tämä on yksi harvoista mainoksista, joita aiheesta tulee olemaan täällä blogin puolella (meinasin sanoa, että ensimmäinen ja viimeinen, mutta ihan ehkä vielä uskalla luvata). Leluteekki-blogi muuttaa kyllä tulevien nettisivujen alaisuuteen, mutta sisältö pysyy samana – tai no, muuttuu sitä mukaa kun minä itse, mun äitiys ja elämä muuttuu. Mutta blogiin ei ole tulossa sellaisia ”keskiviikon ryhmässä vielä kolme paikkaa vapaana” -tyyppisiä postauksia. Toki mä toivon, että filosofiakahvilat tarjoaa ajatuksen aihetta tännekin, ja varmasti tämä otsikon lupaama elämänmuutos antaa kirjoitettavaa myös äitiyden ja yrittäjyyden yhdistämisestä, mutta mä olen itse niin tykästynyt tähän tällaisenaan, että haluan jatkaa samaan tyyliin.

Klikkaa linkkiä ja seuraa Leluteekkiä bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa. Instagramista ja Twitterista Leluteekki löytyy myös, samoin Pinterestistä.

p.s. Koululaisille on myös omat filosofiakahvilansa, ensi syksynä ne on tarjolla ainakin Töölön ala-asteella ja Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa.

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Wau! Onpa hauska idea nuo filosofiakahvilat! Jotain ihan uutta ja erilaista! Minäkin juuri omassa blogissani kirjoittelin omista suunnitelmistani, myös minulla on elämänmuutos menossa.

    Onnea uuten elämänvaiheeseen!

  2. 2

    sanoo

    Onpa hieno idea! Harkitsisin ehdottomasti osallistumista, jos asuisin pääkaupunkiseudulla 🙂 Toivottavasti yritys kannattaa ja lapset saa haalareiden lisäksi muutakin vaatetta 🙂

  3. 3

    sanoo

    Ihan mahtavaa! Aloin ihan itse täpinöidä, kun luin tämän. Paljon onnea matkaan!

    Mulla on ollut missiona keksiä kotiäiteilyn aikana, mikä olisi oma juttu. Vanhat työt loppuivat, ehkä – alasta aiheutuvista syistä – tiedä, tahdonko palata vanhoihin hommiin. Hmm. No ehkä tässä vielä hahmottuu.

  4. 4

    Jenna sanoo

    Kuulostaa kivalta idealta! Tuolla aikuisten kahvilassa olis siis lapsille järkättyä ohjelmaa? Ja kuinka tiukka toi ikäraja on? Mä olen miehelle valitellut joskus, että kaipais kyllä muutakin juttuseuraa, kun tuon reilu puolitoistavuotiaan, kun ne jutut tuntuu kuitenkin päivästä toiseen olevan melko samanlaisia.

    Tota nimeä mä kyllä vielä vähän miettisin. Filosofiakahvila ei ehkä kuitenkaan kuulosta maailman helpoimmin lähestyttävältä jutulta eikä myöskään ehkä matalan kynnyksen jutulta. Tarkoitan siis sitä, että ainakin mä ajattelen, että aivot on kyllä vähän surkastunut tässä parin kotivuoden aikana, joten mitään kovin filosofista mun päässä ei liiku 😀

    • 4.1

      sanoo

      Aikuisten filosofiakahvilassa on tosiaan lapsille ohjelmaa, mutta ryhmästä sitten riippuu, puuhaako lapset ihan vain itsekseen, käydäänkö keskusteluja siinä samalla, vai jakaudutaanko pienempiin ryhmiin ja vuorotellaan lasten kanssa. Sinne ei ole ikärajaa (sen paremmin lapsille kuin vanhemmillekaan), lasten filosofiakahvilassa sen sijaan pitäisi osata jo kaikkien puhua – meidän lapset ei kyllä olleet vielä 2-vuotiaana keskustelutasolla, toisethan taas juttelee jo reilu vuosikkaina vaikka mistä.

      Toivottavasti filosofia ei tosiaan kuulosta liian pelottavalta – ja toisaalta, toivottavasti ihmisillä ei ole liian korkeita odotuksia, koska tässä kotivuosien aikana mun filosofointini ei ole lentänyt kovin korkealla. 😉 Lasten filosofiakahvilassa aiheet on ehkä selkeämmin filosofiaa, aikuisten kanssa on tarkoitus puhua myös muusta, elämästä ja maailmasta yleensä.

  5. 5

    Karkki sanoo

    Onnea uudelle yritykselle! Eiköhän mekin ilmoittauduta mukaan sitten kun Sofia osaa sanoa jonkin toisenkin useampisanaisen lauseen kuin ”pupu där”.

  6. 7

    taikinanaama sanoo

    Mahtava idea! Hyvä! Olisinpa Helsingissä tai laajenna sinä toimintaasi tänne Turkuun!

  7. 9

    sanoo

    Hieno ajatus, nostan hattua! Ja toivotan hurjasti onnea nuorelle yritykselle ja uudelle yrittäjälle!

  8. 10

    pilami sanoo

    Kuulostaapa kivalta. Meidän tulevat hoodit on pk-seudulla, mutta noi ajat ei kyllä valitettavasti natsaa työssä käyville vanhemmille, joiden lapset on päiväkodissa. Joku myöhäisempi aika olisi kyllä kiva. Me kuitenkin ollaan kotona vasta viideltä.

    • 10.1

      sanoo

      Totta, näitä aikatauluja mä olen paljon pyöritellyt. Lauantaiaamupäivä on työn alla, arki-illat on vähän hankalia paikkojen suhteen – ja oman elämän suhteen. Mutta katsotaan, millaisia ratkaisuja löytyisi.

  9. 11

    sanoo

    Onnea yritykselle, idea on mukava. Ranskassa ihmiset tapaavat filosofeja kahviloissa siinä missä meillä käydään psykiatrian puolella juttelemassa. Tälläinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva voisi osallistua viikonlopputreffeille.
    Heidi

    • 11.1

      sanoo

      Tässä on tosiaan twistinä se, että osallistujista ainakin puolet on alle metrin mittaisia, eli sen verran eroa tulee perinteisiin ranskalaisiin filosofiakahviloihin. 😉 Viikonlopputyöpajat olisi tosiaan kiva pidemmällä asuville ja työssäkäyville, eli jospa rupean järjestämään.

  10. 12

    sanoo

    Onpa hauska idea! Itsekin perustin oman yrityksen juuri kahden vanhimman lapsen hoitovapaan myötä oltuani viitisen vuotta kotona. Työllistin tosin itseni liiankin hyvin; eli omat työpäiväni venyivät aikamoisen mittaisiksi, joten myöhemmin päädyin palaamaan ihan normaalitöihin lastentarhanopettajaksi. Nyt taas pyörittelen erilaisia yritysideoita mielessäni, kun vanhempainvapaa ja opiskelut lähenevät loppuaan… Tämä on tosiaan jonkinlainen taitekohta elämässä!

    Tsemppiä mukavan kuuloiseen yritykseen!

      • 12.1.1

        sanoo

        Kannattaa ehkä alusta alkaen ulkoistaa esim. kirjanpito. Minä kun tein senkin itse (olen opiskellut myös kirjanpitoa ja muutenkin kaupallista alaa). Toisaalta pysyin ehkä helpommin kärryillä tuloista ja menoista, kun kaikki langat olivat omissa käsissäni, mutta aikaa kirjanpitoon kyllä hujahti melkoisesti… Minä myös laajensin toimintaa liikaa liian nopeasti, kun kysyntää tuntui olevan – mikä ehkä oli lopulta virhe juurikin oman ajankäytön ja resurssien kannalta. Opin kyllä yrittäjyydestä valtavasti ja tosiaan taas haaveilen omasta yrityksestä… Eli kokemus ei ollut huono – itseasiassa päinvastoin!

        • 12.1.1.1

          sanoo

          Kirjanpitoa mä en tosiaan aio yrittääkään itse, kun siitä ei ole kokemusta, turhaan menisi aikaa ja energiaa sellaiseen, jonka voi joku muukin tehdä. Ja tarkoitus on lähteä liikkeelle sellaisella minimitasolla, että toiminta olisi kannattavaa, mutta että ehtii rauhassa katsoa, mihin kaikkeen sitä aikaa kuitenkin menee ja kuinka paljon pystyy tekemään. Tähänkin mennessä kokemus on jo ollut aika mielenkiintoinen, eli tässä kyllä varmasti oppii aika lailla kaikenlaista.

        • 12.1.1.2

          sanoo

          Hyvältä kuulostaa! Itse sain paljon vinkkejä te-keskuksen yritysneuvonnasta (tarkkaa nimeä en nyt muista ja on tässä vuosien saatossa voinut muuttuakin), joka myös suositteli yritykselleni starttirahaa. Tuolla neuvonnassa yritysideaa käytiin läpi monelta eri kantilta ja oli mukava saada asiantuntijan näkemys omasta ideasta. Olet ehkä jo osallistunutkin jonkinlaiseen yritysneuvontaan/-koulutukseen?

        • 12.1.1.3

          sanoo

          Mä olin myös yritysneuvonnassa, josta oli kyllä iloa, samoin kävin ely-keskuksen yrittäjyyskurssin, joka sekin valaisi montaa juttua. Näin valtiotieteilijäpohjalta mä en olisi kyllä ihan kylmiltään uskaltanut tähän lähteäkään, vaikka kyllähän noita ohjeita ja neuvoja löytyy melkoisesti netistä ja kirjoistakin – mutta on se kiva kuulla ihan nenäkkäin, että joo, mieitpä vielä näitä ja näitä juttuja tarkemmin, niin eiköhän tästä ihan hyvä tule.

  11. 13

    sanoo

    Hei vau! Ihan loistavaa, rohkeutta ja hyvä idea ja vitsit HYVÄ SÄ! Ihan superhienoa – mä katson jos henkisesti (ja logistisesti) kykenen raahaamaan tutustumispäivään koko possen.

    • 13.1

      sanoo

      No tervetuloa, toihan tosiaan on melkein teidän huudeilla. 🙂 Täytyy sanoa, että mä en ehkä kykene edes kuvittelemaan liikkumista kahden pienen ja yhden vielä pienemmän kanssa, mutta mä uskon kyllä, että sä kykenet siihen – ainakin jossain vaiheessa.

  12. 14

    sanoo

    Onnea yrityksellesi! Ihan mahtavan *erilainen* yritysidea! Tykkään etenkin valtavasti, että kannustat meitä pienten lasten vanhempia käyttämään aivojaan muuhunkin kuin haalarinvalintaan 😉 Ehkä voit alkaa franchising-periaatteella myydä toimilupia muihin kaupunkeihin 😀

  13. 16

    sanoo

    Onnea ja kiva, että selitit idean taustoja! Harmi, että me ollaan kohta taas niin kaukana – meidän pienet filosofit tulisivat varmasti mielellään mukaan. Että kun mietit niitä tulevia laajennuksia niin pidäthän myös Khartumin mielessä! 🙂

  14. 17

    Vilijonkka sanoo

    Idea on hieno, mutta jos ette sitten perusta sivutoimipisteitä niin ollaan vähän turhan kaukana. Mutta ihan uteliaisuudesta kysyn, että mites tuo hinnoittelu menee? Siihen kuukausimaksuunko sisältyy yksi aikuinen ja yksi lapsi? Mitä jos jollain on monta 2-6-vuotiasta? Meneekö jokaisesta eri maksu? Meikäläisen tuloilla olisi ainakin melko kallista… Ja miten se lasten ja aikuisten toiminta järjestyy erikseen niissä aikuisten kahviloissa, onko sulla joku työkaveri vai itseko teet molemmat? No juu, ei sinun tarvitse tässä ruveta liiketoimintasuunnitelmiasi selittämään sen tarkemmin, mutta kunhan tuli mieleen… Suunnitelma on joka tapauksessa mahtava, onnea paljon yritykselle!

    • 17.1

      sanoo

      Hyviä kysymyksiä – ja tosi kiva huomata, että mä olen tajunnut itsekin miettiä näitä etukäteen. 🙂 Hinnoittelussa aikuisten filosofiakahvilaan voi ottaa useamman lapsen (jos ei nyt ihan koko naapurustoa) ja lasten filosofiakahvilaan toinen lapsi pääsee vähän halvemmalla (2 lasta 96e /kk). Nimimerkillä täälläkin monta 2-6 -vuotiasta olisi ollut kiva veloittaa vain aikuiselta, mutta jos ryhmään sattuu pari suurperhettä, niin olisi kannattavuus kovilla. Ja lasten filosofiakahvilassa olisi kyllä kivointa olla vain yksi lapsi / aikuinen, jotta sen kanssa oikeasti ehtii juttelemaan, eli sopisi tosi hyvin monilapsiseen perheeseen, jos muilla sisaruksilla on kerhopäivä / hemmottelua mummolassa tms.

      Aikuisten filosofiakahvilassa on tosiaan lapsille ohjelmaa, mutta ryhmästä sitten riippuu, puuhaako lapset ihan vain itsekseen, käydäänkö keskusteluja siinä samalla, vai jakaudutaanko pienempiin ryhmiin ja vuorotellaan lasten kanssa. Toistaiseksi en ole palkkaamassa siihen työntekijää, vaikka se tosi kiva olisikin, eli katsotaan, listalla siinä vaiheessa, kun tuloja rupeaa tulemaan…

  15. 18

    sanoo

    Onnittelut Leluteekille! Äkkiseltään kuulostaa hyvinkin sellaiselta, johon meidän poika olisi kiva viedä. Jos tulee työläisille sopivia aikoja harkitsen vakavasti.

  16. 19

    sanoo

    Itselläni ei ole lapsia, enkä niitä ajatellut hankkiakaan, mutta tämän postauksen lukeminen aiheutti melkein ääneenhuudettuja riemunkiljahduksia. 🙂 Olisin NIIN kaivannut lapsena jotakuta filosofoimaan kanssani, mutta kirjaston kirjojen kanssa ”vuorovaikuttamiseksihan” se meni, kun ei niin pienenä oikein osaa määritellä ja ilmaista tuollaista tarvetta aikuisille, eikä luokkatovereita kiinnostanut moinen pohdinta vielä lukion pakollisella filosofiankurssillakaan. Aivan mahtava juttu, että lähdet järjestämään tällaista, kyseessä voi olla tosi iso ja tulevaisuuteen vaikuttava juttu monille lapsille.

  17. 20

    Anu [Vähänpä tiesin] sanoo

    Ihan mahtavaa Emilia, nyt se sitten alkaa! Idea on erinomaisen hyvä. Yritän saada järkättyä meidät mukaan.

  18. 21

    Myra sanoo

    Aivan mahtava liikeidea, onnea ja menestystä yrityksellesi! Ainakin meillä pieni kyselyikäinen rakastaa filosofisia pohdintoja ja saa aikuisenkin näkemään monen asian ihan uudesta näkökulmasta. Paikka ja tila, jossa keskitytään kunnolla yhdessä hämmästelemään ja keskustelemaan (ja vielä jonkun järkevästi ohjaamana), kuulostaa loistavalta. Voi, kunpa tätä olisi tarjolla Kuopiossakin!

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *