”Naisia kiinnostaa vain hömppä”

pääjalkainen liidulla

Liittyykö aiheeseen? No ei, tää tyyppi vain ilahduttaa mua.

Henkilökohtainen on poliittista. Mä en ole ihan varma, mitä se tarkoittaa. Sitä että meidän pienet valinnat vaikuttaa maailmaan? Sitä, että meidän elämässä tapahtuvat asiat on seurausta poliittisista päätöksistä ja yhteiskunnan rakenteista? Vai sitä, että politiikan pitäisi tulla ihmisten tasolle, katsomaan niitä vaikutuksia, mitä niillä päätöksillä on ihmisten jokapäiväiseen elämään?

Mä haluaisin väittää, että äitiysblogeissa henkilökohtainen on hyvinkin poliittista. Ja niinpä tutkimustulokset siitä, että naiset ei lue yhteiskunnallisia blogeja ei pidä paikkaansa*. Tutkijat ei vain ole osanneet tulkita talvihaalarikeskustelun yhteiskunnallisia ulottuvuuksia (ja olen mä toki ihan suoraankin kirjoittanut yhteiskunnallisista aiheista, niin myös monet blogikollegat). Mä ymmärrän, että markkinoijat (ja jossain määrin lukijatkin) haluaa lokeroida blogeja, eikä siksi halua nähdä uusien jouluverhojen välissä esimerkiksi perhe- tai ympäristöpolitiikkaa. Mutta musta lokerointi on tylsää.

Mun mielestä blogien pointti on se, että ne on persoonallisia, kirjoittajansa näköisiä. Tutkimuksen perusteella miehet tykkää lukea asiablogeja, joista saa uutta tietoa, eli ehkä mä sitten olen vain tosi tyypillinen naisbloginlukija, koska mulle asiatietoa olennaisempaa blogissa on kirjoittajan näkökulma ja oma ääni. Jos mä tykkään blogista, niin silloin mä tykkään yleensä siitä kokonaisuutena, tykkään sen bloggaajan tavasta katsoa maailmaa ja kertoa siitä, ja niinpä on oikeastaan aika sama, mistä se kirjoittaa, mua kiinnostaa joka tapauksessa.

Ne blogit, joista mä tykkään käsitteleekin asioita usein aika laajalti, eikä vain yhtä kapeaa osa-aluetta elämästä. Mikä on musta ihan luonnollista, koska mä enimmäkseen luen äitiysblogeja, ja äitiys on kuitenkin aihe, joka koskettaa ihmisen elämässä melkein jokaista asiaa jollain tavalla. Tietysti äitiysblogiakin voi kirjoittaa pitäytymällä vain ja ainoastaan siinä lapsessa ja lapsen hoidossa (mutta silloin onkin ehkä kyseessä vauvablogi), mutta musta juuri äitiysblogiin sopii hyvin myös yhteiskunnalliset ja poliittiset aiheet.

Mun silmissä bloggarin uskottavuutta ei syö se, jos se kirjoittaa sekä kevyemmistä että vakavammista aiheista, ehkä päinvastoin. Tyypit, jotka aina on kamalan vakavissaan ja asiallisia ei musta ole kovin uskottavia, koska ne ei ole aitoja. Kaikki meistä tarvitsee hömppää välillä, mutta kaikilla on myös mielipiteitä ja näkemyksiä ihan tärkeistäkin asioista. Ei naisia kiinnosta pelkkä hömppä, sitä ei vain aina tarvitse lokeroida niin tarkasti.

Tykkäättekö te lukea yhden asian blogeja (ja onko ne silloin nimenomaan asiablogeja)? Tätäkin on tietysti vähän turha kysyä täällä, kun vastaajat ilmeisimminkin lukee myös tällaisia vähän-kaikkea-tyyppisiä blogeja.

*Koko tutkimus löytyy täältä. Kauhean kattavana en sitä pidä; 
mm. blogiportaalia ylläpitävän Aller median tekemä, ja 
osallistujia huhuiltiin mm. kyseisen portaalin 
lifestyle-blogeissa, joten ei ole kovin yllättävää, 
että tutkimukseen osallistujista iso osa oli nimenomaan 
lifestyle-blogien 
lukijoita.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Superkomps tälle.

    Ylipäätään mua hitusen ärsyttää tämä ainainen jako, jossa perinteisesti naisen elämänpiiriin kuuluvat ja naisia kiinnostavat aiheet (terveys, hyvinvointi, kauneus ym.) ovat ”hömppää” ja miesten kiinnostuksenkohteet (metsästys, autot, tietokoneet) täyttä asiaa.

    Kyllä asia ei ole näin.

    😀

    <3 Hannele
    http://www.rakkaudellahannele.fi

    • 1.1

      Emilia sanoo

      No niinpä. Fb-keskustelussa, josta aiheen nappasin totesivat miehet kyllä reilusti, että tekniikkablogit on sitä miesten hömppää. Mutta kyllä se jako vain sitkeässä elää, ja tosiaan tässä tutkimuksessa tuli taas esiin.

      Mutta juuri löysin sun blogista sulassa sovussa feminismiä ja talvitakkeja, eli todisteena tästä mun kannasta. 🙂

  2. 2

    sanoo

    Jossain oli joskus sanottu, että menestynyt blogi on keskittynyt vain yhteen aiheeseen. Itse kyllä vähän kyseenalaistan tämän, sillä moni suosittukin blogi tuntuu kertovan vähän siitä ja tästä – ja hyvä niin! Luonnollisesti blogi muuttuu kirjoittajansa mukana.

    Olen tähän asti raapustellut lähinnä vauvajutuista, mutta tekisi mieli vähän laajentaa. Olisi niin paljon sanottavaa muustakin 🙂

    • 2.1

      Emilia sanoo

      Mä vähän luulen, että ton totuuden on alunperin esittänyt juuri sellaisen miehisen ”asiablogin” kirjoittaja. 😉

      Ja laajenna ihmeessä, lukijoitakin kiinnostaa lukea muustakin. 🙂

  3. 3

    sanoo

    Mahtavaa! Tutkimuksessa saatiin selville, että lifestyle-blogien lukijat lukevat lifestyle-blogeja. Tietomäärämme maailmasta karttui juuri huomasti.

    • 3.1

      Emilia sanoo

      🙂 Saatiin siinä myös selville, että blogeissa mainostaminen on tehokasta. Ja kukas sen olikaan tehnyt? Ei kai sellainen taho, joka niitä mainoseuroja käärii hihaansa?

  4. 4

    sanoo

    Mä näin tästä eräänkin FB-keskustelun, jossa ainoa järjen ääni oli eräskin rouva Leluteekki. Tunnistatko itsesi? 😀

    Jäin itsekin miettimään tätä: jos ihminen kirjoittaa työn tekemisestä lifestyleblogissa, se on nimen omaan henkilökohtaisen ja poliittisen yhdistelmä. Esimerkiksi downshiftaaminen on ilmiönä nimenomaan poliittinen, kun sitä tekee yli yksi ihmistä tai kun se on kasvava trendi. Samoin monien suosittujen lifestyleblogien harjoittama itsensä työllistäminen – ei oo mitään hömppää se, vaan antaa kiinnostavan katsauksen siihen, mitä just nyt tapahtuu. Esimerkiksi just tää itsensä työllistäminen on ihan äärimmäisen kiinnostava ilmiö, minusta: kasvava suuntaus, joka ei kuitenkaan ole jotenkin ihan perinteistä yrittäjyyttä.

    Puhtaammin äitiysblogit kirjoittavat myös ihan päivänpolttavaa politiikka: äitien ja isien töissäkäynti ja lasten päivähoito eivät ole mitään pikkujuttuja, eikä todellakaan ole sekään, mitä perheessä syödään. Ne voi tuntua höpöltä, mutta ne nimenomaan on niitä juttuja, jotka korkeammalla tasolla muodostavat isoja poliittisia kysymyksiä.

    Mä siis vastustan hömppäblogikategoriaa ylipäänsä ja myös väitettä, että itse lukisin yksinomaan sellaista. Voin lukea kevyttäkin, mutta silti olen kiinnostunein (sinun laillasi) sellaisesta, joka yhdistää kevyttä ja vakavaa. Tai kirjoittaa kevyesti vakavaa. Koska eihän poliittisia ulottuvuuksia sisältävien tekstienkään ole ihan aina pakko olla ahdistavia.

    • 4.1

      Emilia sanoo

      Toi on tosiaan mielenkiintoinen pointti, että kaupalliset lifestyle-blogit jo olemassaolollaan on esimerkki sellaisista epätyypillisistä työsuhteista, jotka ei tosiaan enää niin epätyypillisiä olekaan.

      Mä olen erittäin samaa mieltä siitä, että ei vakavia aiheita aina tarvitse käsitellä niin älyttömän vakavalla naamalla.

  5. 5

    sanoo

    Liina sanoikin jo hyvin kahdessa vikassa kappaleessa sen mitä ajattelin kirjoittaa.

    Olen myös ihmetellyt tuota ”menestynyt blogi keskittyy vain yhteen aiheeseen” -mantraa. Minua ainakin kiinnostavat monipuoliset blogit, joissa kirjoitetaan laajasti kaikenlaisista asioista. Harvan arki tai ajatukset pyörivät vain yhden asian ympärillä. Ja onhan ”äitiysblogeista” lähtenyt liikkeelle yhteiskunnallisesti herätteleviä kampanjoita (esim. Beautiful Body), että ei se ole pelkkää vk-vaatepohdintaa.

    • 5.1

      Emilia sanoo

      Mä olen tohon mantraan törmännyt ennen kaikkea (miespuolisten) markkinointityyppien jutuissa, ja ehkä siinä on pointtina ensinnäkin se, että yhteen aiheeseen keskittyminen voi olla hakukonenäkyvyyden kannalta parempi (eli jos pitää ihan puhtaasti kaupallista blogia) – ja ehkä se jotenkin sopii paremmin miesten aivoille. 😉

      Ja hei jee, olet perustanut blogin, nyt heti lukemaan!

  6. 6

    sanoo

    Minua nopeammat sanoivatkin jo kaiken olennaisen.

    Mä luen hömppää, jos esim. sun blogi on hömppää. Siis omalla äänellään persoonansa peliin pistäviä teeskentelemättömiä pohdintoja tykkään lukea. Mutta päivän asu -esittelyjä tai välikausivaatekiimailuja en kyllä lue. Ei vaan kiinnosta.

    Toisaalta ns. asiantuntijablogit, joissa oman alani asiantuntija jakelee maailmanselitystään ja antaa neuvoja muille, on mun mielestä niin kuivia etten kestä. Mä luen asiajutut lehdistä ja ammattikirjallisuudesta, blogeissa kaipaan persoonallisuutta ja elämänmakua.

    • 6.1

      Emilia sanoo

      Sama täällä, mä en blogeista jaksa lukea kuivaa asiatekstiä. Jos luen johonkin aiheeseen keskittyvää blogia (esim. filosofia tai askartelu tai markkinointi), niin siinäkin tykkään, että kirjoittajan persoonallisuus näkyy, ja tyyli on keskusteleva. Ei sellaista paasausta kestä netistä lukea. Sinänsä jännää, koska lehdestä tai tietokirjasta sitten kestää. Mikäköhän siinäkin on?

      Ja Leluteekkihän on sitten tosiaan siinä kategoriassa jota ei tossa tutkimuksessa ollut, eli hömppää ja asiaa vaihtelevilla mittasuhteilla.

  7. 7

    anonyymi sanoo

    Luen yhden asian blogeja silloin, kun etsin tietoa ja kokemuksia yhdestä asiasta. Mutta ei niihin muodostu suhdetta sen kummemmin kuin wikipediaankaan. Paitsi jos kirjoittajalla on selkeä oma ääni ja taito sulattaa yleisestä yksityiseen ja toisin päin.

    Ehdottomasti parhaita ovat monipuolisesti eloa ja arkea kuvaavat blogit, joiden uuden bloggauksen klikkaa auki kuin lahjapaketin. On mahtavaa nuuhkia hajuja eri ihmisten elämistä ja ajatuksista. Kiinnostavassa blogissa voi olla myös lähtökohtaisesti epäkiinnostavia aiheita, mutta kirjoitustyyli ja henkilö tekevät niistäkin luettavia. Tuskin seuraisin lemmikkijyrsijään keskittyvää blogia, mutta kaiken muun seassa postaus tai pari eläimen elämästä voivatkin olla innostavia.

    Yltäkylläisen ajan hömppäblogi voisi muuten olla pula-aikana yhteiskunnallinen blogi; ”Sata ja yksi tapaa solmia (sama) huivi”, ”Mistä(?!) lapselle talvihaalari”, ”Lantusta maukas pyhäinpäiväateria”, ”Sisusta Säkkikankaalla”…

    Oikeastaan ko. ”tutkimus” näyttää, että jo nyt ”hömppäblogit” ovat vahvasti yhteiskunnallisia. Ne muokkaavat mielipiteitä ja luovat kulutustarpeita. Tutkimus itse näyttää tehdyn kaupallisten mainoskampanjoiden kasvattamiseksi.

    • 7.1

      Emilia sanoo

      Vertaus wikipediaan on aika osuva – senkin pariin tulee palattua, mutta eipä siihen tosiaan muodosta sen kummempaa suhdetta. Ja toi oli hyvä pointti, että kulutustottumuksiin vaikuttamalla lifestyle-blogit tosiaan on aika vahvastikin yhteiskunnallisia, osa jopa ihan tietoisesti, osa sitten ehkä enemmän huomaaamattaan. Ehkä yhteiskunnallisuus ei sitten vain kuulosta niin myyvältä kuin ”lifestyle”.

  8. 8

    sanoo

    Hei!
    Tuo sanonta ”Henkilökohtainen on poliittista” eli Personal is political on tietääkseni lähtöisin toisen aallon feministiliikkeen tavoitteista 60-luvun USAssa. Naisia kannustettiin tekemään päätöksiä väittämällä juuri näin, että henk. koht. päätökset ovat poliittisia ja siksi politiikalla voidaan vaikuttaa henkilöiden päätöksentekoon.
    Mene ja tiedä.
    Itse luen väsyneenä enemmän jaaritusta ja juoruamista eli hömppää eli lifestyleä, mutta eniten kiinnostaa blogit, joissa kirjoittaja oikeasti miettii asioita syvällisesti ja ehkä kaivaa tietoakin muualta kuin vauva-lehden keskustelupalstoilta. Olen introvertti ja rakastan syvällistä pohdintaa juuri näin kirjoittamisen ja lukemisen kautta. Harvoin löytää aikaa lapsi(suur!)perheen äitinä syntyjen syvällisten miettimiseen ystävien kanssa ja oikeaan keskusteluun, siksi kirjat ja blogit on tärkeitä.

    • 8.1

      Emilia sanoo

      Mä en kyllä tässä elämänvaiheessa myöskään kovin usein ole sellaisessa mielentilassa, että jaksaisin kauhean kuivaan ja asialliseen tekstiin perehtyä. Blogeissa on se hyvä, että voi olla sitä asiaa, mutta se on helpommin sulateltavassa muodossa – juuri niin kuin keskustelisi ystävien kanssa.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *