Arkistojen aarteita: kotiäidin CV

 

Tämä tuli mieleen lukiessani kommentteja noista erilaisista elämänvalinnoista. Tämän CV:n ensimmäinen versio on  alunperin julkaistu maaliskuussa 2013, nyt mä vain vähän lisäilin.

Kaksostenrattaat

Minulla on vankka kokemus erityisleveiden kuljetusten hoitamisesta.

Perhelehdissähän näkee aina välillä juttuja otsikolla ”Päivitä CV äitiyslomalla”. Sitten selitetään, miten arvokkaita taitoja ihminen oppii lapsia kotona hoitaessaan, ja miten näitä voi sitten tuoda esiin uutta duunia hakiessaan. Kirsi Pihakin aina vauhkoaa äitijohtajuudesta. Että kyllä siinä jotain täytyy olla.

No, mä olen sitten miettinyt, mitä kaikkia arvokkaita taitoja olen oppinut näiden perhevapaavuosieni aikana. Onhan niitä kertynyt:

– osaan käyttää kestovaippoja ja taitella harson. Osaan myös vianmäärityksen perusteet.

– kielitaitoni on laajentunut valtavasi, voisin helposti kirjoittaa ”mammahorinat – suomi -mammahorinat” -sanakirjan. Voitko käsi sydämellä sanoa, että ennen kuin suunnittelit lapsen saamista, tiesit, mitä tarkoittaa avorattaat, babybjörn, hahtuvavillikset, kiintymyysvanhemmuus, maissinaksu, niskakakat tai teutoniat? Minulla on myös vähintään tyydyttävät tiedot ranskalaisesta mammahorinasta – osaatko esimerkiksi luokitella kuuluvatko ”gigoteuse”, ”barboteuse” ja ”grenouillère” kasvikuntaan, eläinkuntaan vai vaatekuntaan?

–  sietokykyni päälleni roiskittuja eritteitä kohtaan on kasvanut melkoisesti. Lattialle roiskituille eritteille enää nauran.

–  pystyn kuulostamaan innostuneelta sellaisista aiheista kuin kaivinkoneet, höyhenet, voikukat ja pitkät kepit. Voisin varmasti tehdä radiomainoksen mistä tahansa näistä.

–  osaan pakata hoitolaukkuun kaiken tarpeellisen ja varalusikan kahdessa minuutissa. Usein muistan myös ottaa hoitolaukun mukaan.

– kriisitilanteessa osaan keskittyä olennaiseen, eli etsimään kaapista pingviinilaastaria.

– osaan suoralta kädeltä luetella kahdeksan eri talvihaalarimerkkiä ja tehdä vertailevan yhteenvedon jokaisen ominaisuuksista ja hinta-laatusuhteesta. Minulla on myös vähintään tyydyttävät tiedot ranskalaisista lastenvaatemerkeistä ja talvipukeutumisesta.

– hallitsen ainakin kolme erilaista harhautustekniikkaa, joilla lusikka saadaan vastahakoisen vauvan suuhun. Tiedän myös, ettei avokaado oikeasti ole toimiva sormiruoka.

– minulla on viiden ja puolen vuoden kokemus maidontuotantoalalta. Hallitsen niin maidontuotannon teorian kuin käytännönkin ja minulla on kattava kuva myös maidontuotantoon käytetyistä apuvälineistä.

– olen logistiikkaekspertti. Pystyn optimoimaan kolmen lapsen ja seitsemän kauppakassin kuljetukset kolmeen eri paikkaan ottaen huomioon vallitsevan liikennetilanteen.

– urheiluvalmentajana olen keskittynyt joukkuepyöräilyyn. Eityisesti olen kehittynyt ”ylämäkeen vuorotellen työntäminen” -osakokeessa.

Mutta jos miettii, mitä mä olen eniten tehnyt näiden yhteensä reilun viiden vuoden aikana, niin kyllä kärkijoukkoon nousee vaipanvaihdot. Sitähän sanotaan, että missä tahansa lajissa voi tulla mestariksi 10 000 toistolla. Laskin, että vaikka mies on tehnyt oman osuutensa, niin kyllä mulla on toi raja mennyt rikki jo joku aika sitten. Eli ehkä voisin otsikoida seuraavan työhakemukseni vaikka: ”Mis sie tarvitset oikein hyvvää vaipanvaihtajaa.  Täs siul on sellanen!”

p.s. Oikeasti ainut asia mitä sain esikoisen hoitovapaasta irti työnhakuun oli motivaatio. ”Mä olen kyllä tosi innoissani palaamassa työelämään”, tuli työhaastattelussa ilmeisesti sellainen epätoivon kiilto silmissä että paikka tuli. Ja kaksosten hoitovapaan jälkeenhän mä palkkasin itseni heti vetämään lasten filosofiakahviloita, vaikutin niin pätevältä.

Mitä arvokkaita taitoja itse olet oppinut lasten kanssa kotona? Olisiko niistä oikeasti hyötyä muuallakin kuin päiväkodin pienten puolella?

p.s. Myönnetään, synttäriviikonloppuna ei ollut aikaa eikä energiaa oikean postauksen kirjoittamiseen. Mutta ehkä synttäreihinkin vielä palataan.

 Klikkaa linkkiä ja seuraa Leluteekkiä bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa. Instagramista ja Twitterista Leluteekki löytyy myös, samoin Pinterestistä.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tääkin oli mahtava! Teki heti mieli päivittää oma CV:tä. Ainakin osaan kaikki Cars, Cars 2 ja Planes-elokuvien hahmot (kahdella kielellä!) sekä tunnistan kunnioitettavan määrän työkoneita (tai ainakin vanhat äijät katsoi mua bussissa kunnioittaen kun nimesin pojille lavetit ja tunnistin eri kaivurit ja puskutraktorit jne). Ehkä ne palkkaa mut Pekka Niskalle tms?

    • 1.1

      sanoo

      Jep, noilla meriiteillä pääset heti hoitamaan tilauksia työkonefirmaan. 🙂 Mä kompastelen noissa vieläkin, mutta syytän sitä, että meillä on vain yksi poika ja monet traktorikirjoista ranskaksi. Sen sijaan mulla rupeaa kyllä olemaan kasassa perusopinnot paleontologiasta.

  2. 2

    Sanna sanoo

    Joskus musta tuntuu, että teini-ikäisiä opettavana teen ihan samoja asioita kuin kotona taaperon kanssa: käsken (”Ota vihko esille!” ”Avaa suu!”), kiellän (”Älä heittele kuminpalasia!” ”Älä pane sitä suuhusi!”) selitän sanojen merkityksiä (”Tämä tässä on relatiivilause.” ”Joo, se on lamppu.”), huolehdin, että lapsilla on oikeat asiat oikeissa paikoissa ja kerron, mitä tehdään ja miksi ja koska. Toisaalta taas on aivan ihanaa päästä taaperon parista isompien lasten pariin ja teinien kanssa vietetyn kahdeksantuntisen jälkeen rakastan hiekkalaatikkoleikkejä oman lapsen kanssa.

    • 2.1

      sanoo

      No älä muuta sano! 3-vuotiaan äitinä 8. luokkalaisten opettaminen oli välillä todella turhauttavaa, kun sitä samaa uhmaa tuuttasi kotona ja töissä. Ja itsellä ihan sama moodi jatkuvasti: ”Nyt alas sieltä tuolilta, istutaan rauhassa paikallaan. Ei, et saa viedä kaverilta kirjaa, kaikille on omat. Tulepa nyt reippaasti, muut odottaa jo. Ei ole vielä ruoka-aika, koita hetki jaksaa vielä.” Mutta joo, onhan niissä jotain erojakin. 😉

  3. 3

    sanoo

    Sulla on tosi paljon sellasia äitiystaitoja, joita mulla ei. Vitsi, tässä sen näkee. Oon sluibaillut tämänkin koulun läpi 😉

    Ensinnäkin, mulla menee kamojen pakkaamiseen (esim. puistoreissua varten) yleensä ainakin vartti, jonka aikana etsin, mietin, yritän muistella mitä mietin, etsin, harhailen yms. ja SILTI joka kerta unohdan jotain.

    En tunnistanut kaikkia mainitsemiasi äitiyssanoja (mitkä on avoraattaat??) 😀

    En osaa käyttää kestovaippoja, ja tämä kyllä hävettää. Yritin tehdä osuuteni pelastamalla luontoa vessahätäviestinnällä ja mahdollisimman vähäisellä vaippojen käytöllä.

    Lapsen ollessa 2v osaan luetella ehkä kolme talvihaalarimerkkiä enkä vieläkään tiedä mitään niiden ominaisuuksista ja mulla menee tuntikausia sopivien välikausi- / talvivaatteiden ostamiseen.

    Sen sijaan, osaan:

    – säveltää improvisoidun laulun aiheesta kuin aiheesta ihan lennosta

    – venyttää kärsivällisyyteni piiiitkälle lastaedeltäneiden rajojen yli

    – keksiä erilaisia pelejä ja leikkejä, joilla saan lapsen innostumaan huoneensa siivoamisesta. JOKA ILTA. (vaikka välillä kyllä myönnettäköön oma luovuus on aika äärirajoilla)

    – sietää sotkua, vaikka musta on – kumma kyllä – tullu lapsen synnyttyä siistimpi

    – loihtia jääkaapista olevista tähteistä ja borderline kulahtaneista vihanneksista ihan kohtuullisen aterian nopeasti

    – meikata about (tai alle) minuutissa

    .. Oliskohan mistään näistä apua työelämässä?

  4. 4

    pilami sanoo

    Mä olen oppinut lasten myötä tekemään ostopäätöksen vaatekaupan sovituskopissa murto-osassa siitä mitä se oli joskus muinoin. Muutenkin tietysti tehokkuus on huipussaan ja olen loistava multi-taskaaja. Kukapa ei mua näillä meriiteillä palkkaisi duuniin kuin duuniin. Pystyn myös tekemään työni ja kommentoimaan blogeja samaan aikaan. Mieti sitä! 😉 Pelkkää äitiyden tuomaa taitoa, luulen ma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *