Kaunis ruumis

Muistatteko kun pikkutyttönä istuttiin uimahallin saunassa? Meitä oli siellä kolmea lajia: tyttöjä, äitejä ja mummoja. Mummot istui ylälauteen nurkassa tissit napaan asti roikkuen ja maha polvissa ja heitti vihaisena löylyä. Tytöt oli jänteviä kuin pienet kalat, kärvisteli löylyissä ja laski kauneuspilkkujaan. Äidit vain oli.

Onneksi päästiin taas sujuvien montenegrolaisten nettiyhteyksien ääreen, niin mäkään en jäänyt täysin osattomaksi Mamigogn Mintun liikkeelle laittamsta mahvillityksestä. Credo on siis, että tältä näytän mahoineni ja olen kaunis tällaisena.

Vaikka mun mahani ei vielä roikukaan polvissa niin kuin niillä lapsuuden mummoilla, niin seitsemän vuotta sitten esikoisen myötä mä voimeistään väistämättä siirryin tyttöjen joukosta askelen lähemmäs mummoutta. Esikoisen jälkeen maha palasi lähes ennalleenen, mutta nyt kaksosten jäljiltä mä en sitä kyllä kauniina pidä. Tosin mä jäin sitten tietysti pohtimaan, mitä se kauneus nyt taas tarkoittikaan – estetiikka on aina ollut mun heikoiten hallitsema filosofian laji. Mutta jos kauniilla tarkoitetaan sellaista, joka tuottaa esteettisen elämyksen tai joka vastaa jotain kauneuskriteerejä, niin mun mahani ei siis näitä määritelmiä täytä, 36 vuoden, kahden raskauden ja kolmen lapsen jälkeen.

Mutta ei se ole kauhean oleellistakaan. Ihmisethän on usein kauniita, ja mä pidän itseänikin kokonaisuutena esteettisesti miellytttävänä. Mutta ei mun vartalo ole mulle tärkeä siksi, miltä se näyttää, omiin tai muiden silmiin, vaan siksi, että se olen minä. Koska mä en usko ruumiista irrallaan olevaan sieluun, mun ruumis on ainoa ”paikka” jossa mä voin olla olemassa; jos ruumis lakkaa toimimasta, mä lakkaan olemasta.

Tämäkin on taas niitä asioita, jotka on konkretisoituneet lasten syntymän myötä. On entistä tärkeämpää, että minä jatkan olemassaoloni, ja siis että mun ruumis toimii edes tyydyttävästi. Maha voi olla kurttuinen, kunhan se sulattaa ruoan. Mun tavoittenani ei ole olla mahdollisimman kaunis ruumis.

Meidän yhteiskunta vain on sellainen, että naisen ruumis ei ole olemassa ennen kaikkea yksilönä, sen nimenomaisen naisen ruumiina ja henkisten toimintojen mahdollistajana, vaan naisen ruumis on katsottavaksi, otettavaksi, annettavaksi, myytäväksi ja myymiseksi. Tässä yhteiskunnassa on varmasti hyvä muistuttaa, että meitä naisia ja meidän ruumiita on hyvin monenlaisia, että ne muuttuu elämän varrella ja että monenlaisessa ruumiissa voi olla hyvä olla. Jos pystyy keskittymään vähemmän siihen ryppyiseen mahanahkaan, voi ehkä keskittyä enemmän elämässä oikeasti tärkeisiin asioihin.

Mä mietin, että pitääkäkö tähän nyt sitten laittaa se mahakuva. Tosi hankalaa ottaa sellaista, ja sitäpaitsi voitte kuvitella sen riemun kun mun mahdolliset oppilaat löytää kuvan netistä.

20130731-221527.jpg

Mutta se hyvä puoli tässä oli, että tästä kuvakulmastahan maha on kivemman näköinen kuin täältä ylhäältä katsottuna. Vaikka en mä ihmettele, että kamera oli näkevinään siinä naaman. Tosiasiahan on kuitenkin se, että ei mun mahaa katsele kuin minä itse, mies ja joku satunnainen lääkäri. Muut näkee sen suunnilleen tältä etäisyydeltä:

a beautiful body -haaste

Jos tässä kuvassa huomio kiinnittyy mun mahaan, niin vika on kyllä katsojassa eikä mahassa. Ollaan muuten taas takaisin Kotorissa.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai seuraa Leluteekkiä facebookissa.

Kommentit
  1. 1

    Noora sanoo

    Hupaisaa oli lukea tämä teksti ja kun sen lopetin tekstin alla komeilee mainos ”laihdut 1kg jos noudatat tätä outoa vanhaa vinkkiä” 😀

  2. 2

    Laura Sadinsalo sanoo

    Hyvä maha sulla on 🙂 Kirjoitit jälleen hauskasti ja osuvasti. Oikeassa olet myös siinä,että alemmassa kuvassa kyllä katsoi jotain ihan muuta kun sun mahaa. Jäin miettimään sitä lapsuuden saunakuvaa. En muista,että siihen erilaisten naisten näkemiseen olisi liittynyt mitään arvostelua.Sitä vaan katsoi erilaisia ihmisruumiita. Ei niin,että tuo on ruma ja tuo on kaunis. Sitten oman epävarmuuden kautta alkoi tulla sitä vertailua ja mietintää siitä onko itse kaunis.Siis verratuna niihin muihin. Pitänee siis pyrkiä pois arvioivasta ja vertailevasta katsomisesta takaisin toteavaan katsomiseen.Silloin kaikki voisivat olla kauniita. Lapset,äidit ja mummot. Semmoisina kuin ne on. En tiedä oliko tässä mitään järkeä,mutta tämmöinen ajatus tuli mieleen.

    • 2.1

      sanoo

      Totta, että katsoisi ihmisiä vain ihmisinä, erilaisina sellaisina. Mä mietin sitä, miten silloin lapsena ne mummot tuntui olevan melkein eri lajia, niin mahdoton oli ajatus siitä, että itse jonain päivänä olisi yhtä vanha – ja nyt sitä huomaa olevansa jo puolimatkassa mummoutta ja polvissa roikkuvaa mahaa.

  3. 3

    bleue sanoo

    Minusta näytät kyllä kauniilta ja hoikalta :). Mukava, että laajensit pohdinnan avarammalle!

    • 3.1

      sanoo

      Kauneus on katsojan silmissä. 🙂 Mutta nyt kyllä näitä kuvia tässä katsellessa totesin itsekin, että hyvältähän mä näytän, eikä mahasta tosiaankaan erota sitä muhkuraa jonka toisen kaksosiista takapuoli siihen venytti ja joka aina on itsellä ensimmäisenä silmissä. Eli terveellinen harjoitus tämä, olisi vain jo alkukesästä pitänyt kuvata maha bikiniasiaa phtiessani. Tosin havaitsin kyllä, että piti hankkia pari kokoa pienemmät liivit näin imetyksen loputtua, mutta siitä lisää seuraavalla kerralla… 🙂

  4. 4

    sanoo

    Kiitos ihanasta osallistumisesta joka kauniin kuvan lisäksi sai hymyn kasvoille!
    Olet suurenmoinen nainen minimmässä koossa.
    Oikein ihanaa alkanutta elokuuta halin kera!

  5. 5

    Riikka sanoo

    Kirjoituksen ensimmäinen kappale on todella kaunis ja sai aikaan koti-ikävän Tampereen yleisiin saunoihin.. Olen yrittänyt täällä Australiassa selittää yhdessä kylpemisen kulttuuria ja sen vaikutusta oman kehon hyväksymiseen. Täällä ei oikeastaan voi kokea ei-seksuaalista alastomuutta kuin ehkä oman ydinperheen piirissä. Tosin mieheni ei ole koskaan nähnyt oman isänsä paljaita sääriä!

    • 5.1

      sanoo

      Kun noita amerikkalaisia beautiful body -haasteen juttuja katselin, niin mullekin tuli mieleen, että meillä on ehkä kuitenkin asteen helpompaa. Tosin voihan sekin aiheuttaa paineita, että pitäisi olla sinut oman kropan ja vaikka julkisen saunomisen kanssa kun kerran ”kaikki muutkin on”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *