Tulevaisuuden arkeologeille

lasten lelut taskussa

Katsopa, mitä sun takin taskuista löytyy. Mitä se kertoo susta ja sun elämästä?

Syksyllä Tukholman Vasa-museossa mielenkiintoinen ja koskettava osa näyttelyä oli se, jossa kerrottiin laivan mukana uponneista ihmisistä, ja miten heistä oltiin kerätty tietoa. Oli tietysti analysoitu hampaat ja luut, päätelty sukupuoli, ikä, ravinto ja todennäköinen yhteiskuntaluokka. Ja sitten oli kaiveltu myös taskujen sisältö.

Mä tyhjensin paremman talvitakkini taskut, ja mietin, mitä tulevaisuuden arkeologi voisi sisällöstä päätellä. Olettaisiko se, että kolmikymppiset naisihmiset 2000-luvun alkupuolen Pohjois-Euroopassa kuljetti suurisilmäisiä muovieläimiä mukanaan kenties onnea tuottavina talismaaneina tai jonkinlaisina taskujumalina, vai osaisiko se päätellä, että kyseisellä naisihmisellä varmaan oli pieniä lapsia, joiden leluja ja tavaroita se hätäpäissään sulloi taskuunsa? Hmmm.

p.s. Muovinen pilli on vuoden takaisesta uudenvuoden juhlinnasta Ranskasta. Tänään käytiin uusimassa varastot niin muovipillejä kuin paperisilppua ja serpentiiniäkin. En huomannut, ostiko kukaan paperikuulia joita puhallellaan putkella kanssajuhlijoiden päälle – todennäköisesti, ei vuosi muuten pääse kunnolla vaihtumaan.

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Kulttuurishokki

joulu ranskassa

Jotain outoa, jotain tuttua, jotain sinistä…

Tuleeko sulle kulttuurishokki anoppilassa kyläillessä? Että kaikki tuntuu tarpeettoman kummalliselta ja ärsyttävältä? Onko niiden pakko tehdä noin ja eikö nyt tätäkään asiaa vieläkään ole saatu toimimaan?

Sitä kuvittelelisi, että kun palaa maahan, jossa on asunutkin pari vuotta ja käynyt säännöllisesti pitkillä lomilla viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan, niin solahtaisi vain siihen tuttuun vaikka vieraaseen takaisin. Mutta aina kun me tullaan Ranskaan appivanhempien luo, mä solahdankin suoraan kulttuurishokin toiseen vaiheeseen, eli siihen, että kaikki mahdollinen ärsyttää ja kyllä Suomessa sentään on kunnolliset jalkakäytävät ja ihmiset ymmärtää ottaa kengät jalasta sisällä. Sitten kuluu pari päivää (ja mä saan ehkä nukuttua kunnolla) ja kaikki onkin taas ihan ok, ja korkeintaan viehättävän eksoottista.

Mä epäilen, että tää ei siis johdu pelkästä Ranskasta, vaan kulttuurishokki tulee siitä toisen perheen kulttuuriin sujahtamisesta, ja mulle kävisi näin vaikka anoppila olisi Kannelmäessä. Niilläkin olisi varmasti kummallisia ja ärsyttäviä tapoja, varmaan menisivät joulusaunaan ihan väärään aikaan ja sen lonksuvan ovenkahvankin olisivat jättäneet korjaamatta.

Tätä taatusti korostaa se, että mä olen temperamentiltani hitaasti lämpiävä, ja mieluiten käyttäytysin niin kuin se meidän lapsista muutosvastarintaisin: heittäytyisin lattialle huutamaan kunnes joku luotettava henkilö onnistuu vakuuttamaan mut siitä että tässä ihan väärän näköisessä sängyssä ihan oudossa huoneessa ihan kummalliseen aikaan voi kuitenkin nukkua.

Miten on, oletko huomannut kulttuurishokin oireita anoppilassa kyläillessäsi?

Klikkaa linkkiä ja seuraa blogia bloglovinin kautta tai blogilistalla – tai tykkää Leluteekistä facebookissa.

Haasteeseen on vastattu: 11s

20131223-175531.jpg
Mä olen saanut tämän 11 kysymystä -haasteen jo kahteen otteeseen ja joku aika sitten – eli vastaanpa siihen nyt:
Gone with the Norwegian -blogin Jonnan kysymykset olivat seuraavat:
1. Onnellisin muistosi?
Tähänhän pitäisi vastata, että esikoisen syntymä, mutta ei kyllä ole, kyllä se on siellä ahdistavimpien muistojen joukossa. Kaksosten syntymä oli hieno eikä yhtään ahdistava. Mutta ehkä oikeasti onnellisin muistoni (joka nyt tulee hataraan mieleen) on se, kun olin juuri saanut tietää pääseväni Kallion lukioon ja hypin ja juoksin Karhupuiston läpi kun olin vain niin riemuissani.
2. Jos sinun olisi pakko vaihtaa osia jonkun kanssa kuukaudeksi, kuka se olisi?
Mä haluaisin mielelläni olla meidän Mathilde, saisin vihdoin tietää, mitä kaikkea sen päässä liikkuu.
3. Laitatko mieluummin ruokaa vai siivoatko?
Laitan ruokaa, todellakin, mutta valitettavasti se on miehen homma. Ei niin, että mä silti siivoaisin. 😉
4. Punaviini vai suklaa? Eikä saa vastata molemmat! ;)
No suklaa, sitä menee päivittäin.
5. Missä haluat olla 5 vuoden päästä?
Vaikka tässä ihan samassa paikassa, oman kirjoituspöydän ääressä. Olenko tylsä? Vai kohta keski-ikäinen äiti-ihminen? Vai onko ne synonyymejä?
6. Oman kodin jälkeen maailman paras paikka?
Oikeastaan missä vain, missä oma perhe on. Merenranta on yleensä myös aina hyvä.
7. Harrastus, jonka haluaisit aloittaa?
Haluaisin aloittaa uudelleen taitoluistelun, aloitin pari vuotta sitten ja se oli tosi kivaa, mutta ajanpuutteen takia jäi.
8. Mieleen painuvin elokuva?

No nyt on kyllä mahdoton sanoa noin superlatiivissa.

9. Mihin käytät eniten rahaa?
Ruokaan. Toiseksi eniten varmaan lasten vaatteisiin, jos ei vuokraa lasketa.
10. Luetko mielummin hauskaa blogia vai faktablogia?
Hauskaa faktablogia. 🙂
11. Paikka, johon haluaisit matkustaa ja miksi?
Mies suunnittelee seuraavaksi perhelomakohteeksi Kolumbiaa – mä en ole ihan vakuuttunut, joten joku vastaehdotus pitäisi keksiä, mutta juuri nyt ei tule mitään mieleen.
Sinisen keskitien Bleue taas oli keksinyt seuraavat kysymykset:
1. Mitä radiokanavaa kuuntelet?
Ylen ykköstä, autossa Radio Helsinkiä tai Groove fm – ja viime viikkoina jouluradio.
2. Mitä aikuiskirjaa luit viimeksi ja tykkäsitkö siitä?
Kjell Westön Hägring 38 on vielä kesken – tykkään, mutta aluksi se ei ihan imaissut mukaansa.
3. Pidätkö lahjojen ostamisesta?
Joo ja en, se on kamalaa kun on vain pakko keksiä jotain, mutta kivaa kun keksii jonkun hyvän idean.
4. Milloin viimeksi tunsit olevasi onnellinen?
Vaikea sanoa. En koko aikaa, mutta usein. Monesti ne on niitä pieniä onnenhetkiä.
5. Mitä lapsesi leikkivät tällä hetkellä mieluiten?
Paljon mielikuvitusleikkejä, joku aika sitten oli esimerkiksi tosi hieno laivaleikki, rakennettiin kaksi laivaa, piirrettiin niille merikortit, perämies piti lokikirjaa ja kapteenit tähyili kaukoputkilla.
6. Mikä on sinun ja lapsesi lempi kuvakirja?
Näitäkin on niin paljon. Joululomalle pakkasin kolme klassikkoa omasta lapsuudesta: Kuinkas sitten kävikään, Maalarikissat ja Jos minä olisin aikuinen. Näistä me kaikki tykätään ja mä jaksan itsekin lukea niitä monta kertaa peräkkäinkin.
7. Minkä elokuvan olet viimeksi ostanut?
En ole tainnut ikinä ostaa aikuisten elokuvaa. Enkä ole varma, olenko lapsillekaan ostanut, vai onko kaikki saatu lahjaksi. Tarkkaavainen lukija voi siis todeta, että mä en ole mikään erityinen elokuvaihminen, varsinkin viime vuosina on (sattuneesta syystä) jäänyt vähälle.
8. Mikä on joulutraditiosi?
Omia joulutradititoita ei juuri ole, mennään sen mukaan missä joulua vietetään. Lapsuudenkodista haluaisin säilyttää sen, että ei syödä välttämättä jouluruokia vaan muuten hyvää ruokaa.
9. Kerro kolme blogia, joita seuraat tällä hetkellä mielenkiinnolla?
Tällä laitteella on niin hankala linkittää – lupaan päivittää tuon blogilistani tässä loman aikana.
10. Ketkä läheisistäsi tietää, että bloggaat?
Kaikki ja äidin facebook-kaverit. 🙂
11. Miksi kirjoitat blogia?
Tykkään ajatella, tykkään kirjoittaa, tykkään lukea ja tykkään keskustella. 🙂
Haasteeseenhan kuuluu myös kertoa 11 asiaa itsestään, mutta mä ajattelin vähän huijata tässä ja yhdistää ne 11 asiaa toiseen saamaani haasteeseen. Ja siitä kuulette lisää ensi kerralla.