Flow Festival 2017 top 5

28697071080_b548f5a5e9_k

Taas mennään <3. Musadiggarin vuoden kohokohta Suomen keikkakalenterissa on käsillä. Flow’n alue ja ohjelmisto jatkavat laajenemistaan ja monipuolistumistaan. Mitä keikkoja ei missään nimessä kannata missata? Tässä viisi ehdotusta.

Tapahtuman historialliseen perspektiiviin liittyvistä Flow-tuntemuksistani voit lukea enemmän viime vuoden Kuulokuvia-top 5 -blogipostauksesta. Tiiviin 20 kappaleen tärppisoittolistan voit puolestaan kuunnella tästä.

1) Julie Byrne
Oman listani kärkeen kiilaa ehkä hieman yllättäen vähäeleistä ja sanoinkuvaamattoman kaunista folkia tekevä amerikkalainen Julie Byrne. Alkuvuodesta julkaistu albumi Not Even Happiness on pysynyt tiukasti levysoittimessani, ja tunnelmallisen Balloon-lavan lauantai-iltapäivä lienee täydellinen kohta nauttia tästä musiikista. ”Follow My Voice”, laulaa Byrne, ja aion totella.

2) Ryan Adams
Ryan Adamsin tuorein albumi Prisoner alkaa salakavalasti. Hennon urkusoundin päälle lävähtää sellainen kitaravalli-isku, että morjensta pöytään. Biisi kasvaa ja vaivihkaa megalomaanisiin mittoihin ja on, erästä ystävääni lainaten, ”totaalinen bängeri”. Helmiä täynnä oleva albumi ja sitä seurannut runsaudensarvi Prisoner B-Sides antavat odottaa erästä festivaaliviikonlopun kulminaatiohetkistä sunnuntai-illaksi.

3) Kaitlyn Aurelia Smith
Indie-folkia Ever Isles -yhtyeessä tehneen Kaitlyn Aurelia Smithin muusikonura nytkähti nykyisille raiteilleen hänen ihastuttuaan Buchla 100 -syntetisaattoriin ja hylänneen kertaheitolla sitä edeltäneen soundi-ihanteensa. Hyvä niin, sillä Smith on eräs väkevimmistä nykypolven avantgarde-tekijöistä. Vuoden 2016 albumi EARS oli raikas kokonaisuus ja syksyllä luvassa on jatkoa. Tuorein single An Intention toimii hyvänä sisäänheittona.

4) Car Seat Headrest
Täsmätärppi kaikille klassikko-indien ystäville (lue: Sonic Youth, Dinosaur Jr., Pixies…). Amerikkalaisen Will Toledon sooloprojektina alkanut yhtye julkaisu vuosi sitten loistavan Teens of Denial -albumin, joka tarjoaa sopivasti sekä räminämeininkiä että kokeilevampaakin nykyrokkia.

5) Joshua Redman: Still Dreaming
Saksofonisti Joshua Redman kvartetteineen tutustuu 70-80-luvulla vaikuttaneen Old And New Dreams -kokoonpanon materiaaliin. Bändissä vaikutti neljä kovan luokan jazzmuusikkoa: Saksofonisti Dewey Redman, trumpetisti Don Cherry, basisti Charlie Haden ja rumpali Ed Blackwell. He olivat legendaarisen Ornette Colemanin yhtyeiden alumneja. Dewey Redman on Joshuan isä, joten perinne siirtyy tässä kauniisti isältä pojalle. Old And New Dreamsiin voi tutustua esimerkiksi kuuntelemalla loistavan vuonna 1976 levytetun kappaleen Chairman Mao.

Kuuntele: 20 kappaleen Flow-tärpit 2017 -soittolista

Flow Festival Helsingin Suvilahdessa 11.-13.8.
Lisätiedot ja koko ohjelma

kuva: Sami Heiskanen

3 levyä juuri nyt: Dirty Projectors, Ryan Adams, Bing & Ruth

3levyä_image_250217

Tällä kertaa levypoiminnoissa kaksi erolevyä ja jylhä ambient-pläjäys.

Dirty Projectors: Dirty Projectors
(Domino)

Dirty Projectors on ollut omalla arvoasteikollani jo vuosia eräs hienoimmista indie-rockin uudistajista. Tuoreella levyllään nokkamies Dave Longstreth käsittelee eroaan yhtyeessä vahvasti vaikuttaneesta Amber Coffmanista sekä rikkoutuneen parisuhteen että hajonneen työyhteisön kannalta. Teema kantaa vahvana läpi levyn ja saa monia sävyjä yhdeksän kappaleen aikana. Levy tavoittaa varsinkin hauraimmillaan jotain hyvin olennaista, esimerkiksi vähäeleisessä loistobiisissä Little Bubble. Rönsyilevä elektroninen äänimaailma vaatii totuttelua, mutta toisaalta Dirty Projectorsia aiemmin kuunnelleet osasivatkin odottaa yhtyeelle tyypillisen mittavaa soonista loikkaa albumista toiseen siirryttäessä. Tällä kertaa Longstreth on saanut avukseen mm. hiljattain Helsingissäkin vierailleen Tyondai Braxtonin. Väkevä albumi, joka kasvanee vielä paljon kuuntelukertojen myötä. Kaunis ”savunvärinen” tuplavinyylipainos kansivihkoineen tukee elämystä mainiosti.

Kuuntele albumia Spotifyssä

Ryan Adams: Prisoner
(Pax Americana / Blue Note)

Ryan Adamsin uusi levy alkaa mahtavasti. Urut hiipivät hissukseen kuulokuvan pohjaksi ja yhtäkkiä täysin puun takaa päin pläsiä pamahtaa Adamsin omien sanojen mukaan ”AC/DC-henkinen” kitaraisku, jonka jälkimainingeissa uidaan suoraan sisään levyn kantavaan eroteemaan: ”I’ve been thinking about you baby, you’ve been on my mind.” Prisoner on Adamsin ja laulaja-näyttelijä Mandy Mooren kariutuneen parisuhteen jälkipyykki, ja avausraita Do You Still Love Me? on sen uljain ilmentymä. Levyt parhaimmat hetket ovat muutenkin täyttä timanttia. Anything I Say to You Now, Breakdown, To Be Without You ja Shiver and Shake kuuluvat tähän joukkoon. Bruce Springsteenin musiikillinen vaikutus on levyllä käsinkosketeltavissa ja kappalemateriaalin epätasaisuuden ohella meiningin hieman liiallinen ”brusahtaminen” vaivaakin albumia ajoittain. Tästäkin huolimatta vahva suositus, ja myös keikkavinkki: Ryan Adams esiintyy elokuussa Flow’ssa.

Kuuntele albumia Spotifyssä

Bing & Ruth: No Home of the Mind
(4AD)

Bing & Ruth eli tuottaja-säveltäjä David Moore tarjoilee uutukaisellaan komeaa elektroakustista äänimaisemaa. Pianon ja tummasävyisten jousisovitusten yhdistelmä kuuluu samaan henkiseen viitekehykseen kuin vaikkapa suursuosion saavuttaneen Nils Frahmin musiikki, joskin Bing & Ruth on omaa korvaani miellyttävällä tavalla monitasoisempi ja synkempi. Hitaasti aukeavat sävellykset pulppuavat sydäntalven lohdutonta lumipyryä, mutta päätöskappale What Ash It Flow Up kaikuu etäisesti jo kevään toivoa. Tai näin ainakin kuvittelen.

Kuuntele albumia Spotifyssä