Itseluottamus

Venäjän vahvuus on sen itseluottamuksessa. Meidän suomalaisten osana on tunnustaa naapurimme vahvuudet ja sopeutua kulloiseenkin Venäjään ja muuttuvaan maailmaan, jossa rajanaapurillamme on aina merkittävän tekijän osa.

Hyi! Hyi, pistooli! Sergei Elkinin pilapiirros.

Hyi! Hyi, pistooli! Sergei Elkinin pilapiirros.

Mutta jos naapurimme johtajan rooli muuttuu, miten me sen otamme ja ymmärrämmekö riittävän nopeasti mistä tuulee?

Putinin jokavuotisen toimittajatapaamisen aikana todistimme torstaina Venäjän presidentin ainakin käyttävän edelleen kieltä, jota ei ole totuttu presidenteiltä kuulemaan.

Moskovan Carnegien sivustolla Tatjana Stanovaja muistuttaa, että Putinin johtajuuden laadun muutos kävi ilmeiseksi jo hänen viime keväänä tekemänsä suoran linjauksen yhteydessä.

Silloin oli selvästi nähtävissä, kuinka presidentti lisäsi etäisyyttä kansaan, ”tavallisiin venäläisiin”, joiden kannattamana Putin oli rakentanut koko valtansa vuosien 2000 – 2013 aikana. Vieraantuessaan ”tavallisesta ihmisestä” Putin läheni nopeasti eliittiä, mikä oli suoran linjan tärkein johtopäätös: johtajan, yhteiskunnan ja eliitin suhteiden muodostaman kolmion sopimuksen kohtien kirjoittaminen uusiksi.

-Nyt tuo kaikki saa yhä monimutkaisemman luonteen, Stanovaja kirjoittaa ja sanoo, että Putin tuntee psykologisesti saavuttaneensa sisäisessä varmuudessaan sellaisen tason, että hän voi viitata kintaalla kaikkein rutiininomaisimmille asioille, jotka eivät erityisesti kiinnosta häntä ammatillisesti tai poliittisesti.

**

Maailmanhistoriaa voi selittää monin tavoin. Historiassa on jatkumonsa ja murtumakohtansa. Murroskohdassa on, jos mahdollista, vieläkin vaikeampaa sanoa, mihin ollaan menossa kuin silloin kun on muutaman rauhallisen vuosikymmenen aikana voitu ajatella rauhassa.

Oman henkilöhistoriani vuoksi olen taipuvainen pitämään hyvänä näkemystä, jonka mukaan suuret linjat muuttuvat 20-25 vuoden sykleissä. Venäjä muuttuu nyt vääjäämättä siihen suuntaan, jonka näimme alkavan 2000-luvun alussa.

Tämän sanoessani olen vakuuttunut siitä, että kaikki yritykset arvioida Venäjän politiikkaa ovat tuhoon tuomittuja, jos ei ota huomioon sitä, kuinka maa elää: se ei toimi rationaalisesti eikä sen toimia voi selittää meille tutulla tavalla. Allekirjoitan väitteen siitä, että Venäjä on irrationaalinen ja uskonnollinen. Maassa ei ole poliittista kulttuuria sellaisena kuin me sen ymmärrämme.

Venäjällä sosiologisia tutkimuksia tekevän Levada-keskuksen johtajan Lev Gudkovin mielestä venäläiset tukevat hallintoa, josta he eivät oikeastaan pidä.

Tsaari on kaukana ja ihmiset ovat pieniä. Ihmisillä ei ole käsitystä vallanpitäjien vastuusta eikä siitä, miten heihin pidetään yhteyttä. Eurooppalainen demokratia on omanlaisensa valtiorakenne. Se ei ole vain poliittinen vaan erityinen kulttuurin luomus, jonka puitteissa omanarvon tuntevilla ihmisillä on oikeus olettaa, että valtio on heistä riippuvainen. Venäjällä tilanne on täsmälleen päinvastoin: ihmiset ovat kuluerä ja näin kansalaiset itsekin asemansa kokevat

**

Nyky-Venäjää johtaa viimeinen ikäluokka, jolle neuvostotodellisuus oli tosi. Neuvostoliiton synnyttämässä rinnakkaisessa maailmassa, jossa me suomalaisetkin elimme, myötäileminen aiheutti myös vakavaa pahoinvointia kaksoispuheen vuoksi.

Venäjän eliitti on johtajansa Putinin kanssa toisessa todellisuudessa kuin kansa.

Kuvaavia ovat pressitilaisuuden vastaukset, joissa Putin kertoi itsekin olevansa työläisperheestä ja näin ymmärtävän muun muassa lakkoilevia rekkamiehiä. Kuin kruunuksi presidentti kiersi kysymyksen tyttärensä osallisuudesta Moskovan valtionyliopiston hankkeeseen ja pidättäytyi näin yhdistämästä Putinin tyttäreksi väitettyä Jekaterina Tihonovaa sukulaisekseen.

Venäjän presidentin tyttäreksi väitetyn Jekaterina Tihonovan johtaman Moskovan yliopiston säätiön yhteyksistä Putiniin on tehty erilaisia selvityksiä.

Venäjän presidentin tyttäreksi väitetyn Jekaterina Tihonovan johtaman Moskovan yliopiston säätiön yhteyksistä Putiniin on tehty erilaisia selvityksiä.

Ulkopuolista tarkkailijaa ihmetyttää se, kuinka kauan Venäjällä oletetaan voitavan peitellä julkisuudessa olleita tietoja siitä, että Putinin tyttären poikaystävän isä on saman Ozero-kollektiivin jäseniä, joka on viime vuosina kaapannut itselleen yhä suuremman aseman Venäjän talouselämässä. Ozeron puitteista ovat suomalaisille tuttuja Rotenbergit.

Putinin lähipiiriin kuuluvien nimiä on tullut julki ja venäläisille yllätyksenä sen jälkeen kun alettiin kerätä nimiä EU:n pakotelistalle Krimin miehityksen vuoksi vuonna 2014. Pakotelistalle joutumista on perusteltu sillä, että vanhempi Shamalov kuuluu Putinin lähipiiriin ja on yksi Ozero-mökkiosuuskunnan perustajia.

**

Liike-elämän ja poliittisten ratkaisujen yhteensovittamisen perinne kansalta enempiä kyselemättä on arkea, mutta ei sovi Suomessa valittuun läpinäkyvyyden ihanteeseen. Putinin viittaukset Venäjän onnistuneesta sijoituksesta Suomeen kertovat osaltaan maittemme välisestä suhteesta. Vaikka Fennovoiman voimalaa ei erikseen kysytty, Putin puhui aiheesta korostaen suomalaisen eduskunnan suoraselkäisyyttä ydinvoimalan rakentamishankkeen tukena, vaikka toisenlaisiakin pyrkimyksiä voimalaitoksen torppaamiseksi on ollut.

Suomi on Venäjän luotettava naapuri, joka toteuttaa Euroopan unionin jäsenenä itsenäistä politiikkaansa. Venäjällä ymmärretään hyvin, ettei EU ole yhtenäinen möhkäle. Se voi toteuttaa omaa politiikkaansa valikoiden oikeiden ihmisten kanssa. Venäjä on luonut toimivan talouden verkoston. Se vaikuttaa päättäjiin.

Toimittajat kärkkyivät kysymysvuoroaan erilaisin keinoin Moskovassa 17.päivä joulukuuta 2015 Putinin järjestyksessä 11. megapressitilaisuudessa.

Toimittajat kärkkyivät kysymysvuoroaan erilaisin keinoin Moskovassa 17.päivä joulukuuta 2015 Putinin järjestyksessä 11. megapressitilaisuudessa.

Ukrainaa koskevissa vastauksissaan Putin koetti olla toimittaja Vitali Portnikovin mielestä rakentava ja maailmoja syleilevä. Putin ei voi taistella kahdella rintamalla – ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa – eikä ylipäätään voi sotia. Putinin ei kykene kieltäytymään kaasun kauttakuljetuksesta Ukrainan läpi. Kaasuputkien rakentamiset ovat vastatuulessa niin etelässä kuin pohjoisessa. Eikä Putinilla näytä olevan käsitystä siitä, mitä hän tekee miehitetyillä alueilla.

Silmiinpistävää oli Portnikovin mielestä se, ettei toimittajatapaamisessa mainittu Krimiä. Voi olla että Krimin osalta vuosi on ollut pettymys. Sen sijaan Putin lähes tunnusti venäläisten sotilaiden läsnäolon Donbassissa – ilmeisesti muistuttaakseen, että rauhasta on neuvoteltava hänen kanssaan. On kuitenkin selvää että ongelmat Ukrainan kanssa ovat lakanneet olemasta pääasia. Liian paljon on tapahtunut.

Vankien vaihto on odotettavaa. Mitä muutakaan enää voidaan tehdä.

**

Venäjä on asettunut Turkkia vastaan. Näyttää tutulta.

Sillä aivan kuin Putin olisi henkilökohtaisesti kurkkuaan myöten täynnä presidentti Erdogania aivan kuten hän inhosi vuonna 2008 Georgian johtajaa Saakashvilia. Eikä inho nykyisin Ukrainan kansalaista, Odessan kuvernööriä, kohtaan ole laantunut.

Sen todistivat syytökset, joiden mukaan Georgian ex-presidentti on lähetetty Ukrainaan, koska tämä ei saanut työtä Yhdysvalloista. Saakashvili vastasi syytökseen esittelemällä Facebookissaan Pohjois-Amerikkaan matkustamista varten saamaansa viisumia.

Suomeen keploteltu – ydinvoima

Fennovoiman ympärillä on kuohunut vuosia. Yhtiö on pelastettu viime tingassa. Toimittaja Hanna Nikkanen kertoo keskiviikkona ilmestyneessä Long Play:n jutussaan, että ainoa todellinen voittaja taitaa olla rakennusyhtiö SRV, joka ilmestyi viime hetkellä mukaan aika ajoin farssiksi muuttuneeseen hankkeeseen.

LP33_Fennomania_768-1

-Moni on varmasti ajatellut pelanneensa omat korttinsa ovelasti, mutta todellisuudessa niin taisi tehdä vain rakennusyhtiö SRV, Nikkanen puntaroi Long Playssa.

Nikkasen artikkelissa puidaan seikkaperäisesti, kuinka ydinvoimayhtiö Fennovoiman ympärillä on pelattu, juonittu ja riidelty jo kahdeksan vuoden ajan.

Vielä aivan viime hetkillä, heinäkuun aikana, työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.), Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf, Outokummun hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ja rakennusliike SRV:n pääomistaja Ilpo Kokkila miettivät kuumeisesti ratkaisuja Fennovoima-hankkeelle. Rehn matkusti Venäjälle neuvottelemaan asiasta, ja lopulta Fortumista tuli kuin tulikin yksi hankkeen suomalaisista sijoittajista.

Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom palkitsi suomalaisen rakennuttajan antamalla sille toimeksiannon: SRV otti hoitaakseen voimalatyömaan projektinjohtamisen.

SRV:n pääomistajan Ilpo Kokkilan ratkaisua helpotti Nikkasen mukaan varmasti se, että myös teräsyhtiö Outokumpu piti sitoumuksestaan kiinni monien muiden alun perin voimalahankkeesta kiinnostuneiden livetessä joukosta.

Outokummulle ratkaisu oli helpompi. Se oli ollut alusta asti Fennovoiman suurin kotimainen osakas, ja kesän sekoilu oli suututtanut hallituksen äkkipikaista puheenjohtajaa Jorma Ollilaa.

**

Energiapolitiikkaan sitoudutaan pitkäjänteisesti. Ydinvoimalla on kiivaat vastustajansa ja puolustajansa. Fennovoimalle löytyi Suomesta pelastaja, vaikka käytännössä Suomeen on tulossa epäonninen laitostoimittaja. Samalla Suomi on niputettu uudella ydinvoimalalla entistä tiiviimmin Venäjän kylkeen. Oman mausteensa rakennusprojektille antaa se, että suomalaisten kuntien kumppani sotkettiin mukaan Venäjän kilpailevien energiayritysten keskinäiseen nahisteluun.

Kokkilan, Ollilan ja Baldaufin neuvonpitoa tarvittiin, koska energiayhtiö Fortumin monimutkaiset yritysjärjestelyt venäläisten yhtiöiden kanssa menivät mönkään. Entisen ministerin Jan Vapaavuoren (kok.) ”hatusta” tempaistua 60 prosentin kotimaisuusastetta EU:sta tai Euroopan talousalueelta paikkaamaan etsittiin ”kroatialaisyhtiö”, joka osoittautui lopulta bulvaaniksi ja hätäratkaisuksi.

Lähde: Iltalehti 2. päivä heinäkuuta 2015

Lähde: Iltalehti 2. päivä heinäkuuta 2015

Uutiskuvissa elinkeinoministeri Rehn näytti lähinnä juoksupojalta hänen sukkuloidessaan ravintola Kalastajatorpalta Moskovaan. Ministeriökin pelasi aikaa ja palkkasi konsultin selvittämään bulvaanin taustaa. Lopulta esiin tulivat aivan samat asiat, jotka Twitterin käyttäjät saivat selville yhdessä illassa.

Nikkanen kertoo, kuinka työ- ja elinkeinoministeriössä virkamies Jorma Aurela ehti jo kollegoineen työstää valmiiksi päätöksen, jolla Fennovoima kaadettaisiin, mutta lopulta hanke pelastettiin Fortumin lupautuessa lähtemään mukaan uuteen ydinvoimalahankkeeseen.

Millaisesta teollispoliittisesta hankkeesta loppujen lopuksi on kyse, sitä voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua.

Saavutetun sopimuksen mukaan Rosatom perusti Suomeen tytäryhtiön, RAOS Voiman, joka tuli hankkeeseen osakkaaksi 34 prosentin omistusosuudella.

Nikkanen muistuttaa, että Venäjältä hankittiin muutakin rahoitusta. Keväällä 2014 Suomessa uutisoitiin, että Venäjän valtio oli myöntänyt RAOS Voimalle 2,4 miljardin euron rahoituspotin. Rahat otettiin hyvinvointirahastosta, joka on tarkoitettu tulevien eläkkeiden maksuun.

”Long Playn näkemän sopimuksen mukaan lainasumma on – toisin kuin Suomessa uutisoitiin – sidottu ruplan kurssiin. Ruplissa lainasumma on korkeintaan 150 miljardia, mikä tekee nykyisellä kurssilla 2,17 miljardia euroa, siis yli 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin julkisuudessa aiemmin mainittu 2,4 miljardia. Jos ruplan alamäki jatkuu, muut osakkaat voivat joutua kasvattamaan rahoitusosuuttaan entisestään.

-Voi myös käydä niin, että hyvinvointirahastosta loppuvat rahat ennen kuin RAOS Voima on saanut kaikki lainaeränsä. Viime aikoina Venäjä on käyttänyt hyvinvointirahaston säästöjä muun muassa sotimiseen, Nikkanen kirjoittaa.

**

Kuin pisteenä kaikkien hankaluuksien päälle myös venäläinen laitostoimittaja joutui kesällä, viiveellä tosin, kertomaan odottamattomista ongelmistaan.

Sosnovyi Bor Kuva: http://www.dglo.ru/news

Sosnovyi Bor Kuva: http://www.dglo.ru/news

Ja sitten 4. heinäkuuta Rosatomin ydinvoimalatyömaalla Sosnovyi Borissa pamahtaa. Noin 70 tonnin painoista reaktorilaitteistoa siirretään nosturilla, ja kantohihna katkeaa – koko paketti putoaa kahdenkymmenen metrin korkeudesta voimalan polttoainealtaaseen. Asiasta tiedotetaan vasta kymmenen päivän kuluttua, kun tieto on vuotanut työntekijöiden kautta maailmalle. Pian kerrotaan myös, että voimalan ensimmäisen reaktorin valmistumista lykätään vuoteen 2018. Käyttöönottoa on lykätty aiemminkin, nyt yhteensä viidellä vuodella. Rosatomin mukaan viivästys johtuu sähkömarkkinoista, mutta voimalatyöntekijät kertovat laitteiston vahingoittuneen käyttökelvottomaan kuntoon.

Nikkanen arvioi, että juuri Sosnovyi Borin reaktoreiden käyttökokemusten piti antaa hyödyllistä tietoa Fennovoiman voimalaa varten. Nyt näyttää siltä, etteivät reaktorit ehdikään olla kovin pitkään toiminnassa ennen kuin Rosatom käynnistää Hanhikiven voimalan.

Nikkasen mielestä moni on varmasti toiminut vilpittömästi isänmaan etua ajatellen: kunhan kompuroiva voimalahanke saa vähän kulissien takaista vetoapua, se pian suoriutuu jo itsekseen markkinoilla.

“Suhdanteita ja energiapoliittisia muoti-ilmiöitä nyt tulee ja menee, mutta suomalainen raskas teollisuus pysyy ja porskuttaa – ja maailman myrskyiltä meitä turvaa ylivoimainen turvallisuuskulttuurimme ja yritystemme suoraselkäisyys”, Nikkanen arvioi.

 

Putinin ydinvoimala

Venäläis-suomalaisen ydinvoimalan rakentamista Pohjois-Pohjanmaalle ei estä mikään. Paitsi suomalaiset kansanedustajat, mutta heillä tuskin on sen enempää sanottavaa kuin minullakaan. Helsingissä marssittiin ydinvoimaa vastaan torstaina.

Helsingissä marssittiin Pyhäjoen ydinvoimalaratkaisua vastaan. Kuva YLEn tv-uutisten lähetyksestä.

Helsingissä marssittiin Pyhäjoen ydinvoimalaratkaisua vastaan. Kuva YLEn tv-uutisten lähetyksestä.

Ydinvoimaa tarvitaan, koska kotimaiseen energiaan ei luoteta. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kutsuu perussuomalaisten pää-äänenkannattajassa Fennovoima-päätöstä ”loistavaksi uutiseksi”.

Oppositiopoliitikko Timo Harakka (sd.) on päinvastaista mieltä: ”Kun herrojen hankkeet tuntuvat olevan erityisissä vaikeuksissa, käydään vähän rapsuttamassa toinen toistensa selkää. Ihan puhtaasti valtapolitiikkaa,” Harakka teilaa hallituksen ratkaisun Demokraatissa.

Sanelupolitiikkaa

Ydinvoimarakentamisen soraääniä kuuluu, mutta tuskin päätöksenteon linjaa mikään muuttaa. Asiantuntijoillakaan ei tunnu olevan tarjottavanaan muuta kuin mutua. Suomen energialinjauksen uudistaminen vaatisi poliitikoilta uskallusta.

Isot ratkaisut viedään läpi monin tavoin. Kun Suomea pakotettiin Euroopan yhteisön jäseneksi puhuttiin kauppapolitiikasta, ei turvallisuuspolitiikasta.

Ydinvoima on tänään sitä, mistä politiikassa on kyse. Kompromissista. Usein huonosta sellaisesta.

Toki keskustelua käydään siitä, kuka ohjasi, jos ohjasi, suomalaisia pörssiyhtiöitä ja Suomen hallitusta tekemään Fennovoima-ratkaisunsa. Tuskin markkinavoimat kuitenkaan.

Hesarin analyysissa pörssin tunteva toimittaja Heikki Arola kirjoittaa, että: ”Keskiviikon ratkaisu on kuitenkin Fortumin kannalta paras ja ainoa mahdollinen – näissä olosuhteissa.”

Tulevaisuus karkaa

Kansalaisen on käytännössä mahdotonta tietää parasta ratkaisua. On vain luotettava siihen, että hallituksen lisäksi ydinvoimahankkeessa mukana olevat asiantuntijat tietävät, mitä he tekevät.

Julkisuudessa olleen pohjalta ydinvoimaratkaisu vaikuttaa vanhenevien ukkojen sopimukselta. Voimalan tilaaminen Venäjältä näyttää nyt toiselta kuin 100 vuoden kuluttua.

Soinia tai omistajaohjauksesta vastaavaa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) sen enempää kuin elinkeinoministeri Olli Rehniä (kesk.) tai valtiovarainministeri Alexander Stubbia (kok.) ei hermostuta se, että Suomi sidotaan entistä tiukemmin venäläiseen Rosatomiin.

Ulkopolitiikalla vaikutetaan ulkomailla

Muutama vuosi sitten ihmettelin, kuinka Fortumin kannattaa sijoittaa miljardeja voimalaitoksiin Siperiassa. Venäjällä tuolloin työskennellyt pankkiiri sanoi, että kyse on vähintään 50 vuotta kestävästä sijoituksesta. Sijoitus pitää suhteuttaa sen kestoon.

Venäjän talouselämän tuntija muistutti, että Fortumissa on katsottu karttaa. Rahaa tuli vesivoimasta niin paljon, että johonkin se oli pakko sijoittaa.

Venäjä on luonnollisesti se suunta, jossa Fortum käy kauppaa. Fortum on suomalaisittain merkittävä, mutta Venäjällä pieni tekijä. Energiateollisuuden toimijat tuntevat toisensa. Suomessakin tiedetään, kuinka Venäjällä ohjataan ja varjellaan omaa strategista teollisuutta.

Venäjän asia on meidän

”Fennovoiman näkökulmasta hanke tietysti nyt etenee, mutta kannattaa pitää mielessä, että Venäjä käyttää hanketta pisteiden keräämiseen. Tätä hanketta tullaan ylistämään Venäjän presidentti Vladimir Putinin talouspolitiikan onnistumisena, jolloin sitä tullaan käyttämään Putinin vallan vahvistamiseen, sanoo Ilta-Sanomissa Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Mies 80-vuotispäivänään. (Poimittu internetistä. Tekijä tuntematon.)

Mies 80-vuotispäivänään. (Poimittu internetistä. Tekijä tuntematon.)

Sopivasti ydinvoimasta keskustelun rinnalla on hämmästelty Yhdysvaltojen suomalaiselle liikemiehelle asettamia pakotteita.

Outoa. Ihan niin kuin Suomessa ei tiedettäisi, miten Venäjää johdetaan. Toimittaja Kari Huhta muistuttaa:

”Putinin sisäpiirin suuret omaisuudet ovat kuin feodaaliajan läänityksiä. Ne jaetaan hallitsijan armosta, ja hallitsija voi myös ottaa ne pois.”

Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimala ei ole Venäjällä mikään iso uutinen. Mutta siitä saattaa tulla yksi onnistuneista kokeiluista ydinvoimalateollisuudessa. Tai sitten ei.