Putinin ydinvoimala

Venäläis-suomalaisen ydinvoimalan rakentamista Pohjois-Pohjanmaalle ei estä mikään. Paitsi suomalaiset kansanedustajat, mutta heillä tuskin on sen enempää sanottavaa kuin minullakaan. Helsingissä marssittiin ydinvoimaa vastaan torstaina.

Helsingissä marssittiin Pyhäjoen ydinvoimalaratkaisua vastaan. Kuva YLEn tv-uutisten lähetyksestä.

Helsingissä marssittiin Pyhäjoen ydinvoimalaratkaisua vastaan. Kuva YLEn tv-uutisten lähetyksestä.

Ydinvoimaa tarvitaan, koska kotimaiseen energiaan ei luoteta. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kutsuu perussuomalaisten pää-äänenkannattajassa Fennovoima-päätöstä ”loistavaksi uutiseksi”.

Oppositiopoliitikko Timo Harakka (sd.) on päinvastaista mieltä: ”Kun herrojen hankkeet tuntuvat olevan erityisissä vaikeuksissa, käydään vähän rapsuttamassa toinen toistensa selkää. Ihan puhtaasti valtapolitiikkaa,” Harakka teilaa hallituksen ratkaisun Demokraatissa.

Sanelupolitiikkaa

Ydinvoimarakentamisen soraääniä kuuluu, mutta tuskin päätöksenteon linjaa mikään muuttaa. Asiantuntijoillakaan ei tunnu olevan tarjottavanaan muuta kuin mutua. Suomen energialinjauksen uudistaminen vaatisi poliitikoilta uskallusta.

Isot ratkaisut viedään läpi monin tavoin. Kun Suomea pakotettiin Euroopan yhteisön jäseneksi puhuttiin kauppapolitiikasta, ei turvallisuuspolitiikasta.

Ydinvoima on tänään sitä, mistä politiikassa on kyse. Kompromissista. Usein huonosta sellaisesta.

Toki keskustelua käydään siitä, kuka ohjasi, jos ohjasi, suomalaisia pörssiyhtiöitä ja Suomen hallitusta tekemään Fennovoima-ratkaisunsa. Tuskin markkinavoimat kuitenkaan.

Hesarin analyysissa pörssin tunteva toimittaja Heikki Arola kirjoittaa, että: ”Keskiviikon ratkaisu on kuitenkin Fortumin kannalta paras ja ainoa mahdollinen – näissä olosuhteissa.”

Tulevaisuus karkaa

Kansalaisen on käytännössä mahdotonta tietää parasta ratkaisua. On vain luotettava siihen, että hallituksen lisäksi ydinvoimahankkeessa mukana olevat asiantuntijat tietävät, mitä he tekevät.

Julkisuudessa olleen pohjalta ydinvoimaratkaisu vaikuttaa vanhenevien ukkojen sopimukselta. Voimalan tilaaminen Venäjältä näyttää nyt toiselta kuin 100 vuoden kuluttua.

Soinia tai omistajaohjauksesta vastaavaa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) sen enempää kuin elinkeinoministeri Olli Rehniä (kesk.) tai valtiovarainministeri Alexander Stubbia (kok.) ei hermostuta se, että Suomi sidotaan entistä tiukemmin venäläiseen Rosatomiin.

Ulkopolitiikalla vaikutetaan ulkomailla

Muutama vuosi sitten ihmettelin, kuinka Fortumin kannattaa sijoittaa miljardeja voimalaitoksiin Siperiassa. Venäjällä tuolloin työskennellyt pankkiiri sanoi, että kyse on vähintään 50 vuotta kestävästä sijoituksesta. Sijoitus pitää suhteuttaa sen kestoon.

Venäjän talouselämän tuntija muistutti, että Fortumissa on katsottu karttaa. Rahaa tuli vesivoimasta niin paljon, että johonkin se oli pakko sijoittaa.

Venäjä on luonnollisesti se suunta, jossa Fortum käy kauppaa. Fortum on suomalaisittain merkittävä, mutta Venäjällä pieni tekijä. Energiateollisuuden toimijat tuntevat toisensa. Suomessakin tiedetään, kuinka Venäjällä ohjataan ja varjellaan omaa strategista teollisuutta.

Venäjän asia on meidän

”Fennovoiman näkökulmasta hanke tietysti nyt etenee, mutta kannattaa pitää mielessä, että Venäjä käyttää hanketta pisteiden keräämiseen. Tätä hanketta tullaan ylistämään Venäjän presidentti Vladimir Putinin talouspolitiikan onnistumisena, jolloin sitä tullaan käyttämään Putinin vallan vahvistamiseen, sanoo Ilta-Sanomissa Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Mies 80-vuotispäivänään. (Poimittu internetistä. Tekijä tuntematon.)

Mies 80-vuotispäivänään. (Poimittu internetistä. Tekijä tuntematon.)

Sopivasti ydinvoimasta keskustelun rinnalla on hämmästelty Yhdysvaltojen suomalaiselle liikemiehelle asettamia pakotteita.

Outoa. Ihan niin kuin Suomessa ei tiedettäisi, miten Venäjää johdetaan. Toimittaja Kari Huhta muistuttaa:

”Putinin sisäpiirin suuret omaisuudet ovat kuin feodaaliajan läänityksiä. Ne jaetaan hallitsijan armosta, ja hallitsija voi myös ottaa ne pois.”

Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimala ei ole Venäjällä mikään iso uutinen. Mutta siitä saattaa tulla yksi onnistuneista kokeiluista ydinvoimalateollisuudessa. Tai sitten ei.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *